Kirsti Salmi-Niklander, Sofia Laine, Ulla Savolainen, Riikka Taavetti
Hanke-esittely: LIVINGMEMORIES – Vaikeat muistot ja moninaiset identiteetit yhteiskunnan arjessa. Living together with difficult memories and diverse identities. ERA.Net RUS Plus -hanke 2015–2017.
Koordinaattori: Kirsti Salmi-Niklander, Helsingin yliopisto.
Verkkosivut: www.livingmemories-era.net
Monitieteinen ja kansainvälinen LIVINGMEMORIES-tutkimushanke käynnistyi syksyllä 2015. Takana oli monivaiheinen, lähes vuoden kestänyt ERA.Net RUS Plus -ohjelman haku, joka oli otsikoitu ”Understanding conflict, identity and memory – past and present”. ERA.Net RUS Plus Plus-hankkeissa rahoitus tulee kunkin osallistuvan maan tutkimusrahoittajilta, mutta koordinoiva yliopisto saa pienen ylimääräisen osuuden Euroopan neuvostolta. Hankekonsortio syntyi osittain toisen, Horizon 2020-ohjelmaan suunnatun, hakuprosessin sivutuotteena. Lisäksi hyödynsimme FOHN-symposiumeissa syntyneitä kontakteja. Lopulta mukaan saatiin tutkimusryhmät kuudesta maasta: Venäjältä on mukana Permin kansallinen polytekninen tutkimusyliopisto, Virosta Tarton yliopisto, Latviasta Latvian yliopisto, Saksasta Goethe-yliopisto (Frankfurt am Main) sekä Turkista Koc-yliopisto (Istanbul). Hankkeen tutkijat edustavat folkloristiikkaa, etnologiaa, sosiaalitieteitä, historiantutkimusta, mediatutkimusta ja sukupuolentutkimusta.
LIVINGMEMORIES-hankkeessa tutkitaan yhdessä elämisen edellytyksiä väkivaltaisten konfliktien jälkeen ja traumaattisten muistojen kanssa. Miten myyttejä, symboleita ja muistoja luodaan ja muokataan näissä prosesseissa? Miten vaikeita muistoja voidaan ilmaista ja sallia sen sijaan että niitä kontrolloidaan tai vaiennetaan? Hankkeen tutkimuskohteita ovat sovinnon ja vuoropuhelun välineet ja esteet sekä osallisuuden ja erillisyyden kokemukset.
Kansainvälinen tutkimushanke käynnistyi monimutkaisten sopimusprosessien jälkeen alkuvuodesta 2016. Huhtikuussa 2016 tapasimme kaikki ensimmäisen kerran Riiassa, vaikka monet tutkijat olivat tulleet tutuiksi aiemmissa hankekokouksissa ja konferensseissa. Lokakuussa 2016 matkustimme pienemmällä joukolla Permiin, ja toinen hankekokous pidettiin tammikuussa 2017 Tartossa.
Hankekokouksissa olemme keskustelleet keskeisistä tutkimusteemoista, suunnitelleet yhteistä julkaisua sekä tutustuneet muistomerkkeihin ja ”synkkään kulttuuriperintöön”: Riiassa KGB-museoon ja Permissä Gulag-museoon. Latviassa vierailimme myös muistomerkeillä, jotka liittyvät Latvian historian kipeisiin vaiheisiin, muun muassa juutalaisten joukkosurmaan toisen maailmansodan aikana. Tartossa tutustuimme juuri avatun Kansallismuseon näyttelyihin.
