Elore 2/1999, 6. vuosikerta
Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry., Joensuu
ISSN 1456-3010, URL: http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_99/kle299b.html
E-mail: loristi@cc.joensuu.fi

The Blair Witch Project

Raportti kauhuelokuvan oheisilmiöistä

Pasi Klemettinen

Ohjaus Daniel Myrick ja Eduardo Sanchez
Pääosissa Heather Donahue, Michael Williams ja Joshua Leonard
USA, 1999 (Suomen ensi-ilta 5.11.1999)


Dokumentaarisuuden vaikutelma

Elokuvan todentuntuisen kehyskertomuksen mukaan kolme elokuvaopiskelijaa katosi metsään Marylandissa lähellä Burkittsvillea tehdessään dokumenttifilmiä paikallisista noitatarinoista ja uskomuksista lokakuussa 1994. Kahdeksan kuukautta myöhemmin Marylandin yliopiston antropologisen laitoksen kenttätöissä löydettiin metsästä (vanhan mökin perustuksia kaivettaessa) opiskelijoiden filmimateriaali, josta Myrick ja Sanchez sitten koostivat oman elokuvansa. Lisätäkseen luomansa noitatarinan ja pseudohistorian uskottavuutta ohjaajat avasivat web-kotisivut, joilla vahvistettiin mielikuvaa lasten ja nuorten mystisistä katoamisista ja murhista seudulla aina 1700-luvulta lähtien (http://www.blairwitch.com). Kotisivujen "autenttisuutta" korostavat erilaiset valokuva-, ääni- ja videoleikkeet dokumentin tekijöistä (mukana valokuvia aina perhealbumeista lähtien), paikallisista informanteista ja viranomaisista, kotiseutuaktivisteista sekä antropologian ja folkloristiikan professoreista.

Eikä tässä vielä kaikki. Kun filmiä esitettiin Sundancen elokuvafestivaaleilla tammikuussa 1999, ohjaajat levittivät näyttelijöistä kaupungin seinille "aitoja" kadonnut-ilmoituksia. Mainittakoon, että näyttelijät esiintyvät elokuvassa omilla nimillään. Myös Sci-Fi Channel Documentary käsitteli tapahtumia promootio mielessä muka totena, ohjelman idea selvisi vasta lopputeksteissä, joita monikaan katsoja ei vaivautunut lukemaan. Kaikki eivät ole ymmärtäneet Blair Witchin tekijöiden eri medioilla ja tekaistuilla lähdeaineistoilla leikittelevää hirtehistä huumoria, mikäli huumorista voidaan tässä yhteydessä edes puhua. Toisaalta juuri tämä toden ja fiktion sekoittaminen on tehnyt kokeellisesta projektista menestystarinan - mitä vakavammin ihmiset ovat suhtautuneet elokuvaan sitä suuremman julkisuuden se on saavuttanut. Elokuva on tuottanut tähän mennessä tekijöilleen 4000 kertaa budjetin määrän eli yli 140 miljoonaa dollaria. Periamerikkalaiseen rikastumistarinaan tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä tarinan esittäminen julkisuudessa on osa menestyvän tuotteen markkinointia, jolla on aina myös oma hintansa. Elokuvan lieveilmiönä opiskelijamäärän Floridan yliopiston elokuvakoulussa, joka oli käsikirjoittaja-ohjaajien opinahjo, kerrotaan kasvaneen 500 %.

