Kalevalaisten Naisten Liitto on poliittisesti sitoutumaton, valtakunnallinen perinne- ja kulttuurijärjestö,joka tarjoaa tietoa Kalevalasta, kalevalaisesta runoudesta, muistitiedosta, tapa- ja esinekulttuurista sekä nykyperinteestä. Liitto omistaa Kalevala Koru Oy:n. Liittoon kuuluu 66 yhdistystä, joissa on 4 200 jäsentä. Eri ikäiset kalevalaiset naiset ympäri Suomen ovat tietoisia perinteen siirtäjiä ja tutkijoita, jotka löytävät perinteestä uusia kiinnostavia teemoja ja kehittävät perinnetietojaan ja -taitojaan koulutuksen, tutkimuksen ja taiteen keinoin. Sekä liitto että yhdistykset ärjestävät vuosittain useita perinteeseen ja suomalaiseen kulttuuriin liittyviä tilaisuuksia.
Kalevalaisten Naisten Liiton tavoitteena on herättää kaikenikäisten kiinnostus perinteeseen, syventää ihmisten perinteentuntemusta sekä auttaa heitä havaitsemaan sen merkitys omassa elämässään ja ympäristössään. Lähtökohtana on oman ja toisten perinteen arvostaminen sekä ajatus siitä, että perinteen monimuotoisuus on arvo sinänsä. Liitto kehittää jatkuvasti perinteestä kiinnostuneiden verkostoa järjestämällä yhteistyöprojekteja muiden kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa, toimimalla läheisessä yhteistyössä perinteenalan tutkimuslaitosten, arkistojen ja instituutioiden kanssa, tarjoamalla keskustelufoorumin sekä solmimalla kansainvälisiä yhteyksiä mm. suomalais-ugrilaisiin sukukansoihin ja ulkosuomalaisiin. Liitto on toimintatavoiltaan uusiutumiskykyinen ja aikaansa seuraava järjestö, joka tarjoaa jäsenilleen korkeatasoisia seminaareja, kurssi- ja luentotilaisuuksia, suvijuhlia sekä kulttuuri- ja opintomatkoja. Liitto julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Pirta-lehteä sekä muuta perinteeseen liittyvää kirjallisuutta. Jokaiselle vuodelle on oma teemansa. Viime vuoden teemaan "Aikaa on" liittyen järjestettiin mm. "Aika taiteessa" sekä "Kiire"-seminaarit. Tämän vuoden teema on leikkiperinne; kysymme "Lähtisitkö leikkiin?".
Kalevalaisten Naisten Liitto sai alkunsa vuonna 1935, jolloin Suomessa vietettiin Kalevalan satavuotisjuhlaa. Juhlien yhteydessä kirjailija Elsa Heporauta sai idean kutsua koolle perinteestäkiinnostuneita naisia, jotka ottaisivat tehtäväksensä patsaan pystyttämisen kalevalaiselle naiselle. Heporaudan idea sytytti eri aloja ja yhteiskuntaryhmiä edustavia naisia, ohi puolue-, kieli- ja ikärajojen, mikä oli 1930-luvun Suomessa ainutlaatuista. Asiaa varten perustettiin Muistomerkkitoimikunta, joka alkoi koota rahaa kansalaiskeräyksen avulla patsaan pystyttämiseksi. Keräys ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, joten oli turvauduttava muhin keinoihin. Elsa Heporaudan aloitteesta valittiin Suomen Kansallismuseon kokoelmista 40 muinaiskorua, joiden mallin mukaisesti tehtyjä koruja ryhdyttiin valmistamaan ja myymään Aino-Mari Mecklinin johdolla. Näin sai alkunsa Kalevala Koru Oy:n menestystarina.
Sotien sytyttyä patsashanke ei tuntunut enää mielekkäältä, ja kalevalakorujen myyntituloille löydettiin tähdellisempää käyttöä. Kalevalaiset naiset aloittivat laajamittaisen sosiaalisen avustustyön, jonka puitteissa perustettiin viisi äitikotia, koti sotaorvoille sekä autettiin sotainvalideja, inkeriläisperheitä ja evakkoja. Sotien jälkeisinä vaikeina taloudellisina aikoina avustustyöstä jouduttiin kuitenkin vähitellen luopumaan. Patsas saatiin kuitenkin aikaa myöten: kuvanveistäjä Emil Halosen vuonna 1940 tekemäpronssinen patsas nuoresta Louhesta vartioi Kalevala Koru Oy:n myymälää Helsingissä.
Tämän päivän Kalevala Koru Oy:n tuotanto koostuu yli 400 korumallista, jotka perustuvat pääasiassa viikinkiajan ja ristiretkienaikaisiin korulöytöihin. Kalevalakorujen suosio on entisestäänkin noussut ja käyttäjäpiiri laajentunut nuorison keskuuteen ja ulkomaille (www.kalevalakoru.fi).
Liitto myöntää vuosittain inkeriläisen runonlaulajan Larin Parasken mukaan nimetyn palkinnon henkilölle, joka on osoittanut lahjakkuutensa sanan shamaanina: suullisen tradition jatkajana,luennoitsijana, poliittisena tai uskonnollisena puhujana, lausujana, näyttelijänä. Vuonna 1999 palkinnon sai prof. Heikki Kirkinen ja viime vuonna lausuntataiteilija Anna-Liisa Alanko Joensuusta. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö – Kalevalaisten Naisten Liiton ja Kalevala Koru Oy:n vuonna 1994 perustama säätiö – jakaa vuosittain apurahoja ja tunnustuspalkintoja kansanperinteeseen liittyvään tutkimus- ja julkaisutoimintaan sekä esittävän taiteen ja kädentaitojen tukemiseen.
Liity jäseneksi!
Perinteestä kiinnostuneet henkilöt – myös miehet – voivat liittyä jäseniksi liiton paikallisyhdistyksiin. Jäsenmaksun suuruus on yhdistyksestä riippuen 40 – 90 mk. Jäsenetuihin kuuluu mm. Pirta, jonka voi tilata myös yhdistyksiin kuulumattomat henkilöt (100mk/vuosikerta). Tiedot lähimmästä yhdistyksestäsi saat liiton kotisivuilta www.kalevalaistennaistenliitto.fi tai toimistosta.
Yhteystiedot
Kalevalaisten Naisten Liitto
Strömbergintie 4 A, 00380 Helsinki
puh. ja faksi (09) 604 791
www.kalevalaistennaistenliitto.fi
Toiminnanjohtaja Ulla Piela
puh. 09- 604 357
ulla.piela (at) kalevalaistennaistenliitto.fi
Järjestösihteeri Riitta Sipilä
puh. 09-604 791
riitta.sipilä (at) kalevalaistennaistenliitto.fi
Puheenjohtaja Anneli Koponen
Viikatekuja 13 C 6, 70780 Kuopio
puh. 017-263 4424
prokopios (at) pp.kolumbus.fi