Vuoden toinen Elore esittelee Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran viime marraskuun alussa (3.- 4. 11. 2000) järjestämän Ruoka ja tulkinta -seminaarin satoa; suurin osa tässä julkaistuista kirjoituksista pohjautuu seminaarissa pidettyihin esitelmiin. Lisäksi olemme saaneet mukaan kirjoittajia, jotka eivät päässeet tulemaan seminaariin tai olivat aihepiiristä muuten kiinnostuneita. Seminaarin ohjelman ja järjestelyt suunnitteli SKTS:n nimittämä ruokatoimikunta, johon kuuluivat Elina Makkonen, Pekka Hakamies, Outi Lehtipuro ja Jyrki Pöysä. Viimeksimainittu toimi myös tämän Elore-numeron toimittajana. Kiitokset vielä kertaalleen paitsi kirjoittajille, myös kaikille seminaarin järjestelyissä auttaneille ja seminaariin osallistuneille.
Ruoka ja tulkinta -seminaari osoitti, että myös kulttuurintutkimuksella on paikkansa ruokatutkimuksessa. Ruoka ja siihen liittyvät kulttuuriset ja sosiaaliset aspektit jäsentävät keskeisellä tavalla ihmisen elämää. Seminaaria edeltäneen lukuseminaarin istunnossa saatiin jo nähdä, miten jokainen kulttuuria tutkiva, hieman asiaa tältä kannalta mietittyään, voi ruoka-näkökulman avulla löytää uusia perspektiivejä myös omaan tutkimusaiheeseen. Ruokatulkintojen ja -jäsennysten läpäisevyys kulttuurisessa merkityksenannossa tuli havainnollisesti esiin myös varsinaisen seminaarin alustuksissa, joissa ruokaa ja siihen liittyviä tapakäytänteitä, symboleita, muistoja ja merkityksiä lähestyttiin mitä erilaisimmista näkökulmista, useiden eri tieteenalojen tutkijoiden taholta. Seminaarissa voitiin myös todeta, että suhteessa aihepiirin tärkeyteen ja ajankohtaisuuteen ruokaan liittyvää tutkimusta voisi nykyisessä kulttuurin tutkimuksessa olla runsaamminkin. Tähän sosiaaliseen tilaukseen seminaari ja nyt ilmestyvä Eloren erikoisnumero tuovat osaltaan hieman korjausta. Artikkelit ja esseet on jaettu kuuteen osioon, joiden otsikot ovat arvoituksellisesti "ruisleipä", "pöytä", "muistot", "ruumis", "kuva" ja "kielletty". Jaottelu ei seuraa seminaarin esiintyjäjärjestystä, sillä näin olisi menetetty uusien rinnakkainasettelujen tuottama näkökulman vaihdos ja siihen sisältyvä heuristinen hyöty.
Varsinaisten alustusten lisäksi seminaarissa kuultiin Kaarina Sandellin esitys, jossa hän kertoi kokemuksiaan ravintolahistorian keruusta ja esitteli upean ja työtä vaatineen näyttelynsä Joensuun Teatteriravintolan historiasta. Ruoka-tutkimuksen mahdollisia tulevaisuuden sovelluksia valottivat myös perinteentutkijat Sari Tuuva ja Johanna Uotinen: Sari kertoi arkistoaineiston pohjalta koostetusta pohjoiskarjalaista ruokaperinnettä käsittelevästä CD-rompusta (romppu on nähtävillä Pohjois-Karjalan museossa Carelicumissa) ja Johanna heidän yhdessä tekemästään avantgardistisesta hyperpiirakka-multimediasta. Seminaarin illanvietossa saatiin lisäksi nähdä viehättävä ruokaperformanssi, jossa metsämuseo Luston amanuenssi Pekka Virtanen yhdessä taideopiskelijoiden kanssa kysyi yleisöltä: Maistuuko puulta? Pielisjoen linnaan loihditun seisovan pöydän ohella haimme tuntumaa aihepiiriimme myös kentällä: Rotisseur-ravintolan arvoon viime vuonna kohonneessa Teatteriravintolassa sekä aamubrunssilla Joensuun keskustassa, Teboilin huoltamolla. Emme paljasta, missä ruoka maistui parhaalta.
On hienoa ja oikeastaan aika poikkeuksellistakin, että teemaseminaarin esitelmät saadaan julkaistua tässä laajuudessa. Jatkossa tarkoituksena on kokoontua vielä kertaalleen kirjoittajien kanssa toimittamaan artikkeleista kirjana julkaistavaa antologiaa. Eloren (Elektroloristin) numerossa 1/1997 tällaista prosessikirjoittamisen mallia kokeiltiin ensimmäistä kertaa ja tuloksena oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Tietolipas-sarjassa julkaistu Amor, genus & familia (Pöysä & Siikala 1998). Myönteiset kokemukset tuosta hankkeesta houkuttelevat kokeilemaan mallia uudestaan.
Ruoka-teemaan liittyvien artikkeleiden ja esseiden lisäksi lehdessä on raportti turkulaisten järjestämästä Muistin paikkoja -seminaarista sekä kirja-arviot Helena Saarikosken ja Hilkka Helstin tutkimuksista. Antoisia kesäisiä lukuhetkiä!
Sinikka Vakimo
FL, päätoimittaja
Joensuun yliopisto
Suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos
sinikka.vakimo@joensuu.fi
Jyrki Pöysä
FT, numeron 2/2001 toimittaja
Joensuun perinnearkisto
jyrki.poysa@finlit.fi