Varsinaisessa kuvausprojektissaan Myrick ja Sanchez antoivat näyttelijöilleen retkivarusteet sekä kaksi kameraa, joilla heidän tuli taltioida 8-päiväinen matkansa halki Seneca Creekin kansallispuiston. Kolmikko suunnisti retkietapista toiseen GPS-satelliittinavigaattorilla, johon reitti oli valmiiksi ohjelmoitu. Projektissa oli näin kysymys eräänlaisesta itse-dokumentoitavan survival-seikkailun sovellutuksesta. Ennakkoon näyttelijöille selvitettiin ainostaan hankkeen päälinjat, ja heitä neuvottiin reagoimaan spontaanisti (improvisoiden) kaikkeen kohtaamaansa. Elokuvan katsojan silmien eteen avautuu näin sarja sekavia ja hämäriä kohtauksia, joiden liikkeelle panevina voimina ovat ohjaajien yölliset merkit, hiippailut ja pelottelut. Elokuvan intensiteettiä ja todenmukaisuutta nostettiin loppua kohti antamalla ryhmälle pitempiä päivämatkoja ja vähemmän evästä. Kuvaustekniikan kannalta elokuvan autenttisuuden vaikutelmaa korostaa eri filmimateriaalien sekoittaminen: samalle leikkauspöydälle ovat päätyneet käsivaralta kuvattu hektinen videonauha (Hi-8) ja CP-16 kameralla taltioitu musta-valkoinen filmi (16 mm). 20 tunnin originaalimateriaalista työstettiin useita eri pituisia elokuvaversioita, joiden vaikutusta testattiin koeyleisöillä.

"Blair Witch Projectin teho perustuu alkukantaiselle pimeän pelolle. Kun et tiedä mitä pimeässä todella odottaa, oman alitajuntasi kauhistuttavimmat hirviöt heräävät henkiin oman mielikuvituksesi pimeimmissä sopukoissa. Eikä mikään, mikään, ole sen pelottavampaa." (http://www.kinopalatsi.fi/leffat/ blairwitch/?kuvaus)

Yhdysvalloissa The Blair Witch Projectilla on ollut valtaisa emotionaalinen vaikutus nuoreen maksavaan elokuvayleisöön. Osa yleisöstä kokenee, että elokuvan tapahtumat olisivat voineet tapahtua minkä tahansa pienen kyläyhteisön liepeillä. Internettiin on Blair Witchin tiimoilta syntynyt yli 130 keskusteluryhmää. Katsojapalautteen perusteella osa nuorista ei halua enää koskaan yöpyä metsässä, ei ainakaan teltassa, jonka ulkopuolella kauheudet alati väijyvät. Toisaalta web-sivuilla kauhuelokuvaa ja sen dokumentaarisuutta on pyritty myös karnevalisoimaan. Eräs verkosta löytyvistä parodioista on nimeltään The Blair Sandwitch Project http://www.angelfire.com/md2/blairsandwitch/). Huvittavaksi jäljittelyksi laskettaneen niin ikään Helsingin Sanomien viikkoliitteen projekti Painajainen Isojärvellä (Nyt 46/1999). Seuraavassa joitakin suomalaiskatsojien arviointeja mielipiteitä rajusti jakavasta kauhuelokuvasta. Joissakin kommenteissa pettymyksen syytä etsitään kiinnostavalla tavalla metsäsuomalaisuudesta, joka toimii eräänlaisena rokotuksena elokuvassa tavoiteltua kauhua vastaan (Kinopalatsin web-sivut).

"Joopa joo, viimeksi oon pelänny näin paljon kun meidän WC-pönttö meni tukkoon ja alkoi tulvia yli...Kauniit ja rohkeatki on pelottavampi...suosittelen unihäiriöstä kärsiville: rahat takas jos ei nukkumatti tule..."

"Todella hyvä elokuva. Hyvä, kun siinä ei ole lähes ollenkaan verta ja väkivaltaa, vaan ainoastaan jännitystä, joka on todella hienoa. Ei kannata katsoa, luokkaretkellä bussissa, kun olette jossakin metsässä nukkumassa yötä. Suosittelen hyvän vaihtelun nimissä. Muutenkin hyvä kuvauskulma. Kannattaa katsoa teatterissa."

"Pelottava elokuva in my ass, näyttelijöiden "ylirealistiset" kiljumiset ja ravaamiset olivat suorastaan naurettavia. Äänet olivat surkeita, välillä kuulosti siltä, että olisin katsonut b-luokan pornoleffaa kaikkine huohotuksineen ja kiljumisineen... Älkää nyt hyvät ihmiset menkö katsomaan tuota roskaa, antakaa rahat vaikka sotainvalideille, niin ne menevät hyvään tarkoitukseen."

