Versification. Metrics in Practice 25.–27.5.2016 Helsinki
Erika Laamanen
Kansainvälinen ja monitieteellinen konferenssi Versification. Metrics in Practice järjestettiin Helsingissä 25.–27.5.2016 osana NordMetrik-verkoston (Nordic Society for Metrical Studies) toimintaa. Kymmeniä tutkijoita lukuisilta eri tieteenaloilta ja 15 eri maasta kokoontui Helsinkiin keskustelemaan metriikantutkimuksen kysymyksistä. Konferenssi toteutettiin Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineen ja suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen sekä Suomen Akatemian projektin Oral Poetry, Mythic Knowledge and Vernacular Imagination ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyönä.
Konferenssin teemana oli metriikka käytännössä. Versifikaatio, eli säkeiden tekemisen taito, viittaa niihin käytänteisiin ja menetelmiin, joilla runoilijat ovat sepittäneet säkeitään. Runomitoista puhutaan kuitenkin usein abstraktein termein. On pyritty formalisoimaan se, miten sanat ja äänteet liittyvät rytmisiin tekijöihin. Konferenssin tarkoitus oli kiinnittää tämän sijaan huomio runomittoihin niin kuin ne käytännössä toteutuvat. Näkökulma korostaa kielen ja mitan erottamatonta yhteyttä sekä mittojen kytköstä sosiaalisiin kielenkäytön konteksteihin.
Mitan olemuksesta ja ilmenemismuodoista
Konferenssin viisi keynote-puhujaa tarkastelivat teemaa eri ja osin vastakkaisiltakin puolilta. Tomas Riad (Tukholman yliopisto, Ruotsin akatemia) aloitti vastaamalla esimerkiksi generatiivisen metriikan tukemaan ajatukseen mitasta abstraktina mallina, jonka kieli täyttää. Hän esitti, että runomitoissa on kyse samasta ilmiöstä kuin prosodisissa morfeemeissa, ja ne tulisi siten käsittää ennen kaikkea kielellisinä objekteina. Luennon keskeinen ajatus liittyi mittoihin eräänlaisena kehityksenä (meter as improvement). Riadin mukaan kehitystä tapahtuu silloin, kun mitallinen diskurssi noudattaa yhtä tai useampaa kielellistä rajoitusta säännönmukaisemmin kuin muut kielenkäytön muodot.
Paul Kiparsky (Stanfordin yliopisto) − generatiivisen metriikan uranuurtaja − pohti puolestaan runomitan ja mittaa noudattavan kielen suhdetta. Kiparsky esitti, että runomitat mukautuvat käyttötarkoitukseensa. Esimerkiksi laji vaikuttaa runomittojen luonteeseen. Eeppiset ja dramaattiset muodot käyttävät niin sanottuja joustavia mittoja, joissa metrinen pohjakaava on yksinkertainen mutta mitan ja kielen yhteensopivuutta kuvaavat vastaavuussäännöt monimutkaiset. Yhdistelmä mahdollistaa lukuisia erilaisia toteutuksia. Sitä vastoin laulaen esitetyt lyyriset runot käsittävät laajan kirjon monimutkaisia metrisiä struktuureja, joilla on yksinkertaiset vastaavuussäännöt.
Runoilija ja filologi Jesper Svenbro (Ruotsin akatemia) tarjosi runouden harjoittajan näkökulman Sapfon ja Alkaioksen säkeistöihin. Svenbro kytki säkeistöjä koskevan filologisen tutkimuksensa refleksiiviseen analyysiin omista kyseisen tradition sovelluksistaan. Luennolla hän antoi esimerkkejä oman tuotantonsa lisäksi Sapfolta, Hölderliniltä ja Tomas Tranströmeriltä ja osoitti näin vanhojen kreikkalaisten runomittojen elinvoimaisuuden ja käyttökelpoisuuden myös modernissa runoudessa.
