Pian kymmenvuotinen Elore-lehtemme on juhlavuoteen valmistautuessaan uudistumassa monin tavoin. Uutta suunnitellessaan Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura on myös katsonut taaksepäin ja dokumentoinut Eloren (Elektroloristin) tähänastiset tekstit CD-levylle, jolle nimeksi annettiin Romppu-Elore. Romppu-Eloresta löytyvät muuttamattomina kaikki lehden numeroissa 1/1994-1/2003 julkaistut kirjoitukset. Lisäksi “romppu” on varustettu kirjoittajahakemistolla ja kirjoitusten otsikon mukaisella hakemistolla.
Merkittävin muutos Eloressa on referee-käytäntöön siirtyminen: tästä numerosta alkaen kaikki lehdessä julkaistut artikkelit tarkistaa kaksi kirjoittajalle anonyymiksi jäävää asiantuntijaa. Numeroon 2/2003 on hyväksytty kolme artikkelia julkaistavaksi. Kiitän asiantuntijoita, jotka auliisti suostuivat tehtäväänsä ja toimivat heille annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti.
Myös lehdessä julkaistujen katsausten luonne muuttuu. Jatkossa katsaus-osastossa julkaistaan esittelytyyppisiä kartoituksia tai pohdintoja jostakin kiinnostavasta aihepiiristä, kuten tietystä tutkimusalasta, -kirjallisuudesta tai -käsitteestä tai oppihistoriallisesta vaiheesta. Katsaukset varustetaan lähdeviittein ja ne arvioi ennalta vähintään kaksi toimittajaa ennen niiden julkaisua; asiantuntija-arvioon katsauksia ei kuitenkaan toimiteta. Lehden kolmas juttukategoria on edellisiä väljempi: ajankohtaista -palstalla julkaistaan lectioita, kenttätyöraportteja, seminaari- ja kongressiraportteja, haastatteluita, seuraesittelyitä ja keskustelu-tyyppisiä kirjoituksia. Neljäntenä luokkana säilyy entiseen tapaan kirjojen ja äänitteiden arviot. Uutena juttutyyppinä saa tässä numerossa “ensi-iltansa” alamme asiantuntijalta pyydetty kolumni. Sarjan aloittaa naistutkimuksen professori Aili Nenola, itkuvirsien ja kulttuurisen gender-näkökulman asiantuntija.
Eloressa tehdyt muutokset siirtävät lehtemme vakiintuneiden, tieteellisten aikakauslehtien julkaisukäytäntöjen pariin. Vaikka Elore alunperin perustettiin erityisesti nuorten perinteentutkijain julkaisufoorumiksi, referee-käytäntöön siirtyminen ja kirjoitusten tarkempi toimittaminen eivät tätä perusideaa muuta. Lehti vain tarjoaa entistä asiantuntevampaa apua sille, joka aloittelee tieteellisen kirjoittamisen ja julkaisemisen jaloja taitoja.
Lehteen on siis tullut paljon uutta, mutta jotakin jää myös pois: Jyrki Pöysän laatimaa ja ylläpitämää linkkilistaa ei enää löydy lehden sivuilta. Tähän on kaksi syytä: ajantasaisen linkkilistan ylläpito vaatisi paljon aikaa ja toisaalta alamme tietopalvelua tarjoavat yksiköt, etupäässä SKS:n kirjasto ylläpitävät jo nyt hyviä linkkilistoja. Esimerkiksi SKS:n pääsivun linkit -kohdasta (http://www.finlit.fi/tietopalvelu/haku.htm) aukeaa monipuolinen alamme tärkeimpien linkkien lista. Myös tieteellisten kirjastojen yhteishanke, Virtuaalikirjasto tarjoaa asiantuntevia linkkilistoja. SKS:n kirjasto ylläpitää Virtuaalikirjaston kulttuurintutkimus- ja kirjallisuus -osioita: kulttuurintutkimuksen kohdalta löytyvätkin monet tärkeät viitteet (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/roads/kulttuurien.htm). Eksyvä löytää teitä eteenpäin myös J@rgon-portaalin avulla. J@argon on Jyväskylän yliopiston etnologian opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteistyöprojekti osoitteessa.(http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/jargon). Elore kiittää Jyrkiä monivuotisesta ja laadukkaasta työstä Eloren linkkien parissa.
Elore jatkaa toimintaansa perinteentutkijain (folkloristien) omana tieteellisenä julkaisufoorumina. Lehden toimituskunta koostuu eri yliopistojen tai muilla alan laitoksilla työskentelevistä tai jatko-opiskelevista tutkijoista. Kuluvana vuonna toimituskunta on voinut kokoontua kahdesti, Helsingissä ja Joensuussa, kiitos Suomen Akatemian lehdelle myöntämän avustuksen. Vaikka yhteydenpito toimittajien kesken sujuukin sähköpostitse, ovat toimituskunnan kokoukset osoittautuneet tärkeiksi: kokouksissa on neuvoteltu lehden toimittamisen käytännön asioista, suunniteltu lehden tulevaisuutta ja luotu yhteishenkeä. Yhteistoimintamme tuottaa näkyvää tulosta, sillä Elore toimitetaan yhä edelleen palkattomana vapaaehtoistyönä, mitä ei suinkaan voi pitää itsestäänselvyytenä tällaisena kilpailun ja oman edun tavoittelun aikakautena. Lämmin kiitos kuuluukin siis kaikille elorelaisille uudistuneesta lehdestä!
Sinikka Vakimo
FT, päätoimittaja
Joensuun yliopisto