Vanhojen valokuvien herättämä uteliaisuus on jokaiselle tuttu tunne. Keitä ovat nämä ihmiset, mitä on tapahtunut näissä rakennuksissa ja maisemissa? Usein kysymykset jäävät vaille vastausta. CD-rom 1935 - Matka Kyrönjärven pitäjään avaa katsojalleen ja kuulijalleen valo- ja kuulokuvien kautta mahdollisuuden aikamatkaan kuvitteelliseen Kyrönjärven kylään vuonna 1935. CD-romin keskeisenä ideana on ollut todellisten valokuvien yhdistäminen kertomuksiin, jotka olisivat voineet olla totta. Kertomuksien esittäjinä ovat kuvitteelliset kyrönjärveläiset, joiden elämänkohtaloiden kautta hahmottuu suomalaisen kylän maailma. Miten virtuaalimatka menneeseen onnistuu?
Matka alkaa maantieltä, jolta avautuu näkymä kylän keskeisiin rakennuksiin: kauppaan, maataloon ja pienviljelijän taloon, seurojen- ja kunnantalolle sekä kirkkoon. Kylämaisemaan kuuluvat myös järvi ja metsä. Tämä yleisnäkymä on samalla päävalikko, jonka osioiden kautta kulkija voi tutustua haluamaansa kohteeseen valokuvien ja kertomusten kautta: Maantiellä voi tavata maatalonemännän tai kyläoriginellin. Kirkkoon pistäytyessä kertoo pappi alueen uskonelämästä, äiti lapsensa kuolemasta ja pikkutyttö kokemuksistaan kirkossakäynnistä. Kaupassa törmää seppään ja seurojentalolla kuullaan, millaista on jazzvillitys Kyrönjärvellä tai millaisia muistoja liittyy häiden viettoon. Maatalon ja pienviljelijän talon kuvien ja tarinoiden kautta avautuu näkökulma maatalouden eri muotoihin 1930-luvulla. Järvi ja metsä suomalaisen mielenmaiseman osina valottavat ihmisen suhdetta luontoon.
Teoksessa käytetty kuvamateriaali on ainutlaatuista ja saa ymmärtämään, millaisia aarteita kätkeytyy arkistoihin ja yksityisiin kokoelmiin. Suomessa ovat harrastajat ja kyläkuvaajat ottaneet satoja miljoonia kuvia. Hannu Sinisalon visuaaliseen menneisyyteen ja nykyisyyteen liittyvät kuvatutkimukset ovat mahdollistaneet tämän aineiston hyödyntämisen Kyrönjärvi CD-romin yhteydessä. Huolella valitut valokuvat ovat kertomusten virtuaalimaailman todentunnun perusta. Valokuvien historiallisten ihmisten häivyttäminen kertomuksista ja kuviteltujen henkilöhahmojen asettaminen kertomusten esittäjiksi etäännyttää katsojan ja kuulijan valokuvien esittämästä paikallishistoriasta ja johdattaa kuvitteelliseen kylään. Kun käyttäjä haluaa tietoa kuvitellun takana olevasta todellisuudesta, se tapahtuu näytön ylälaidasta klikkaamalla, jolloin esille saadaan valokuvan lähdetiedot.
Kyrönjärven pitäjä on kuvitelma siitä, millaista elämä olisi voinut olla tyypillisessä suomalaisessa kylässä. Kyrönjärvi on osittain todellinen paikka jossain pohjoisen Hämeen ja Satakunnan tienoilla. Valokuvamateriaali viittaa näin todelliseen kylään ja todellisiin ihmisiin. Kertomukset, jotka kuviin liittyvät, ovat sen sijaan saaneet osansa fiktiosta aina ihmisten nimiä myöten. Kertomusten perusta on kuitenkin suomalaisessa kansankulttuurissa. Asiakäsikirjoituksen ja tarinoiden käsikirjoituksista vastaavat Hannu Sinisalo ja Hannu-Pekka Huttunen, joiden suomalaisen kansankulttuurin tuntemus luo pohjan CD-romin kautta välittyvälle maailmalle.
Ihmisten kertomuksilla liitetään kyrönjärveläisten elämä Suomen historiaan: Amerikan ja Ruotsin siirtolaisuus, 1917 lakko ja 1918 kansalaissota ovat sukujen ja perheiden omaa historiaa. Kyläläisten kokemusten kautta tulevat esille myös kuvitellun kylän paikallisperinne ja tavat. Kertomusten perusidea on sama kuin tarinassa - kerrotaan asioista, jotka ovat totta tai voisivat olla totta. Vaikka henkilöhahmot ovat kuviteltuja, ovat niiden kautta välitetyt tunnot todentuntuisia. CD-romin laaja henkilögalleria takaa näkökulmien monipuolisuuden. Eri sukupolvien kautta voidaan tarkastella niitä muutoksia, joita koettiin uuden ja vanhan elämänmuodon kohdatessa. Liikenne, uudet ammatit, teknistyminen ja tiedonvälitys muuttivat suomalaista kylää vauhdilla. Ihmisten kertomuksia täydentävät näytön varjokuvat ja niiden aikalinkit menneeseen ja tulevaisuuteen vuoden 1935 perspektiivistä: historiallisiin tapahtumiin ja ihmisten kokemuksiin saadaan taustatietoa ja toisaalta voidaan seurata kehitystä tähän päivään.
