Kaljundi, Linda, Eneken Laanes & Ilona Pikkanen (eds.) 2015: Novels, Histories, Novel Nations. Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and in Estonia. Helsinki: SKS. 342 sivua.
Ulla Savolainen
Linda Kaljundi, Eneken Laanes ja Ilona Pikkanen rinnastavat havainnollisesti historiallisen romaanin sekä historiamaalauksen toimittamansa artikkelikokoelman Novels, Histories, Novel Nations. Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and in Estonia (2015) esipuheessa. Nämä taiteen lajit elivät suuruutensa päiviä 1800-luvulla osana länsimaisen aikakäsityksen murrosta, nationalismin nousua sekä modernisaatiota. Molempia myös pidettiin arvossa orastavissa ja vakiintuneemmissa kansallisvaltioissa läpi yhteiskunnan kerrosten ja sosiaaliluokkien. Aikojen ja miljöiden yksityiskohtaisen esittämisen kautta historiallinen romaani ja historiamaalaus onnistuivat rakentamaan vaikutusvaltaisia poliittisia ja ideologisia tulkintoja. Ne tuottivat sellaisia näkemyksiä menneisyyden tapahtumista, jotka tukivat kansallisten identiteettien rakennusta. Huolimatta historiantutkimuksen samanaikaisesta vakiintumisesta akateemisena oppialana, historiallisen romaanin kuten myös historiamaalauksen merkitys kansallisten menneisyyksien ja identiteettien konstruoinnissa oli keskeinen tuona aikana. Suosionsa lisäksi lajeja yhdistää myös niiden esteettisen ja yhteiskunnallisen arvostuksen romahtaminen 1900-luvun myötä. Modernismin taidekäsityksen sekä maailmansotien ja (viimeistään) niitä seuranneen nationalismin kritiikin myötä historiallisen romaanin ja historiamaalauksen menneisyystulkinnat sekä tyyli stigmatisoituivat ja muuttuivat lähinnä huonon maun merkeiksi.
1900-luvun parina viime vuosikymmenenä kiinnostus historialliseen romaaniin on nostanut uudella tavalla päätään. Tämän uuden mielenkiinnon syyt Novels, Histories, Novel Nations -teoksen toimittajat näkevät pitkälti akateemisen tutkimuksen kiinnostuksessa kulttuuriseen muistiin. Keskeisesti siihen liittyy myös nationalismin ja kansakuntien luomisen tarkastelu keksittyjen traditioiden (Hobsbawm & Ranger 1983) ja kuviteltujen yhteisöjen (Anderson 1991) näkökulmasta. Kiinnostus lajiin kiteytyykin sen samoihin poliittisesti ja ideologisesti voimallisiin ominaisuuksiin, jotka 1800-luvulla siivittivät lajin menestystä ja yhteiskunnallista relevanssia. Teoksen toimittajat toteavatkin, että historiallinen romaani näyttäytyy kiinnostavana vertailukohtana uudemmille menneisyyden representaatioille, joita 1900-luvun yhteiskunnallisiin kriiseihin ja murroksiin liittyneet kokemukset ovat synnyttäneet.
Historiallinen romaani Suomessa ja Virossa
Novels, Histories, Novel Nations. Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and in Estonia -artikkelikokoelma keskittyy tarkastelemaan historiallista fiktiota Suomen ja Viron konteksteissa. Teoksen artikkelit keskittyvät pääasiassa jommankumman maan tapaustutkimuksiin, mutta kokoelman erinomaisessa johdantoluvussa kansalliset kontekstit ja teokset asettuvat havainnollisesti suhteessa toisiinsa. Sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin viitekehyksiin ja menneisyyden representaatioihin keskittyvä johdantoluku toimii siten sekä yleisesittelynä aiheeseen että syventävänä taustana kullekin tapaustutkimukselle. Se myös täydentää maiden historiallisen fiktion vähäistä tutkimusta ja tarjoaa niistä puuttuvan yleisesityksen, tosin vertailevasta näkökulmasta. Kokoelmassa artikkelit on järjestetty kronologisesti alueellisen ryhmittelyn sijaan. Tämä tukee Viron ja Suomen kontekstien tarkastelua ylirajaisesta näkökulmasta sekä elimellisesti suhteessa toisiinsa ja laajempaan eurooppalaiseen kontekstiin.
