Muistaa-verbi kerronnallisen asemoinnin välineenä kansanedustajien muistitietohaastatteluissa
DOI:
https://doi.org/10.30666/elore.147324Avainsanat:
muistitieto, narratologia, muistelukerronta, haastattelu, kansanedustajat, asemointi, kertomuksentutkimusAbstrakti
Muistaa-verbi on muistitietohaastatteluissa toistuvasti esiintyvä kielen keino, jonka funktioiden ja merkitysten systemaattinen tarkastelu on jäänyt tutkimuksessa huomiotta. Tämä artikkeli tutkii muistaa-verbin käyttöä osana muistelevan kerronnan keinoja entisten kansanedustajien muistitietohaastatteluissa. Eduskunnan kirjaston keräämää haastatteluaineistoa lähestytään kertomuksentutkimuksen ja muistitietohistorian näkökulmista. Laajuutensa ja jatkuvuutensa vuoksi kansainvälisestikin ainutlaatuinen aineisto on jäsennetty tekstimuotoiseksi tietokannaksi, josta on digitaalisin menetelmin poimittu kokoelma muistaa-verbin esiintymiä kerronnallisissa yhteyksissä. Esimerkkikatkelmien laadullinen analyysi keskittyy erityisesti muistaa-verbin käyttöön kerronnallisen asemoinnin teoriaa soveltaen. Haastatteluissa rakentuvia kertomuksia tarkastellaan sekä sosiaalisena toimintana ja vuorovaikutuksena että identiteetin muodostamisen välineenä.
Artikkelissa tarkastellaan, miten muistamisen tai muistamattomuuden sanallistaminen toimii kerronnallisena välineenä kansanedustajien muistitietohaastatteluissa sekä miten haastateltavat asemoivat itseään muistaa-verbin avulla myös suhteessa muistitietoa ja poliittista uraa koskeviin odotuksiin. Analyysin olennaisena lähtökohtana on kerronnan ja tarinan tasojen erottaminen. Kerronnallisen asemoinnin teorian mukaisesti huomio kiinnittyy myös näiden tasojen väliseen liikkeeseen ja sitä kautta syntyviin laajempiin identiteettiin ja normeihin liittyviin asemointeihin.
Analyysi havainnollistaa, että muistitietohaastatteluissa toistuvuudessaan arkiselta vaikuttavan muistaa-verbin funktiot eivät rajoitu menneisyyden uudelleen tulkinnan ja osallisuuden ilmaisemiseen. Sen sijaan muistaa-verbin avulla kerronnalliseen vuorovaikutukseen tuotetaan runsaasti erilaisia, toistensa kanssa limittäisiä ja ristiriitaisiakin merkityksiä.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2024 Nanny Ira Marita Jolma, Kari Teräs
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Lehti noudattaa ns. timanttista avoimen julkaisemisen mallia: lehti ei peri maksuja kirjoittajilta ja julkaistut tekstit ovat välittömästi avoimesti saatavana tiedelehtien Journal.fi-palvelussa. Toimittamalla artikkelin Eloreen julkaistavaksi kirjoittaja suostuu syyskuusta 2024 alkaen siihen, että teos julkaistaan CC BY 4.0 –lisenssillä.Lisenssin mukaan muut saavat kopioida, välittää, levittää ja esittää tekijänoikeuksiin kuuluvaa teosta sekä sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita teoksesta vain, jos he mainitsevat lisenssin, alkuperäisen julkaisun (linkki tai viite) ja kirjoittajan alkuperäisenä tekijänä. Kaikki tehdyt muokkaukset on ilmoitettava.
Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja julkaistun version rinnakkaistallennus on sallittua. Tämä koskee myös ennen syyskuuta 2024 julkaisuja tekstejä. Rinnakkaistallenteessa tulee näkyä Eloren julkaisutiedot.
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal.
