7th International Conference of Young Folklorists “Negotiations of Belonging”, University of Tartu Narva College. 4.–6.10.2017.
Siria Kohonen & Tuukka Karlsson
Seitsemäs Nuorten Folkloristien konferenssi järjestettiin lokakuussa 2017 Narvassa, Viron itärajan tuntumassa. Konferenssin teema ”Negotiations of Belonging” piti sisällään monimuotoisesti lähestymistapoja keskustella kuuluvuudesta ja kuulumattomuudesta ympäristöihin, kulttuureihin, yhteiskuntiin, yhteisöihin tai ryhmiin. Rajankäyntien teema, erottaminen ja ylittäminen, sai monia puheenvuoroja erilaisista lähtökohdista koko kolmipäiväisen konferenssin ajan.
Konferenssi oli meille ensimmäinen laatuaan. Tuukka pääsi tekemään ensiesiintymisensä tieteellisessä konferenssissa, ja Siria piti toisen kansainvälisen tutkimusesitelmänsä. Edustimme istunnoissamme yleisen teeman laajennetuimpia puheenvuoroja loitsu- ja parannusaiheillamme, mikä edesauttoi myös keskustelujen monipuolistumista.
Narva rajankäyntien kasvoina
Itäinen rajakaupunki Narva tarjosi otollisen ympäristön keskusteluille rajoista ja kuulumisesta. Narvan kaupungin erottaa Venäjästä ainoastaan noin 140 metriä leveä Narvajoki ja pieni kaksikaistainen silta. Vaikka virallinen kieli Narvassa on eesti, ei sitä kaduilla juuri kuule, sillä kaupunki on vironvenäläisten pääkaupunki. Ravintolassa tallinnalainen tutkija oli jopa hieman ihmeissään, kun tarjoilija osasi sujuvaa eestiä.
Konferenssissa järjestetty workshop esitteli Narvaa ja sen rajankäyntejä dokumenttielokuvan keinoin. Birgit Rosenbergin ohjaama Gerassimov’s Women (Kokoro Produktsioon 2017) esitettiin konferenssiyleisölle ohjaajan alustuksen säestämänä. Rosenbergin sanoin dokumentti kertoo naisista ”jotka asuvat vieraassa maassa, johon he eivät muuttaneet”. Elokuva esittelee, kuinka Gerassimovin puistossa vanhat naiset tapaavat toisiaan päivittäin, keskustelevat nykyisestä ja muistelevat vanhoja. He ovat tulleet Narvaan tai syntyneet siellä Neuvostoliiton aikana, ja Viron itsenäistymisen jälkeen he huomaavatkin, ettei heidän äidinkielensä olekaan enää heidän kotimaansa äidinkieli. Naisten puheenvuorojen kautta Rosenberg näyttää, kuinka yhden eliniän aikana sama ihminen muuttuu enemmistöstä vähemmistöksi omassa kotikaupungissaan.
Eriarvoisuuden monimuotoisuus
Ensimmäinen keynote-esitelmä esitteli metodologisia lähestymistapoja kuuluvuuden, rajankäyntien ja eriarvoisuuden tutkimukseen. Professori Nira Yuval-Davis (University of East London) kertoi lähestymistavastaan tilannesidonnaiseen intersektionaalisten risteymien analyysiin (situated intersectionality analysis). Yuval-Davis nosti esille, ettei eriarvoisuutta ole pelkästään ekonominen eriarvoisuus, vaan eriarvoisuutta voidaan tutkia monella eri saralla.
Yuval-Davis sijoittaa menetelmänsä dialogisen epistemologian alle. Esitelmässään hän painotti tutkimusaiheiden lähestymistä erilaisista perspektiiveistä: tutkittaessa esimerkiksi sosiaalisia statuksia voidaan ottaa huomioon niiden näkökulmat, jotka kuuluvat käsiteltyyn sosiaaliseen tai yhteiskunnalliseen ryhmään, sekä niiden, jotka eivät kuulu, ja näiden lisäksi niiden näkökulmat, jotka päättävät yksilöiden kuulumisesta, ja niiden, jotka toteuttavat erottelua käytännössä. Näin tutkimus kykenee ymmärtämään ja jopa selittämään konteksteihin sijoitettuja tutkimustapauksia.
Yuval-Davisin esitelmä avasi konferenssin ensimmäisen päivän. Hänen metodologinen otteensa toimi kiinnostavana johdantona tuleville istunnoille ja esitelmille.