Kati Kallio (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) käsitteli suullisen runouden mittojen suhdetta esitystilanteisiin ja musiikkiin. Kallio lähti liikkeelle ajatuksesta, jonka mukaan suullisen runouden mittoja ei useinkaan voi ymmärtää pelkästään abstrakteina kaavoina. Hän esitteli tapoja, joilla suomalaiset, karjalaiset ja inkeriläiset runonlaulajat ovat varioineet mittoja esitystilanteiden mukaan. Luennolla myös kuultiin useita esimerkkejä siitä, miten kansanrunoutta on laulettu.
Jarkko Niemen (Tampereen yliopisto) esitelmä perustui hänen etnomusikologiseen tutkimushankkeeseensa, jonka kohteena olivat länsisiperialaisten ja Venäjän luoteisosan alkuperäiskansojen, erityisesti samojedien ja obinugrilaisten, musiikilliset traditiot ja laulullinen ilmaisu. Esitelmässään Niemi korosti sitä, että suullisessa esityksessä metrisen säkeen kielellistä struktuuria on mahdollista muuttaa merkittävästikin, joskaan ei mielivaltaisesti. Luennollaan Niemi esitteli projektin tuloksia valaisten kyseisten uralilaisen kansojen traditioita laajemminkin.
Kansanlauluista rap-lyriikkaan
Paralleelisessioissa runomittoja tutkittiin eri ajallisissa konteksteissa ulottuen antiikin runoudesta nykyisiin kansanlauluihin ja keskiaikaisesta hovirunoudesta 2010-luvun rap-musiikkiin. Monissa esitelmissä tarkasteltiin myös mitan suhdetta laulettuun runouteen, musiikkiin ja esitystilanteisiin. Lähestymistavat olivat niin ikään moninaiset. Esimerkiksi Maria-Kristiina Lotman (Tartton yliopisto) ja Mihhail Lotman (Tartton yliopisto/Tallinnan yliopisto) esittelivät uutta projektiaan, jossa he tutkivat mittojen ja semantiikan suhdetta tilastoihin perustuvan vertailevan metodin avulla. Heidän projektinsa aineisto koostuu virolaisesta runoudesta kahdelta aikakaudelta: 1800-luvun jälkipuoliskon runoudesta ja 1900-luvun alun modernistisesta runoudesta.
Eva Lilja (Göteborgin yliopisto) puhui otsikolla ”Embodied Rhythm”. Hän korosti esteettisen rytmin kognitiivista luonnetta sekä motoristen toimintojen merkitystä käsitykselle siitä, mitä rytmi on. Liljan mukaan esteettinen rytmi näyttäisi noudattavan samoja skeemoja kuin tanssiva keho. Hän havainnollisti Ann Sextonin runon The Fury of Rain Storms kautta sitä, miten rytmi tuottaa merkitystä. Hänen neljän vaiheen analyysimallinsa perustui liikkeen ja kontekstin yhteistoimintaan.
Keskiviikkona ensimmäisen konferenssipäivän jälkeen vietettiin iltaa helsinkiläiseen tapaan piknikillä Tervasaaressa, jossa osallistujilla oli mahdollisuus puhua tavuista ja tilastoista epämuodollisesti auringon paisteessa. Torstai-iltana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri Tuomas Lehtonen toivotti konferenssiväen tervetulleeksi Seuran vastaanotolle. Vastaanotolla saatiin kuulla myös musiikkia, kun konferenssissa puhujankin roolissa toiminut kirkkomuusikko Stephen Evans esitti pianolla Armas Järnefeltin ”Berceusen” ja Heino Kasken ”Yö meren rannalla”.
Konferenssin tuloksista on suunnitteilla julkaisu, jota ollaan paraikaa työstämässä. Seuraavan kerran NordMetrik on tarkoitus järjestää Tukholmassa 2018.
Filosofian maisteri Erika Laamanen on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa.