Liisa Granbom-Herranen
Tarkastelen katsauksessa hulluutta sananlaskujen välittämän kuvan kautta. Tässä sananlasku tarkoittaa jonkin ryhmän yleisesti tuntemaa tai käyttämää itsenäisen ajatuksen sisältämää ilmaisua, joka on tai on ollut tuttu ajan ja paikan muodostamassa tilassa. Koska suomalainen vanha sananlaskuaineisto yhdistää usein hulluuden ja tyhmyyden, tarkastellessani hulluuden ja tyhmyyden mahdollista yhteyttä ilmiöinä. Keskityn käsitteiden hullu ja tyhmä käyttöön sekä tekstiviestien sananlaskuissa että sananlaskun sisältävässä tekstiviesteissä. Kyse on sananlaskujen käytöstä kirjoitetussa puheessa.
Sananlasku on kulttuurinen artefakti, joka elää ainoastaan yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa. Sananlaskusta sinällään ei voida tehdä päätelmiä yhteisön ajattelusta. Katsauksessa esitän sananlaskuja olevan perinteentutkimuksessa mielekästä tarkastella ainoastaan historiallisen ja sosiaaliseen taustansa osana, sidoksissa tiettyyn aikaan ja paikkaan. Sananlaskun tilannekohtaisen merkityksen tunnistus edellyttää kontekstitietoja. Kontekstitiedoista huolimatta jää puhujan ja kuulijan sananlaskulle antama tulkinta usein tavoittamatta.
Katsauksen aineiston muodostavat julkaistaviksi lähetetyt tekstiviestit, joissa saneet eli perusmuotoisina tai taivutettuina käytetyt sanat hullu tai tyhmä sisältyvät joko sananlaskuun tai ne liittyvät sananlaskuun tekstiviestin välityksellä. Tekstiviestiaineisto käsittää yli 68 000 vuosina 2006–2010 sanomalehteen julkaistavaksi lähetettyä mielipidetekstiviestiä, joista noin 10 prosenttia on julkaistu Salon Seudun Sanomissa. Lähetetyistä tekstiviesteistä lähes 300 sisältää saneen hullu ja yli 500 tekstiviestiä saneen tyhmä. Yhteensä noin 140 viestissä käytetään saneita hullu tai tyhmä joko sananlaskussa tai sitä kehystävässä tekstiviestissä.
Sananlaskut tekstiviesteineen ja tekstiviestit sananlaskuineen välittävät käyttöyhteytensä kautta kuvaa nykypäivän hullusta ajattelemattomana ja helposti hyväksikäytettynä ihmisenä, joka ei ymmärrä taloudenpidosta paljoakaan. Suurin omituisuus näkyykin juuri rahankäytössä. Käsitteet hullu ja tyhmä saavat usein tekstiviestissä rinnalleen älyn tai järjen, jonka puute kuvaa käyttäytymistä. Suurin eroavaisuus hulluuden ja tyhmyyden välillä on sananlaskujen mukaan kyvyssä toimia toisten ihmisten kanssa.