Monimerkityksellisiä rajoja
Toisen konferenssipäivän aloitti vanhemman tutkijan, dosentti Tuulikki Kurjen (Itä-Suomen yliopisto) keynote-esitelmä identiteeteistä ja juurettomuuden tunteista Suomen ja Venäjän rajalla. Kurki käsitteli esitelmässään Traumatized borders -tutkimusprojektiin liittyvää tutkimustaan siitä, kuinka sekä julkiset että yksityiset kertomukset käsittelevät rajanylityksiä, identiteettejä ja johonkin kuulumista (belonging). Monitieteisen teoreettisen viitekehyksen pohjalta Kurki hyödyntää tutkimuksessaan kahta erityisen relevanttia käsitettä: hyperavaruutta (hyperspace) ja rajaperformansseja (border performantics).
Hyperavaruus merkitsee Tuulikki Kurjen tutkimuksessa tilaa, jonka sekä alueellisia että symbolisia rajoja ylittävät tai rajaseuduilla asuvat jakavat. Kurjen mukaan hyperavaruus muodostuu jaetuista, juurettomuutta ja kodittomuutta käsittelevistä kokemuksista. Hyperavaruus nousee esiin liikkuvuutta ja traumoja koskevissa kertomuksissa, niiden kirjoittamisessa ja lukemisessa.
Rajaperformanssin käsitteen Kurki määritteli Yhdysvaltojen ja Meksikon rajanylityskokemuksia koskevien tutkimusten pohjalta yksilön keinoksi vastustaa valtakulttuurin tarjoamaa asemaa. Kulttuuristen performanssien ja identiteettityön avulla rajan ylittäneet ovat pyrkineet neuvottelemaan ja määrittelemään uudestaan omaa minuuttaan ja kuulumistaan johonkin. Rajaperformanssit ovat Kurjen mukaan olleet tärkeitä voimaantumisen lähteitä monille vähemmistöryhmille sekä territoriaalisten että kulttuuristen rajojen läheisyydessä. Esitelmässään Kurki käytti esimerkkeinä tutkimiaan suomalais-karjalaisten kirjailijoiden tekstejä. Niiden avulla hän demonstroi, kuinka juurettomuuden ja mihinkään kuulumattomuuden tunne esiintyivät Neuvosto-Karjalasta Suomeen muuttaneiden kirjoituksissa ja heidän neuvottelussaan omasta identiteetistään elämässä, jossa koti ei tunnu olevan missään.
Selkeän ulosannin ja mielenkiintoisten esimerkkien kautta konferenssin toiseen keynote-esitelmän sisältöön ja teemoihin pääsi hyvin käsiksi myös vanhojen aineistojen parissa työskentelevä väitöskirjatutkija. Kurjen esitelmä saikin reflektoimaan sen teemoja myös omaan tutkimusaiheeseen ja -aineistoon liittyen.
Hyvästejä ja uusia alkuja
Aamun avanneen esitelmän jälkeen olivat vuorossa odotetut ekskursiot kaupungille. Vaihtoehtoina oli joko kaupunkikierros Narvan keskustassa tai kävelyretki Narvan linnalle ja siellä tapahtuva museoon tutustuminen. Olimme molemmat ilmoittautuneet jo aiemmin jylhän, joskin toisessa maailmansodassa pahoja vaurioita kärsineen, linnan tutustumiskierrokselle. Linnaretki osoittautuikin paitsi antoisaksi oppaan johdolla tehdyksi museokierrokseksi, myös päivän kuntohetkeksi, kiitos lukuisten linnan torniin vievien portaiden. Narvan linna ja heti joen toisella puolella sijaitseva venäläinen Iivanan linna toimivat konkreettisena muistutuksena siitä, miten monella tasolla ja eri keinoin neuvotteluja identiteetistä, kulttuurista ja johonkin kuulumisesta voidaan käydä.
Konferenssin kolmas ja viimeinen päivä oli pyhitetty kokonaan esitelmäistunnoille, joiden jälkeen seurasi lopetustilaisuus ja hyvästien jättö uusille tuttaville ja kollegoille. Päivän paneelikeskustelut käsittelivät johonkin kuulumista aina tutkimushaastateltavan ja tutkijan välisen vuorovaikutuksen pohjalta lapsen myyttiseen tämän- ja tuonpuoleisen olemukseen liettualaisessa perinteessä. Loitsuperinnettä eri näkökulmista käsittelevillä esitelmillämme kannoimme kortemme kekoon ja saimme iloksemme keskusteluakin aikaan.
Kaiken kaikkiaan Narvan konferenssi tarjosi sekä arvokasta kokemusta, että korvaamattomia keskusteluja ja uusia ajatuksia tutkimukseen, unohtamatta mainioita kollegoita, joihin oli ilo päästä tutustumaan. Ensi vuonna nuoret folkloristit kokoontuvat Latviassa, konferenssin aiheen selvitessä myöhemmin.