Katajatar-verkosto on löyhästi rakentunut tutkijoiden yhteistyöverkosto, joka kokoaa kansalaisuuden, kansallisuuden ja sukupuolen tematiikasta kiinnostuneita opiskelijoita, jatko-opiskelijoita ja tutkijoita innostavaan yhteistyöhön. Se syntyi alunperin vuosina 1999–2001 toimineen Suomen Akatemian tutkimusprojektin Gender and Nationality: Constructions of Being Finnish pohjalta ja jatkui laajentuvana ja monimuotoisena yhteistyömuotona projektin loputtuakin. Gender and Nationality -projektissa tutkittiin kansalaisuuden, kansallisuuden ja nationalismin ulottuvuuksia sekä niihin kietoutuvia eron ja erottautumisen prosesseja. Tarkentavan katseen kohteena oli erityisesti sukupuolen problematiikka. Tutkijoina projektissa toimivat Kirsti Lempiäinen Tampereen yliopiston naistutkimuksen laitokselta, Katri Komulainen Joensuun yliopiston psykologian laitokselta sekä vastuullisena johtajana Tuula Gordon Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista.
Tuula Gordon toimii myös Katajatar-verkoston vastuullisena vetäjänä. Verkostoon kuuluu tutkijoita neljästä yliopistosta, ja he edustavat naistutkimuksen ohella useita eri tieteenaloja. Myös aineistot, lähestymistavat ja menetelmät ovat erilaisia. Yhteistä on kansalaisuuteen, kansallisuuteen ja sukupuoleen keskittyvä tematiikka. Verkostoon kuuluu väitöskirjaa tekeviä, juuri väitelleitä ja vanhempia tutkijoita. Verkostoa koordinoidaan Tampereen yliopiston naistutkimuksen laitoksella.
Yhteistyöryhmän toimintamuodot ovat olleet kansallisuuden teorioiden pohtiminen, kansallisuuden ja suomalaisuuden tutkimuksiin tutustuminen, osallistujien omien tutkimusten käsittely, aineistopohjainen metodologinen keskustelu ja muistelumenetelmien soveltaminen. Verkosto on järjestänyt vuosina 2000–2004 neljä Kansalaisuus, kansallisuus ja sukupuoli -jatkokoulutusseminaaria Varalan urheiluopistossa Tampereella yhdessä Sukupuolijärjestelmä-tutkijakoulun ja Tampereen yliopiston naistutkimuksen laitoksen kanssa. Seminaarien aikana on kuultu vanhempien tutkijoiden herätepuheenvuoroja sekä opiskelijoiden, jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden alustuksia. Keskustelu on aina ollut seminaareissa vilkasta, monipuolista ja ajatuksia herättävää. Väitöskirjojensa kanssa pähkäilevät tutkijanalut ovat saaneet paljon hyödyllistä ja rakentavaa palautetta sekä runsaasti evästä tutkimustyön jatkamiseen. Seminaarien positiivisin piirre on ollut siinä, miten oppiaineiden, aineistojen ja tutkimusongelmien moninaisuus ei tuotakaan ohipuhumista ja ymmärtämättömyyttä, vaan tutkimusta kehittäviä uusia, rikastuttavia näkökulmia, koska keskustelujen punaisena lankana toimii kaikkia yhdistävä kansalaisuuden, kansallisuuden ja sukupuolen tematiikka. Paitsi kansakunnan ja kansallisuuden sukupuolittumista seminaareissa on käsitelty myös muita kansallisuuteen kietoutuvia teemoja, kuten globaalisuutta, paikallisuutta, seksuaalisuutta, etnisyyttä, postkoloniaalisuutta ja kosmopolitanismia.