"Yleensä ajattelen että kauhuleffat on ihan silkkaa sontaa, koska niissä ei ole oivallettu, että kaikki se mitä ei näytetä ja mikä jää selvittämättä on ehdottomasti pelottavinta. Blair Witch Project oli loistava koska siinä ei yksinkertaisesti selviä mikään ja sai minutkin takuuvarmasti pelkäämään taas pimeää. Kauhu ja myös muut tunteet joita nuoret kokevat välittyvät loistavasti ja niihin on helppo samaistua koska ne eivät ole näyteltyjä. Ne jotka valittaa töksähtävästä lopusta, voivatkin varmaan pitäytyä aivottomassa teinikauhussa kuten Scream joka yrittää pelotella teinityttöjä verellä..hui...sitähän on jo hemmetti Teho-osastossakin..."

"Yksi vuoden kohutuimmista ja rummutetuimmista bluffeista tulee tässä. The Blair Witch Project ei lunastanut montaakaan niistä odotuksista, jotka sen varaan laskin. Itseasiassa, olin varautunut kauhistumaan, pelkäämään ja säikähtämään. Mitään näistä en kuitenkaan tuntenut. Eikä vika uskoakseni ollut pelkästään minussa, leffasta lähti jälkeeni moni muukin samoissa, pettyneissä fiiliksissä."

"The Blair Witch Project on raikas ja originelli tuotos, joka ei yritäkään olla kaikkia miellyttävä, tyypillinen Hollywood rävellys, vaan uskaltaa seistä omilla jaloillaan. Se onnistuu olemaan jännittävä ilman hienoja kameratrikkejä, kohtalokkaita taustamusiikkeja tai muita alan hienouksia. Kaikki jotka ovat joskus heränneet outoihin ääniin telttaretkellä osaavat arvostaa hahmojen pelkoa ja hämmennystä. Päähenkilöiden asteittainen sekoaminen ja toistensa kurkuissa roikkuminen on vänkää katsottavaa. TBWP ei välttämättä ole kauhean "pelottava", mutta se on ammattitaitoinen ja ennen kaikkea hyvin kiinnostava (ps. vain amerikkalaiset pystyvät olemaan noin täydellisiä untamoita joutuessaan luonnon armoille. Sen siitä saa kun ei ole yleistä asevelvollisuutta)."

"Kerrassaan mestarillinen elokuva. Toisaalta tähdissä arvioiminen on turhaa, koska tätä elokuvaa ei voi verrata mihinkään muuhun. Ennennäkemätön 'elokuvamuoto', voisi sanoa jopa, että uusi genre on syntynyt."

"Elokuvahan oli selkeästi taidetta: mustavalkoista käsivarakuvausta, lähikuvia kasvoista, tupakan polttoa sekä itkua ja räkää Turkan malliin. Taidetta tai ei, niin olihan se huono. Ehkä suurkaupungissa elämänsä asunut amerikkalainen saa tästä jonkinlaisia väristyksiä, mutta ei taida suomalaista paljon metsä pelottaa. Pisteet taustatarinasta ja onnistuneesta hypetyksestä."

"Teletapitkin ovat pelottavampia kun tämä elokuva. Tämä "juoni" ei taida oikein tehota suomalaisiin sillä sen peruspelote on se että metsässä kuuluu "ääniä", no totta hel.... siellä kuuluu ääniä. Ehkä pussissa kasvaneille amerikkalaisnuorille tämä voi olla "pelottavaa"."

"Menin leffaan aika isoin odotuksin ja tulin ulos tosi pettyneenä. Tämän piti olla se oikea pelottava kauhuleffa. Ehkä landepoikana mua ei pelottanut se että metsä on yöllä pimeä ja siellä kuuluu ääniä. Leffa meni haukotellessa, koska siinä ei tapahtunut yhtään mitään ja ainoa pelko on se että aikooko laatata kun se kamera heiluu niin helvetisti tytön ädessä."