Tutkimusryhmien hankkeilla on erilaisia painotuksia. Ene Kõresaaren ja muiden tarttolaisten tutkijoiden keskeinen tutkimustermi on ”jälkipolvien muisti” (postmemory) (Kõresaar & Jõesalu 2016). Latvian tutkimusryhmää johtaa mediatutkimuksen professori Vita Zelce, ja tutkimuskohteena on media etnisten ja poliittisten jännitteiden käsittelijänä. Permin yliopiston tutkimusryhmä johtajanaan Gulsina Selyaninova käsittelee sosiaalisia yhteisöllisiä traumoja muistitieto- ja arkistoaineistojen avulla. Koc-yliopiston tutkimusryhmän kohteena on naisten rooli kurdien sovintoprosessissa. Tämä sovintoprosessi on kärsinyt tutkimushankkeen aikana takaiskuja Turkin poliittisen tilanteen kärjistymisen takia, mutta turkkilaiset partnerit Hülya Şimga ja Gülru Göker vievät kuitenkin tutkimusta eteenpäin mahdollisuuksien mukaan. Frankfurtin yliopiston tutkijat Priska Daphi ja Jens Zimmermann käsittelevät ”pitkän 1960-luvun” protestiliikkeiden monitahoista perintöä Saksassa.
Suomalaiseen LIVINGMEMORIES-tutkimusryhmään kuuluvat Kirsti Salmi-Niklanderin lisäksi Sofia Laine, Päivi Salmesvuori, Ulla Savolainen ja Riikka Taavetti. Marraskuussa 2016 Suomen LIVINGMEMORIES-tutkimusryhmä järjesti päiväseminaarin ”Difficult memories – Key terms”, jossa tutkijat ja tutkimushankkeiden jäsenet esittelivät vaikeiden muistojen tutkimukseen liittyviä avainkäsitteitä: näitä olivat muun muassa ”synkkä kulttuuriperintö”, ”trauma”, ”dialogi” ja ”sovinto”. Päiväseminaarin tiivistelmät ovat luettavissa LIVINGMEMORIES-hankkeen verkkosivuilla.
Kuriton ja toiseutettu seksuaalisuus neuvosto-Virossa
Hankkeen suomalaiset tutkijat käsittelevät muistamisen, unohtamisen ja historiallisen toimijuuden problematiikkaa eri näkökulmista. Riikka Taavetin tutkimus käsittelee kurittoman (queer) ja kielletyn neuvostoaikaisen seksuaalisuuden tuottamista virolaisissa muistoissa neuvostoajan jälkeen. Taavetti käyttää tutkimuksessaan vuonna 1996 kerättyä seksuaalielämäkertakokoelmaa, jota säilytetään Viron Kirjallisuusmuseossa Tartossa. Hän tarkastelee myös, miten virolaisen kuvataiteilija Jaanus Samman näyttelyssä ”Not Suitable for Work. A Chairman’s Tale” (2015) ja sen ympärillä käydyssä keskustelussa tuotetaan neuvostoajan muistoja. Tutkimus on osa poliittisen historian väitöskirjaa, joka yhdistää queer-historian, muistitietotutkimuksen, kulttuurisen muistin tutkimuksen sekä arkistotieteen näkökulmia.
Jaanus Samman näyttely koostuu valokuvista, installaatioista ja videoista, jotka kaikki perustuvat 1960-luvun puolivälissä neuvosto-Virossa homoseksuaalisista teoista tuomitun entisen kolhoosin puheenjohtajan elämäntarinaan (Rünk, Samma & Viola 2015). Teokset kertovat arkistoihin ja muistitietoaineistoihin perustuen homoseksuaalisesta elämästä neuvosto-Virossa, mutta samalla näyttely käsittelee yleismaailmallisia ihmisoikeuksiin ja yksilönvapauksiin liittyviä kysymyksiä. Näyttely liittyy ajankohtaiseen kansainväliseen keskusteluun homo- ja queer-menneisyyden muistamisen mahdollisuuksista ja unohtamisesta (esim. Taavetti 2016): taiteen avulla on voitu käsitellä myös sellaista queer-menneisyyttä, joihin tutkimus ei ole voinut ottaa kantaa (esim. Cvetkovich 2003; Edenheim 2013).