Teos jakautuukin kolmeen osaan. Ensimmäinen osista keskittyy 1800-luvun historialliseen fiktioon Suomen ja Viron kansallisten liikkeiden ja niihin kytkeytyvien menneisyystulkintojen näkökulmista. Artikkeleissa käsitellään muun muassa talonpoikaisuuden keskeistä roolia ja tästä juontuvia ongelmia suomalaisuuden ja virolaisuuden konstruoinnissa. Osan artikkelit analysoivat ja tuovat esiin sitä, miten historiallinen fiktio itse asiassa tuotti Suomen ja Viron kansallisvaltio-hankkeille elintärkeitä, mutta historiallisista lähdeaineistoista puuttuvia talonpoikaisia toimijoita. Fiktiossa toimijat sijoitettiin historiallisiin tapahtumiin ja siten tuotiin myös osaksi orastavaa kansallista mielikuvitusta ja itseymmärrystä. Toinen kokoelman osista keskittyy maailmansotien välisen ajan maskuliiniseen ja militaristiseen historialliseen fiktioon ja yleistajuiseen historiakirjoittamiseen. Osan artikkelit tuovat esiin sitä, kuinka Suomessa ja Virossa historiallinen romaani nousi sotien välisenä aikana itsenäistymisten ja sisällissodan johdosta uuteen kukoistukseen. Samaan aikaan laji putosi kuitenkin pois arvostetun kirjallisuuden joukosta monessa Euroopan maassa. Teoksen kolmas osa keskittyy toisen maailmansodan käsittelyyn suomalaisessa ja virolaisessa kirjallisuudessa.
Teoksen kirjoittajat edustavat lähinnä kirjallisuuden, mutta myös historian ja kulttuurintutkimuksen aloja. Artikkeleiden lähestymistapoja yhdistää kuitenkin ennen kaikkea kulttuurisen muistitutkimuksen näkökulma. Teoksen artikkeleiden tapaustutkimukset ulottuvat Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista (1856–1867) (Mari Hatavara) ja Eduard Bornhöhen Tasuja-pienoisromaanista (1880) (Eneken Laanes) 1930-luvun virolaisiin viikinkiromaanehin (Linda Kaljundi) sekä Jaan Krossin Uppiniskaisuuden kronikka-romaanisarjaan (1970–1980) (Tiina Ann Kirss) ja Lapin sotaa käsittelevään kirjallisuuteen (Nina Sääskilahti). Teoksen päättää Ann Rigneyn, yhden kansainvälisesti tunnetuimmista kulttuurisen muistin ja historiallisen romaanin tutkijoista (Rigney 2004; 2012), päätössanat. Päätännässä hän suhteuttaa kokoelman laajempaan kansainväliseen kontekstiin sekä keskustelee paikallisten kirjallisuuksien tutkimuksen annista ylirajaisen kulttuurisen muistitutkimuksen kentälle.