Perinnematkailua Burkittsvillen tapaan

Elokuvan jälkimainingeissa ns. blairheadsit ovat alkaneet vierailla kuvauspaikoilla tekemässä kukin omia projektejaan. Projekteihin kuuluu johtolankojen etsiminen, luonnonpuistoissa vaeltaminen, muistoesineiden kerääminen ja ylipäätään elokuvaan liittyvien elämysten hakeminen. Esimerkiksi Discoverylla on aiheeseen liittyvät Burkittsville for Blairheads web-sivunsa, joilla aihetta käsitellään varsin asiallisesti ja kiihkottomasti matkailun näkökulmasta. Erityisen sopivia nähtävyyksiä blairheadseille alueella ovat luonnonpuistojen ohella Union Cemetery ja Spook Hill. Molempien paikkojen synkkä historia kytkeytyy sisällissotaan ja sen tiimellyksessä kuolleisiin sotilaisiin. Union Cemetery -esittelyn loppukevennys voidaan tulkita suorastaan yllytykseksi blairheadseille mennä yöllä suljetulle hautausmaalle noitajahtiin - se on yksinkertaisesti must:

"Union Cemetery was established in 1831 on land donated by Henry Burkitt, the town's namesake. It is situated on top of a large hill in the middle of Burkittsville and provides a fantastic view of the upper Catoctin Valley and Burkitt's Ravine, the location of the Battle for Crampton's Gap in 1862. Confederate soldiers hurt in the battle were cared for in the two churches next to the cemetery. The soldiers who did not survive their injuries were buried in Union Cemetery until 1868, when they were removed for re-interment in Washington Confederate Cemetery in Hagerstown. On the town's Web site residents of Burkittsville ask that visitors please take care not to walk over gravesites or photograph recent gravestones. Stick to the path and enjoy the beautiful view of the surrounding countryside. The cemetery is closed to visitors -- but not to witches -- after dark."

Spook Hilliin liittyvään tarinan mukaan rauhattomat sotilasvainajat ovat siirrelleet, alkuperäisten tykkien sijaan, myös autoja mäen alta sen päälle. Paikalliset ovat tosin kertoneet, että asvalttipäällysteen vetäminen tielle olisi lopettanut aavemaiset ilmiöt muutama vuosi sitten. Discoveryn vinkin mukaan aina kannattaa kuitenkin yrittää. Aaveiden odottelu pysäköidyssä autossa on elämys sinänsä ja hyvä (antikliimaksi) tarinan aihe kavereille kerrottavaksi. Burkettvillen kotisivuilla eräs sisällissotatarina kertoo kuivaan kaivoon 50 muun vainajan kanssa haudatusta sotilaasta, joka valittaa laiskalle ja kierolle haudankaivajalle makaavansa epämukavasti ruumiskasan päällä kasvot alaspäin (esimerkki 2). Tarinat rauhattomista sotilasvainajista perustuvat siihen tosiseikkaan, ettei kaikkia taistelussa kaatuneita ollut mahdollista (ainakaan heti) haudata kunniallisella tavalla.

"In the fall of 1862, Confederate soldiers marched along Gapland Road toward Burkittsville in the days leading up to the Battle for Crampton's Gap. One night the opposing armies' scouts realized that they had camped nearby each other, separated only by a large hill. The commanding officer of the Confederate forces decided to climb the hill during the night in order to gain a better position for battle the following morning. The soldiers slowly made their way up the hill, stepping lightly, quieting horses and pushing heavy cannons. Union soldiers on post heard their advance and alerted the troops. The Union army scurried up the other side of the hill. Under cover of darkness, the Union soldiers attacked. The surprised Confederate soldiers ran for cover. The cannons rolled down the hill, useless to the retreating Confederate soldiers. Legend has it that if you park at the bottom of the hill and shift your car into neutral, it will mysteriously move up the hill. Supposedly, the ghosts of the fallen Confederate soldiers are still trying to get their cannons to the top. Some locals say that the phenomenon stopped happening a couple years ago when road workers refinished the blacktop. But go ahead and try anyway."