Samman näyttely oli tehty edustamaan Viroa vuoden 2015 Venetsian Biennaaliin ja vuonna 2016 se oli esillä Miehitysmuseossa Tallinnassa. Taavetti tarkastelee artikkelissaan Samman näyttelyssä sekä sen ympärillä virolaisessa mediakeskustelussa esiintyneitä käsityksiä neuvostoajasta sekä erityisesti neuvostoaikaisen homoseksuaalisuuden muistamisesta nykypäivässä. Keskustelu Samman näyttelyn ympärillä keskittyi erityisesti sen sopivuuteen (tai sopimattomuuteen) Miehitysmuseoon, joka korostaa Viron lähihistorian tulkintaa kansallisen uhriuden näkökulmasta (esim. Velmet 2011; Wulf 2016). Myös LIVINGMEMORIES-hankkeen virolaiset tutkijat Ene Kõresaar ja Kirsti Jõesalu tarkastelevat Tallinnan miehitysmuseon meneillään olevaa muutosprosessia, jossa museo nimetään uudelleen Vapauden museoksi.
Taavetin tutkimuksessa käytetyt virolaiset seksuaalielämäkerrat kerättiin vuonna 1996 osana suomalaista vertailevaa tutkimushanketta seksuaalisesta elämänkulusta Itämeren alueella. Kirjoituskilpailun avulla kerätyt yhteensä 60 elämäntarinaa muodostivat pohjan vuonna 1997 julkaistulle kokoelmalle, Kured läinud, kurjad ilmad (Karusoo [toim.] 1997) ja samannimiselle Merle Karusoon ohjaamalle suositulle näytelmälle, mutta niiden tutkimuskäyttö on ollut toistaiseksi vähäistä (ks. kuitenkin erit. Hinrikus 2004 ja Kurvet-Käosaar 2015). Seksuaalielämäkertojen keruu liittyi paitsi suomalaiseen tutkimushankkeeseen, myös virolaiseen elämänkertojen keruun, julkaisun ja tutkimuksen perinteeseen, jolla oli merkittävä rooli Viron uudelleenitsenäistymisen prosessissa 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Tuolloin elämäkertojen avulla kuvattiin lähimenneisyyttä, josta oli pitänyt neuvostojulkisuudessa vaieta. Myöhemmin 1990- ja 2000-luvulla elämäkertakeruissa ovat lisääntyneet teemat, jotka liittyvät neuvostoajan arkeen ja yksityiseen elämään. (Virolaisten keruiden, elämäntarinatutkimuksen ja muistin politiikan muutoksista esim. Kõresaar & Jõesalu 2016.) Taavetti analysoi tutkimuksessaan, millaista toiseutettua ja kiellettyä seksuaalisuutta elämäntarinoissa kuvataan sekä pohtii kirjoitusten ja niiden keruuprosessin suhdetta muistitieto- ja elämäntarinatutkimuksen muutoksiin.
Lapsuus internointileireillä
Ulla Savolaisen tutkimus ”Muistoissa lapsuus ja nuoruus internointileirillä Suomessa 1944–1946” käsittelee Suomessa vuosina 1944–1946 lapsina ja nuorina internoitujen omakohtaisia muistoja ja muistelukerrontaa internointiin liittyen. Toisen maailmansodan jälkeen syksyllä 1944 ja keväällä 1945 Suomen viranomaiset eristivät Suomessa olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset internointileireille Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kanssa 19.9.1944 solmitun välirauhasopimuksen nojalla. Pian internoinnit laajennettiin koskemaan myös suomalaissyntyisiä vaimoja, heidän lapsiaan sekä yli 65-vuotiaita. Internoituja oli noin 470 henkeä, joista valtaosa oli siviilejä. Enemmistö internoiduista vapautettiin keväällä 1946 ja lopullisesti internoinnit päättyivät kesällä 1947. (Jensen-Eriksen 2009; 2010; myös Uhlenius 2010.) Internoitujen vapautumisen jälkeen, aiheesta vallitsi Suomessa lähes täydellinen hiljaisuus vuoteen 2003 saakka, jolloin Yle esitti Mikko Määttälän dokumenttifilmin aiheesta. Tämä filmi nosti internoinnit esiin julkisella ja yksityisellä tasolla. Tämä kulttuurisen muistin syntymisen ja internointien julkisen tiedostamisen prosessi huipentui monella tapaa syyskuussa 2014 voimaan astuneeseen lakiin, jonka nojalla alaikäisinä internoidut siviilihenkilöt ovat oikeutettuja hakemaan korvauksia Suomen valtiolta.