Kyrönjärvi on kudelma reaalista ja virtuaalista maailmaa. Tämä näkyy monin tavoin kuva- ja äänielementtien yhdistämisessä, mihin multimedia antaa mahdollisuuden. Yksi näistä mahdollisuuksista on ollut draaman keinojen käyttöönotto. Tarinoiden dramatisointi ja ohjaus on Joel Elstelän ja Harry Juutelan työtä. Draaman keinot vahvistavat kyrönjärveläisten erilaisten maailmankuvien hahmottumista. Ottamalla kertojiksi kuvitteelliset henkilöt on ratkaistu monta yksityisen ja julkisen rajankäyntiin liittyvää ongelmaa. Ihmisäänen käyttö asiasisällön välittämisessä antaa kuulijalle myös mahdollisuuden keskittyä kuviin tekstiosuuksien lukemisen sijasta.
Toinen keskeinen ratkaisu on musiikin osuus. Yrjö Teinilän musiikki johdattaa CD-romiin tutustujan aikamatkalle. Musiikki ja Hanna Haaslahden visuaalinen kuvankäsittely tukevat toisiaan. Sekä draaman keinot että musiikillinen äänimaisema ylläpitävät voimakkaasti virtuaalista maailmaa. Tämä voi ajoittain tuntua myös häiritsevältä - varsinkin silloin kun kylässä kävijällä on omia mieli- tai muistikuvia asioista: Murre ei olekaan sellaista kuin olen kuullut Hämeen ja Satakunnan maisemissa enkä kuule Dallapeen rytmejä, vaikka yhtye mainitaankin kiinnikkeeksi todellisuuteen. On taas palautettava mieleen, että todellisuuteen liittyvistä kiinnikkeitä huolimatta ei Kyrönjärveä sellaisenaan olekaan olemassa.
Kyrönjärven kaltainen kuvitettu ja kuviteltu menneisyys on kiinnostava esimerkki multimedian mahdollisuuksista historian hahmottamiseen ja elävöittämiseen. Esimerkiksi opetustilanteissa voidaan kuvien ja kertomusten kautta lähestyä monia historian, ympäristökasvatuksen, elämänkatsomuksen ja uskonnon kysymyksiä. Siinä vaiheessa kun vastauksia ei enää löydy Kyrönjärveltä, voidaan niitä alkaa etsiä omalta kotiseudulta ja sen historiasta. Paikallishistorian esittäminen näin monipuolisin keinoin luulisi innostavan monia tahoja tutkijoista teatterintekijöihin ja oman paikkakuntansa historiasta kiinnostuneisiin ihmisiin.
Fiktiota ja faktaa hyödyntävää Kyrönjärvi-romppua voidaan tarkastella myös yhteydessä siihen keskusteluun, jota historia- ja kulttuuritieteissä käydään tieteellisen ja fiktiivisen kirjoittamisen välisistä suhteista. Tunnustautumalla kuvitteelliseksi Kyrönjärvi-rompun käsikirjoittajat ovat vapautuneet osittain tutkimusta ohjaavista normeista. Koska päämääränä on kuitenkin ollut luoda todentuntuinen kuva suomalaisesta kylästä, on sitoutuminen etnografisiin ja historiallisiin aineistoihin ollut välttämätöntä. Miten ja missä määrin CD-romin esittämä fiktiivinen totuus yhdistelee toden ja kuvitellun elementtejä? Millaisia ovat siinä esitetyt etnografisten tekstien pohjalta tehdyt tulkinnat: mitä on valittu, mitä keksitty, millaisiin ajallisiin ja paikallisiin yhteyksiin kertomukset liitetään? Millainen on yleisen ja yksityiskohtaisen välinen suhde? Kuvitellun ja toden yhteensovittaminen niin että todentuntu säilyy, ei ole useinkaan yksinkertaista.
Syksyn aikana on Kyrönjärvi-romppu ollut arvioitavana useissa kansainvälisissä yhteyksissä ja saanut kiitosta: hopeaa tuli amerikkalaisessa New Media Magazinen Invision Awards -kilpailussa (sarja Higher Education), kolmen parhaan joukkoon romppu selvisi Hollannissa EMMA-kilpailussa ja lisäksi se on mukana Europrix 1999 loppukilpailussa, mikä merkitsee, että se samalla sertifioitiin eurooppalaisten multimedioiden kärkijoukkoon. Lisätietoa näistä aiheista löytyy osoitteista http://www.emma-foundation.org/awards, http://www.invisionawards.com ja http://www.europrix.org .
Marjut Huuskonen, FL
Turun yliopisto
marjut.huuskonen@utu.fi