"The Soldiers in the Well"
"When on the move, the Confederate Army often did not have time to bury their dead, and would sometimes pay innkeepers or other "Trustworthy" people to do it for them. A one Mr. Wise is said to have accepted payment for the proper burial of 50 or so soldiers. Instead of digging so many graves, he deposited the men in an abandoned dry well. He is said to have been visited by Sergeant Jim Tabbs of Virginia, who complained that he was uncomfortable. This isn't really shocking; I'd be just as uncomfortable if I had been stuffed into a well with 50 other people! Mr. Wise immediately went to the dry well and repositioned the top body, Jim Tabbs,who was resting face down. Mr. Wise's troubles weren't over, though, because the Authorities heard of the mass grave and compelled the less-than-dutiful Mr. Wise to dig 50 proper graves and fill them with the mistreated bodies. It is said that Mr. Wise was never visited by uncomfortable ghosts again, although I think it's safe to say he wisely never took up gravedigging as a career."

Blairheadsien Marylandin retki ei ole Discoveryn matkasivujen mielestä täydellinen ilman käyntiä elokuvan lopussa esiintyvässä karmeassa talossa. Patapsco State Parkin viranomaiset varoittavat kuitenkin vierailijoita liiemmin tömistelemästä hylätyssä talossa, sillä purettavaksi määrätty röttelö pitää sisällään omat vaaransa.

Keksityn menneisyyden kirous eli kylä kiirastulessa

Burkittsvillen asukkaiden (214) näkökulmasta ongelmia on aiheuttanut öinen hurjastelu kylän ainoalla päätiellä, asiaton oleskelu hautausmaalla, muistoesineiden varastelu, muistoesineiden valekaupittelijat, kyläläisten jatkuva kuvaaminen sekä mediaväen toistuvat yhteydenotot (soittelut ja oviin koputtelut). Kyläläisten taholta toivotaankin ettei hautausmaalla (jossa eräs elokuvan kohtauksista luvatta kuvattiin), käveltäisi hautojen yli (kuten kuvauksissa tehtiin), eikä otettaisi valokuvia uudemmista hautakivistä. Käytännössä partioivat sheriffit ovat joutuneet pidättämään joitakin hautausmaalle ja luonnonpuistoon luvatta yöllä tunkeutuneita blairheadsejä. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että yksi Burkittsvillen käsinmaalatuista kylteistä anastettiin kylään johtavan tien laidasta noin viikko elokuvan rajoitetun ensi-illan jälkeen (kyltti esiintyy elokuvassa). Tämän jälkeen loput kolme kylttiä siirrettiin viranomaisten toimesta turvasäilöön.

Oman ongelmansa ovat muodostaneet kylän imagon ja maineen tahraavat noita- ja murhahuhut, joille ei löydy vastineita paikallisesta historiasta ja folkloresta. Kylän asukkaiden ylläpitämillä kotisivuilla (The "Witches" of Burkittsville) mystisten väitteiden todenperäisyys kiistetään seuraavasti: "The truth, in this case, isn't "out there", it's right here. If any of this were true we would have noticed. We live here." Kotisivujen perusteella paikallisilla ihmisillä vaikuttaa olevan tarve saada takaisin oma historiansa ja oikeus omaan menneisyyteensä. Toisaalta internetin suhteellisen vapaan tiedonvälityksen kautta yksittäiset äärikannanotot puolesta ja vastaan mahdollisesti korostuvat. Ne, joilla ei ole selkeää kantaa tai näkemystä The Blair Witch Projectiin, eivät yleensä vaivaudu kommentoimaan tapahtumia lainkaan. Käyt&aul;nnössä valta-osa niistä ihmisistä, jotka ovat tietoisia keskustelusta ja ottavat siihen kantaa lähipiirissään, ovat pysyvästi julkisuudessa vaiti.