Savolaisen tutkimuksen keskiössä on kysymys omakohtaisten muistojen ja kulttuurisen muistin suhteesta sekä niiden kerronnallisuudesta. Tutkimuksen ensisijaisena aineistona ovat 26 tutkijan tekemää muistitietohaastattelua sekä niihin liittyvä kenttätyö. Tämän lisäksi tutkimuksessa analysoidaan internoitujen muistelukirjoituksia, kirjeitä ja muistoesineiden roolia muistelussa sekä aiheen käsittelyä mediassa. Muistitietotutkimuksen (oral history) lisäksi Savolaisen tutkimus hyödyntää kulttuurisen muistitutkimuksen (cultural memory studies) näkökulmia. (Erll 2011; Rothberg 2009; Radstone (ed.) 2000.)
Ulla Savolaisen tutkimus tuo esiin kokijoiden näkökulman heitä koskevien historian tapahtumien käsittelyn ja niistä vaikenemisen dynamiikkaan. Se myös avaa toistaiseksi tutkimuksessa niukasti käsiteltyä aihetta, omakohtaisten muistojen ja kulttuurisen muistin suhdetta (Ks. Kõresaar & Jõesalu 2016; Kuusisto-Arponen & Savolainen 2016). Kollektiivisen muistin ja unohtamisen prosesseille on yhteistä se, että muistamisen lisäksi myös unohtaminen tai pikemminkin vaikeneminen on valikoivaa, subjektiivista ja tilannesidonnaista. Savolaisen tutkimus nostaa esiin myös lapset ja nuoret historian subjekteina ja objekteina.
Ulla Savolaisen tutkimus internoitujen kokemuksista jatkaa, monipuolistaa ja problematisoi keskustelua ihmisoikeuksista, joka on viimeaikaisten muuttoliikkeiden myötä tullut erityisen ajankohtaiseksi. Onkin arveltu, että erilaiset siviilien liikkumiskiellot, internoinnit ja eristämiset eivät tule jäämään 1900-luvun ilmiöksi, vaan että ne tulevat muuttoliikkeiden myötä lisääntymään tulevaisuudessa (Robertson 2004). Tutkimus tuokin tärkeän historiallisen näkökulman ja vertailukohdan kansallisuuteen, vähemmistöjen asemaan ja ihmisoikeuksiin liittyviin rajanvetoihin, politiikkaan ja valtaneuvotteluihin, jotka ovat Suomessa ja muualla Euroopassa polttavan ajankohtaisia.
Pilottitutkimus vapaaehtoisista ja turvapaikanhakijoista
Turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin liittyvä problematiikka on otettu LIVINGMEMORIES-hankkeessa pilottitutkimuksen kohteeksi. Yliopistotutkija, dos. Sofia Laine on yhdessä Kirsti Salmi-Niklanderin kanssa kerännyt vuoden 2017 alusta lähtien tutkimusaineistoa turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien suomalaisten vapaaehtoisten kokemuskerronnasta. Ensimmäinen haastattelukutsu tavoitti lyhyessä ajassa 30 haastateltavaa Etelä- ja Keski-Suomesta. Haastatteluita toteuttavat Laineen ja Salmi-Niklanderin lisäksi folkloristiikan graduvaiheen opiskelija Susanna Jurvanen sekä folkloristiikan kenttätyökurssin opiskelijat. Kaikki haastatteluaineistot arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n arkistoon noudattaen arkiston tietosuojakäytäntöjä ja eettisiä ohjeistuksia.