Katajatar-tutkijakollektiivin yhteistyönä syntyi Vastapainon kustantamana vuonna 2002 teos Suomineitonen, hei! Kansallisuuden sukupuoli, jonka toimittivat Tuula Gordon, Katri Komulainen ja Kirsti Lempiäinen. Suomea on pitkään totuttu pitämään tasa-arvon mallimaana johtuen esimerkiksi naisten varhain saavutetusta äänioikeudesta ja poliittisen vallan ylimmillä portailla seisovista naisjohtajista. Vahvaa suomalaista naista on tulkittu niin romaaneissa, elokuvissa kuin näyttämölläkin. Kansalaisuus on kuitenkin sukupuolittunutta, se ei ole sama asia miehille ja naisille. Sukupuolittuneisuus näkyy parhaiten erilaisissa representaatioissa, kuvissa ja esityksissä suomalaisista, joissa nainen on kuvattu vaikkapa suomineitona. Suomineitonen hei! on teos, jossa kansallisuutta tarkastellaan tuotettuna, rakennettuna ja synnytettynä. Kansallisuus tuotetaan erilaisilla symboleilla, monissa rituaaleissa sekä myytein ja kertomuksin. Nämä kertomukset ja suomalaisuuden symbolit ovat jaettuja ja luonnollistuneita ja ne välitetään edelleen uusille sukupolville oikeina tapoina tehdä suomalaisuutta.Teoksessa lähestytään kansallisuutta ja sukupuolta eri tieteenalojen näkökulmasta ja eri aineistojen avulla. Muiden muassa tutkitaan Nokian menestyskertomuksia, armeijaa, lottia, perhettä, rikosuutisia, kirjailijakuvauksia sekä koulun arkea ja juhlaa. Suomineitonen, hei! -teoksessa etsitään vastauksia kysymyksiin: Miten naiset ja miehet ovat "suomalaisia" ja millaisin merkityksin? Onko suomalaisuudella sukupuolta? Mitä Suomi-neito symboloi? Miten kansallisuus ja sukupuoli kietoutuvat toisiinsa? Kysymykset ovat tärkeitä ja ajankohtaisia, sillä vaikka kansallisvaltiot ja arkipäivän nationalismi ovat olleet eri tieteenalojen tutkijoiden kiinnostuksen kohteena viime aikoina, suuri osa kansallisuutta koskevaa tutkimusta on kuitenkin ollut sukupuolisokeaa. Samalla suomalaisuuden on ajateltu koskevan kaikkia "meitä", vaikka naiset ja suomalaisuus on aiheena jäänyt taustalle.
Verkoston tutkijat ovat tuottaneet myös muita mielenkiintoisia kansallisuutta käsitteleviä teoksia. Katri Komulainen toimitti vuonna 2002 artikkelikokoelman Sukupuolitetut rajat – Gendered borders and boundaries; Tarja Tolosen väitöskirja Nuorten kulttuurit koulussa: ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset ilmestyi vuonna 2001; Tarja Palmun väitöskirja Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä: etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla ilmestyi vuonna 2003; samana vuonna väitteli myös Kirsti Lempiäinen tutkimuksellaan sosiologian sukupuolesta.
Jos Katajatar-verkosto alkoi kiinnostaa sinua, vuorossa on iloinen uutinen: seuraava, järjestyksessä viides Sukupuoli, kansakunta ja kansallisuus -seminaari järjestetään Mekrijärvellä 10.–11.1.2005. Katajatar -tutkijaverkoston lisäksi seminaarin järjestäjinä ovat Sukupuolijärjestelmä -tutkijakoulu, Helsingin yliopiston tutkijakollegium, Tampereen yliopiston naistutkimuksen laitos, Joensuun yliopiston historian ja psykologian laitokset sekä naistutkimus. Seminaarin pääpuhujina ovat professori Kaija Heikkinen (Joensuun yliopisto, naistutkimus), joka puhuu aiheesta “Etnisyyden sukupuolittuminen” sekä professori (ma) Tiina Kinnunen (Joensuun yliopisto, historian laitos), jonka aiheena on “Kansallisuus ja naisten toimijuus”.
Gordon, Tuula & Komulainen, Katri & Lempiäinen, Kirsti (toim.) 2002, Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. Tampere: Vastapaino.
Komulainen, Katri (toim.) 2002, Sukupuolitetut rajat. Gendered Borders and Boundaries. Psykologian tutkimuksia 22. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Lempiäinen, Kirsti 2003, Sosiologian sukupuoli. Tutkimus Helsingin ja Tampereen yliopistojen sosiologian kurssikirjoista 1946–2000. Tampere: Vastapaino.
Palmu, Tarja 2003, Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä : etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 189. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Tolonen, Tarja 2001, Nuorten kulttuurit koulussa: Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Helsinki: Gaudeamus ja Nuorisotutkimusverkosto.
Tiina Mahlamäki, FM
Turun yliopisto
Uskontotiede