Burkittsvillen alueen ja sen pseudohistorian saavuttaman kiinnostuksen myötä paikalliset historioitsijat ja kotiseutujärjestöt ovat kiirehtineet esittelemään alueen varsinaista perinnehistoriaa sekä siihen liittyvää kirjallisuutta. Kotisivujen kautta voi myös vaivattomasti tukea South Mountain Heritage Societyn tärkeää toimintaa taloudellisesti. Vastalahjaksi kulttuuriperinnön tukija voi valita Burkittsvillen historiallisen ruokakirjan, rintanapin tai muistivihkon, joita on ollut saatavilla jo ennen Blair Witch maniaa:

"Since the advent of the movie "The Blair Witch Project", thousands of people have expressed interest in the REAL history of Burkittsville, MD. Many have expressed concern about the preservation of this lovely town. This is a valid issue, as many historic sites and buildings are in disrepair and the additional stress of many curiosity seekers has put a strain on South Mountain Heritage Society's resources. If you would like to help save Burkittsville's historic treasures, It doesn't matter if you're a movie buff or a serious history enthusiast, It's easy. Please send your tax deductable donations of any amount to:

SMHS
ATTN MEMBERSHIP COORDINATOR
PO BOX 509
BURKITTSVILLE, MD 21718

A Historical Burkittsville Cookbook, Burkittsville Buttons, and Burkittsville Notecards are available as thank-you gifts for any donation of $10.00. Please specify which item you'd like. The quantities are limited at this time, but more can be made if the demand and funds arise. Please take the time to help the "Real" Burkittsville today."

Käytännössä Burkittsvillen asukkaat eivät ole erityisemmin kyenneet taloudellisesti hyödyntämään saamaansa julkisuutta ja yllättäviä matkailijavirtoja. Mainittakoon, että kylässä ei ole kauppaa, yleistä restroomia tai puhelinautomaattia - ravintolasta puhumattakaan. Mediaväkeä varten kyläläiset ovat ystävällisesti valmistaneet hampurilaisia nimeltään Burwitch. Itseasiassa Burkittsvillen kuvataan uinuneen lähes muuttumattomana sisällissodan ajoista lähtien. Edelliseen liittyen kylässä voi tehdä sen historiaa käsittelevän ilmaisen kiertokävelyn opasvihkosen kanssa. Burkittsvillen kotisivuilla korostetaan, etteivät kyläläiset kaupittele Blair Witch hattuja ja reppuja yms. oheistuotteita eikä heillä itsellään ole aiheeseen liittyviä kaupallisia web-sivuja. Ilmeisesti paikalliset asukkaat kokevat elokuvan aihepiirin siinä määrin vakavaksi, ettei sen kulttuurisilla lieveilmiöillä rikastuminen sovi heidän arvomaailmaansa.

Sheriffi kertoo totuuden

Elokuvafriikkien ja huolestuneiden ihmisten kyselyiden seurauksena Frederickin piirikunnan sheriffin toimisto henkilökunta on laatinut elokuvaan liittyviä lausuntoja nettisivuille. Toimiston kotisivujen alkuvalikon lopussa on suurella fontilla ja lihavoituna sheriffi James W. Hagyn koruton tiedonanto: "Although potentially entertaining, the Blair Witch Project movie is a work of fiction. The events portrayed did not occur in any manner in the town of Burkittsville, Maryland or Frederick County, Maryland." Huomattavasti tarkemman selvityksen elokuvan totuudellisuudesta antaa Frederickin piirikunnan poliisiosastolta Sgt. Thomas Winebrenner, jonka kokoama faktalista löytyy kyläläisten kotisivuilta:

"They really did make this whole thing "look" real. In fact, if you are not a resident of Frederick County, you would have no way of knowing that it wasn't a real story. However, if you take a little time to investigate (like you are doing now!) and use your common sense, you'll realize that this is just a great scary movie! ....Did you have trouble sleeping after you saw the film? If you did, then you got what you paid for, it shouldn't matter that the story was just fictional. Thank God it wasn't REAL!!"