Laineen ensisijainen näkökulma tutkimushankkeessa on pakolaisnuoret ja nuorisotyö. Hän toimii vuoden 2017 kutsuttuna asiantuntijana Euroopan Neuvoston ja Euroopan Unionin nuorisopoliittisen Youth Partnership -yhteistyöelimen asiantuntijana ”pakolaisnuoret ja nuorisotyö” -työryhmässä. Työryhmä julkaisee myös samannimisen julkaisun (Youth Knowledge Books -kirjasarjassa) vuoden 2017 lopussa. Tutkimushankkeessa kerättävällä aineistolla on siis suora yhteys Euroopan nuorisopolitiikkaan ja toisaalta eurooppalainen prosessi auttaa suhteuttamaan Suomen tilannetta Euroopan laajuiseen tilanteeseen.
Myötätunnon politiikka, josta Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (2016) kirjoittaa, ei ole ainoastaan tärkeä menetelmä tai orientaatio tutkittaessa Suomeen yksin tulleita maahanmuuttajanuoria. Se on tärkeä ohjenuora myös turvapaikanahakijoiden parissa vapaaehtoistyötä tehneitä kohdatessa. Vapaaehtoistyön tekijät orientoituvat myötätuntoisesti turvapaikanhakijoihin. Toiminta perustuu tasa-arvoiseen toisen ihmisen kunnioittamiseen. Myötätunto on tunteena konstruoiva sillä se suuntautuu sekä ulospäin että itsen havainnointiin (Kuusisto-Arponen 2016). Haastattelutilanne voi tukea myötätunnon konstruktiivisuutta ja olla siten palkitsevaa. Haastattelujen analysoinnin ja raportoinnin myötä on toivottavaa, että tämä myötätunnon politiikka kanavoituisi myös poliittiseen päätöksentekoon.
Kaksi vuotta on lyhyt aika kansainväliselle hankkeelle, mutta yhteisen julkaisun toimittaminen on edennyt kiitettävästi. Kirjan toimittavat Kirsti Salmi-Niklander, Sofia Laine ja Päivi Salmesvuori. 2.8.2017 pidetään LIVINGMEMORIES-hankkeen päätöskokous ja yleisölle avoin tutkijasymposiumi Helsingissä. Vierailevaksi puhujaksi on kutsuttu prof. Barbara Törnqvist-Plewa Lundin yliopistosta, ja LIVINGMEMORIES-hankkeen tutkimusryhmät esittelevät tutkimustuloksia.
Viime aikojen poliittiset tapahtumat Suomessa ja maailmalla ovat tehneet hankkeen entistä ajankohtaisemmaksi: maaliskuun alussa Unkarin parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan turvapaikanhakijat suljetaan maan etelärajalla sijaitseviin pakolaiskeskuksiin. Suomessa turvapaikanhakijoiden ja Suomi Ensin-liikkeen mielenosoitusleirit Rautatientorilla ovat herättäneet suurta julkista huomiota. Tutkijat ja muiden alojen vaikuttajat ovat ottaneet kantaa Suomen pakolaispolitiikan muuttamiseksi. Samaan aikaan on vireillä uusia kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimushankkeita ja yhteistyötä samojen kysymysten kanssa askaroivien muiden tutkimusryhmien kanssa.
Kirjallisuus:
Cvetkovich, Ann 2003: An archive of feelings: Trauma, sexuality, and lesbian public cultures. Durham: Duke University Press.
Edenheim, Sara 2013: Lost and Never found: The Queer Archive of Feelings and its Historical Propriety. Differences 24 (3): 36−62.Erll, Astrid 2011: Memory in Culture. Houndmills, Basingstoke, Hampshire & New York: Palgrave Macmillan.
Hinrikus, Rutt 2004: Deportation, Siberia, Suffering, Love. The Story of Heli. —Kirss, Tiina & Kõresaar, Ene & Lauristin, Marju (eds.) She Who Remembers Survives. Interpreting Estonian Women’s Post-Soviet Life Stories. Tartu: Tartu University, 62−88.
Jensen-Eriksen, Niklas 2009: Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän puolisoidensa internointi 1944–1947. Helsinki: Kansallisarkisto.
