Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos on tänä vuonna juhlinut 30-vuotista toimintaansa jäsentensä yhdyssiteenä. Yhdistys perustettiin edistämään paitsi kansatieteellistä tutkimusta myös kansatieteilijöiden työmahdollisuuksia ja samalla huolehtimaan heidän ammatillisista eduistaan. Kyseessä ei siis alkujaan ollut ainoastaan tieteellinen yhdistys, joskin viime vuosina painopiste on tähän suuntaan enenevässä määrin siirtynytkin. Ethnoksen perustamista vuonna 1972 oli edeltänyt kansatieteellisen koulutuksen ja alan työpaikkojen merkittävä lisääntyminen. Helsingin lisäksi kansatieteen oppituolit oli saatu 1960-luvun taitteessa Turun ja Jyväskylän yliopistoihin. Maakuntamuseojärjestelmän luominen puolestaan tarjosi uusia työllistymismahdollisuuksia. Oli syntynyt tarve yhdistykselle, jossa niin tutkimuksen, opetuksen kuin museotyönkin parissa toimivat kansatieteilijät saattoivat kohdata.
Oman tieteenalamme tutkimuksen esille tuominen tapahtuu ennen kaikkea julkaisutoiminnan sekä säännöllisesti järjestettävien seminaarien välityksellä. Englanninkielisenä julkaistava aikakauskirja Ethnologia Fennica siirtyi yhdistyksen vastuulle Seurasaarisäätiöltä vuonna 1988. Julkaisu ilmestyy vuosittain, ja sen artikkelit on pyritty keskittämään tietyn teeman ympärille.Vuodesta 1979 yhdistys on julkaissut myös suomenkielistää Ethnos-toimitetta, jossa viimeksi on ilmestynyt Janne Vilkunan toimittama Näkökulmia museoihin ja museologiaan. Julkaisujamme myy Tiedekirja Helsingissä.
Täydennyskoulutusseminaareilla on ollut tärkeä sija Ethnoksen toiminnassa yhdistyksen perustamisesta lähtien. Kaksipäiväiset Kansatieteen päivät herätettiin henkiin uudelleen kaksi vuotta sitten, jolloin Lahdessa pohdittiin kansatieteen asemaa nyky-yhteiskunnassa. Tänä vuonna tilaisuus järjestettiin teemalla "Maal ja kaupunkis, tutkimuksen ja museoiden tuottamia representaatioita maaseudusta ja kaupungista". Kansatieteen kiinnostavuudesta kertoo sekin, että molemmat seminaarit ovat keränneet huomattavan kuulijajoukon. Viimeksi Turkuun kokoontui noin 100 osallistujaa. Päivät antoivat myös eri yliopistojen kansatieteen jatko-opiskelijoille mahdollisuuden kokoontua keskustelemaan omista tutkimuskohteistaan sekä jatko-opiskelijoiden asemasta tiedeyhteisössä. Lisäksi ydistyksen seminaaritoimintaa rikastuttaa joka kolmas vuosi järjestettävä suomalais-unkarilainen symposiumi. Viimeksi vuonna 2000 järjestelyistä vastasi Suomi. Tällöin kulttuurisia rajoja sekä niiden luomista ja rikkomista analysoitiin Kevolla. Seuran kulttuuri- ja opintomatkat ovat suuntautuneet lähinnä naapurimaihimme, viimeisimpinä kohteina Tukholma ja Tartto. Ensi elokuussa ethnoslaiset suuntaavat muistojen Viipuriin.
Vuodesta 1989 Ethnokseen on hyväksytty myös opiskelijajäseniä. Yhdistys myöntää vuosittain Ethnos-palkinnon ansiokkaalle kansatieteelliselle pro gradu -tutkielmalle. Jäseniä Ethnoksessa on tällä hetkellä runsaat 300. Puheenjohtajana toimii dos. Pirjo Korkiakangas Jyväskylän yliopistosta ja sihteerinä Mari Huuskonen Helsingin yliopistosta.
Lisätietoja toiminnastamme saa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.abo.fi/fak/hf/etn/ethnos/ Sihteeriimme saa yhteyden osoitteella sihteeri@ethnosry.org .
Pia Olsson
Ethnos ry:n varapuheenjohtaja
polsson@mappi.helsinki.fi