Winebrenner on selvästi joutunut elokuvan vaikutuspiiriin ja hän käy faktoissaan läpi opiskelijoiden katoamiseen liittyviä "hämäriä" paikannimiä, hautoja, viranomaisia, kadonneita autoja, alueen geografiaa sekä olemattomia etsintöjä, salaisia tietoja ja antropologisia kaivauksia. Hän jopa määrittelee käsitteiden myth, mythology ja legend merkitystä lähteenään Websters New World Dictionary. Tähän on syynä se, etteivät kaikki www.blairwitch.com-sivuilla vierailleet fanit ole ymmärtäneet sieltä saamansa informaation luonnetta ja vaivaavat nyt paikallisia sheriffejä irrelevanteilla kysymyksillään. Winebrenner toivoo, ettei hänelle lähetettäisi elokuvan juonta koskevia kysymyksiä, sillä hän ei pysty vastaamaan kysymyksiin miksi elokuvassa tapahtui tai ei tapahtunut jotakin. Epäilemättä kersantti Winebrenner saa lausuntojensa kautta paikkansa The Blair Witch Projectin historiassa - tämän raportin kirjoittaminen lienee yksi osoitus siitä.

Lähteet

Lindholm, Jari: Kadonneet. - Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt, 44/1999.
Hirvonen, Elina ja Silfverberg, Anu / Lindholm, Jari ja Soininen, Sami: Painajainen Isojärvellä. - Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt, 46/1999.
http://www.blairwitch.com (24.11.99)
http://travel.discovery.com/travelpages/bwitch/bwitch.html (09.11.99)
http://travel.discovery.com/travelpages/bwitch/sites.html (09.11.99)
http://travel.discovery.com/travelpages/bwitch/around.html (09.11.99)
http://www.burkittsville.org/faq.html (10.11.99)
http://www.burkittsville.org/tfilm.html (23.11.99)
http://www.burkittsville.org/tpolice.html (23.11.99)
http://www.burkittsville.org/thist.html (23.11.99)
http://www.burkittsville.org/tearly.html (23.11.99)
http://www.burkittsville.org/tfolk.html (23.11.99)
http://www.burkittsville.org/tburns.html (23.11.99)
http://www.burkittsville.org/tscotty.html (23.11.99)
http://www.burkittsville.org/piece.html (23.11.99)
http://www.burkittsville.org/tnews.html (23.11.99)
http://www.haxan.com/commercial/home.htm (23.11.99)
http://www.haxan.com/blairwitch/homeframe.htm (23.11.99)
http://www.co.frederick.md.us/govt/sheriff_dept/Sheriff.html (10.11.99)
http://www.angelfire.com/md2/blairsandwitch/ (23.11.99)
http://www.geocities.com/Heartland/Creek/2930/ (23.11.99)
http://www.kinopalatsi.fi/leffat/blairwitch/?kuvaus (25.11.99)
http://www.kinopalatsi.fi/leffat/arvostelut/?keyword=blairwitch (25.11.99)

Kirjallisuutta (http://www.burkittsville.org/tfolk.html)

Alyce T. Weinberg 1992: Spirits of Frederick. IBSN: 0-9604552-1-3. Braddock Heights, Maryland.
Timothy L. Cannon and Nancy F. Whitmore 1979: Ghosts and Legends of Frederick County. IBSN: 0-9602816-0-6. Frederick, Maryland.
Virginia Kuhn Draper 1996: The Smoke Still Rises. Hagerstown, Maryland.

The Blair Witch Projectia käsitteleviä kommentteja voi lähettää raportin kirjoittajalle osoitteeseen piru@iname.com. Projekti jatkuu...

Pasi Klemettinen, assistentti
Perinteentutkimus
Joensuun yliopisto
pasi.klemettinen@joensuu.fi