Suomeen on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt lukuisia yliopistojen välisiä yhteistyöverkostoja. Ne ovat käynnistäneet yhteistä verkko-opetusta ja viritelleet yhteistyötä laajemminkin. Opetusministeriö on kannustanut yliopistoja tähän toimintaan antamalla verkostoille käynnistysrahaa.
Naistutkimuksen alalla yhteistyö on alusta asti ollut hedelmällistä ja vilkasta. Se liittynee nuoren, kehittyvän ja monitieteisen oppiaineen historiaan: taistelu oppituoleista ja tilasta yliopistoissa on ollut jaettu kokemus, mikä taistelu jatkuu yhä. Alan tiivis yhteistyö huomioitiin myös vuonna 2002 Suomen akatemian toteuttamassa tieteenalan arvioinnissa.
Tälle perustalle on ollut luontevaa ja miellyttävää rakentaa valtakunnallista verkostoa. Ajatuksen naistutkimuksen yliopistoverkostosta esitti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan nykyinen dekaani, naistutkimuksen professori Aili Nenola vuonna 2001. Siitä lähtien HILMAa on suunniteltu ja lisääntyvässä määrin toteutettukin. Tämän hetkinen OPM:n verkostorahoitus on vuosille 2004–06.
Verkostoon kuuluu 8 yliopistoa, joiden rehtorit allekirjoittivat sopimuksen yhteistyöstä vuonna 2003. Mukana ovat Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Verkoston koordinaattorina toimii Kristiina-instituutti Helsingin yliopistossa. Verkostolla on yksi kokopäiväinen suunnittelija, lisäksi verkosto osallistuu Sukupuolijärjestelmä-tutkijakoulun ja valtakunnallisten tohtoriopintojen koordinaatiosihteerin palkkaukseen. Verkostolla on sekä johto- että kehittämisryhmä, joissa kummassakin on edustaja jokaisesta mukana olevasta yliopistosta.
HILMAn toiminta-ajatuksena on vastavuoroisuus. Mukana olevilla yksiköillä on kullakin oma profiilinsa, erilaisia tutkimuksen ja opetuksen painopistealueita. Yhteistyössä on mahdollista järjestää sellaista opetusta ja tutkimusta, jota jäsenyksiköt eivät voisi toteuttaa yksin. HILMA-verkoston toimenkuva on laaja. Sen tehtäviksi on sovittu yhteistyö opetuksen, tutkimuksen ja tiedotuksen alueilla.
Opetuksessa keskeisintä on ollut verkko-opetuksen käynnistäminen naistutkimuksen alalla. Vuosina 2002–03 järjestettiin yhteensä 13 valtakunnallista verkkokurssia, joille osallistui yhteensä 149 opiskelijaa. Opintoviikkoja verkossa suoritettiin 422. Verkkokurssien avulla kunkin yliopiston opetus- ja tutkimusprofiili tulee tutuksi myös toisten yliopistojen opiskelijoille ja erilaista asiantuntijuutta ja opetustarjontaa voidaan hyödyntää eri puolilla. Kursseja myös arvioidaan säännöllisesti.
Yhteisen verkko-opetuksen lisäksi suunnitteilla on muutakin opetusyhteistyötä: verkosto mm. järjestää lukuvuonna 2005-06 naistutkimuksen yliopistopedagogiset opinnot opettajille, tutkijoille ja jatko-opiskelijoille. Myös yhteistä metodiopetusta sekä perus- että jatko-opiskelijoiden tarpeisiin on kaavailtu laadittavaksi. Tutkimusyhteistyö on toistaiseksi keskittynyt Sukupuolijärjestelmä-tutkijakoulun pariin, joskin tohtoriopiskelijain keskinäistä kanssakäymistä pyritään kehittämään myös valtakunnallisesti. Varsinainen tutkimusyhteistyö, vaikkapa tutkimusprojektien välillä, on myös mahdollista tulevaisuudessa.
Naistutkimuksen tiedotusta verkosto on parantanut oman verkkoportaalin avulla: http://www.helsinki.fi/hilma. Se on ikkuna naistutkimukseen myös yliopistojen ulkopuolella oleville. Opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon tietojen lisäksi portaaliin päivitetään tapahtumakalenteria, tietoja uusista julkaisuista, konferenssiraportteja ja lyhyitä uutistilkkuja. Osa HILMA-portaalin materiaalista siirtyy kuitenkin syksyllä 2004 avattavaan naistutkimuksen informaatio- ja dokumentaatioportaaliin Minnaan.
HILMA on verkostoitunut kansainvälisesti: se kuuluu verkostojäsenenä AOIFE-järjestöön (Association of Institutions for Feminist Education and Research in Europe) sekä ATHENA-verkostoon (Advanced Thematic Network in Activities in Women's Studies in Europe). Yhteistyötä on myös Pohjoismaiden sekä Baltian maiden kanssa sekä muiden suomalaisten yliopistoverkostojen kanssa.
HILMA-verkosto kunnioittaa nimellään etnologi Hilma Granqvistia, (1890-1972), joka kuuluu suomalaisen antropologian ja sosiologian edelläkävijöihin. Hilma Granqvistin kansainvälinen maine perustuu ns. elämänkaaritrilogiaan, joka käsittelee elämää 1920-luvun palestiinalaiskylässä. Granqvistin väitöskirja Marriage Conditions in a Palestinian village hyväksyttiin Åbo Akademissa vuonna 1932. Hän toimi vapaana tutkijana ja julkaisi lukuisia merkittäviä artikkeleita. Halu ymmärtää uskontojen asemaa modernissa antoi kimmokkeen jatkaa yliopisto-opintoja; Granqvist korostikin modernia toimijuutta ja toisen rationaliteettia eksoottisuuden sijasta. Lisäksi Hilma Granqvist oli luova valokuvaaja ja visuaalisen antropologian edelläkävijä, jolle naisen tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa oli tärkeää.
Verkoston puheenjohtajana toimii professori Kirsi Saarikangas ja suunnittelijana Aino-Maija Hiltunen. Kerromme mielellämme lisää naistutkimuksen verkostoyhteistyöstä!
Aino-Maija Hiltunen
FM, suunnittelija
Helsingin yliopisto