Jensen-Eriksen, Niklas 2010: Valpon internointileirit ja niiden asukkaiden polittinen valvonta vuosina 1944–1947. – Westerlund, Lars (ed..), Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin. Kansallisarkiston artikkelikirja / Wars, Internees and the Transition to the Postwar Era. A Book of Articles from the National Archives of Finland. Helsinki: The National Archives of Finland. 103–134. [online] <http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Internoidut_Naytto.pdf> [17.4.2016.].
Kannanotto (27.2.2017) Yli sata tiedemaailman vaikuttajaa: Suomen pakolaispolitiikkaa pitää muuttaa. Image. http://www.image.fi/image-lehti/yli-sata-tiedemaailman-vaikuttajaa-suomen-pakolaispolitiikkaa-pitaa-muuttaa http://www.image.fi/image-lehti/yli-sata-tiedemaailman-vaikuttajaa-suomen-pakolaispolitiikkaa-pitaa-muuttaa [27.2.2017]
Karusoo, Merle (toim.) 1997: Kuret läinud, kurjad ilmad. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum & Eesti elulood & Maalehe raamat.
Kõresaar, Ene & Jõesalu, Kirsti 2016: Post-Soviet memories and “memory shifts” in Estonia. Oral History 44(2): 47–58.
Kurvet-Käosaar, Leena 2016: “Not Much Love Lost between Me and My Husband”: Love in Estonian Women’s Life-Stories of the Soviet Period.— Ilic, Melanie & Leinarte, Dalia (eds.) The Soviet Past in the Post-Socialist Present. Methodology and Ethics in Russian, Baltic and Central European Oral History and Memory Studies. Eds. New York and London: Routledge. 110−128.
Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2016) Myötätunnon politiikka ja tutkimusetiikka Suomeen yksin tulleiden maahanmuuttaja-nuoren arjen tutkimuksessa. Sosiologia 53(4): 396-415.
Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa & Savolainen, Ulla 2016: The interplay of memory and matter: Narratives of Former Finnish Karelian child evacuees. Oral History 44(2): 59–68.
Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa -kirjoitussarja. Nuorisotutkimusverkosto: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nuoret-vastaanottokeskuksissa-kirjoitussarja [28.2.2017]
Radstone, Susannah (ed.) 2000: Memory and Methodology. Oxford: Berg.
Robertson, David 2004: A Dictionary of Human Rights. London & New York: Taylor & Francis Group.
Rothberg, Michael 2009: Multidirectional Memory: Remembering the Holocaust in the Age of Decolonization. Stanford California: Stanford University Press.
Rünk, Martin & Samma, Jaanus & Viola, Eugenio 2015: Not Suitable for Work. A Chairman’s Tale. Berlin: Sternberg Press.Savolainen, Ulla (tulossa): Tellability, Frame and Memory: Understanding Silence and the Emergence of the Internment Narrative. Narrative Inquiry.
Savolainen, Ulla (tulossa 2017): The Return: Intertextuality of Reminiscing of Karelian Evacuees in Finland. Journal of American Folklore 130(516).
Taavetti, Riikka 2016: A marshall in love. Remembering and forgetting queer pasts in the Finnish archives. Archival Science 16(3): 289–307. DOI 10.1007/s10502-015-9251-7.
Uhlenius, Paula 2010: Internoitujen muistot. Muistelijoiden kokemuskuvan peruspiirteitä. In L. Westerlund (Ed.), Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin. Kansallisarkiston artikkelikirja / Wars, Internees and the Transition to the Postwar Era. A Book of Articles from the National Archives of Finland. Helsinki: The National Archives of Finland. 404–427. [online] <http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Internoidut_Naytto.pdf> [17.4.2016.].
Velmet, Aro 2011: Occupied Identities: National Narratives in Baltic Museums of Occupations. Journal of Baltic Studies 42 (2): 189−211.
Wulf, Meike 2016: Shadowlands. Memory and History in Post-Soviet Estonia. New York: Berghahn Books.