Muistin mahdollisuudet
Novels, Histories, Novel Nations on monipuolinen ja antoisa artikkelikokoelma esimerkiksi perinteen, taiteen, kulttuurin ja historian sekä kulttuurisen muistitutkimuksen kaltaisten lähtökohtaisesti poikkitieteisten suuntausten tutkijoille. Kokoelmassa yhdistyvät teoreettisesti ja historiallisesti syväluotaava kehystys sekä tapaustutkimuksiin fokusoivat artikkelit. Nämä tukevat ja täydentävät toisiaan kokonaisuudessa siten, että teoksen anti nousee artikkeliensa summaa suuremmaksi. Kokoelman artikkeleiden yhdistävänä tekijänä on tutkimusaineistojen (historiallinen fiktio), aihepiirirajauksen (nationalismin kehkeytyminen Suomessa ja Virossa) lisäksi myös (kulttuurisen) muistitutkimuksen ([cultural] memory studies) näkökulma. Tutkimussuunnan piirissä vallitsevien yhteisöjen menneisyysnäkökulmia kuvaavien termien monipäisestä joukosta artikkelikokoelman keskiöön on valittu kulttuurisen muistin (cultural memory) käsite. Kirjallisuuden tutkimuksessa kulttuurisen muistin käsite onkin osuva, sillä käsitteellä viitataan tavallisesti joko kontekstisidonnaisiin representaatioihin, joiden kautta yhteisöt tuottavat, välittävät ja uusintavat käsitystä itsestään (Assman 1995, 132), tai laajemmin representaatioiden kokoelmaan, jolla mennyttä käsitellään nykyhetkessä ja nimenomaan nykyhetken näkökulmasta relevantilla tavalla (esim. Rothberg 2009, 9).
Vaikka tapaustutkimuksia yhdistävänä tekijänä onkin nimenomaan genre sekä nationalismi romantiikasta postmoderniin, kulttuuriseen muistitutkimukseen paikantuvan näkökulmansa ansiosta kokoelma avaa hienolla tavalla myös laajemmin kirjallisuuden, taiteen ja kaikenlaisen luovan ilmaisun sekä muisti- ja historiakäsitysten ja -representaatioiden roolia osana ideologioiden ja yhteiskunnallisten järjestelmien kehkeytymistä. Kokoelmassa keskeisiä ovat myös välittymisen (mediation) ja uudelleenvälittymisen (remediation) näkökulmat. Teoksessa tarkastellaan toisin sanoen sitä, kuinka kulttuurinen muisti syntyy nimenomaan (ja kenties ainoastaan) aihelmien, muotojen, kertomusten ja teemojen välittymisessä ja siirtymisessä välineestä eli mediumista toiseen (esim. Erll & Rigney 2009). Tästä näkökulmasta Novels, Histories, Novel Nations -kokoelma osoittaa, että kansainväliset sekä eri ajoissa ja ilmaisumuodoissa toistetut aihelmat olivat merkittävässä roolissa uusien kansallisuuksien ja valtioiden menneisyyden rakentamisessa. Folkloristiikan ja perinteentutkimuksen näkökulmista havainto aihelmien ja ilmaisun muotojen kiertelystä, varioinnista tai lainautumisesta ei sinällään ole uusi. Kulttuurisen muistitutkimuksen metodologisesti monitieteinen ja hyvin moninaisiin tutkimusaineistoihin pureutuva kenttä tarjoaa kuitenkin hedelmällisiä vertailukohtia ja mahdollisuuksia suhteuttaa alakohtaisia lähestymistapoja vahvuuksineen ja heikkouksineen toisiinsa.
Kirjallisuus
Anderson, Benedict 1991: Imagined Communities: Reflections on the Origins and Spread of Nationalism. London & New York: Verso.
Assman, Jan 1995: Collective Memory and Cultural Identity. – New German Critique 65, 125–135.
Erll, Astrid & Ann Rigney (eds.) 2009: Mediation, Remediation and the Dynamics of Cultural Memory. Berlin & New York: De Gruyter.
Hobsbawn, Eric & Terence Ranger 1983 (eds.): The Invention of Tradition. Cambridge: Cambridge University Press.
Rigney, Ann 2004: Portable Monuments: Literature, Cultural Memory, and the Case of Janie Deans. – Poetics Today 25 (2), 361–396.
Rigney, Ann 2012: The Afterlives of Walter Scott: Memory on the Move. Oxford & New York: Oxford University Press.
Rothberg, Michael 2009: Multidirectional Memory. Remembering the Holocaust in the Age of Decolonialization. California: Stanford University Press.
FT Ulla Savolainen on Eloren toinen päätoimittaja ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Memory Unchained -projektissaan hän tutkii inkeriläisten kokemuksiin liittyvää kirjallisuutta kulttuurisen muistin ja luovuuden näkökulmista.