Karjalan musiikki Venäjän ja Suomen kämmenellä

Kansanmusiikkikäsitysten muutos ja poliittisuus 1920–30-luvuilla

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.30666/xst8qt69

Abstrakti

Maailmansotien välisenä aikana Suomen Raja-Karjala ja Aunuksen Karjala Venäjällä olivat kielelliseltä kannalta ja kansanmusiikkiperimältään rinnastettavissa olevia alueita, mutta yhteiskuntapoliittiset syyt veivät niiden kehitystä jyrkästi eri suuntiin. Artikkelissa tätä muutosta tarkastellaan tuon ajan lehtikirjoitusten valossa. Molemmissa maissa kiinnitettiin runsaasti huomiota karjalaiseen arkaaiseen kansanmusiikkiin ja pyrittiin hyödyntämään sitä kulttuuripoliittisessa mielessä. Venäjän Karjalassa keskityttiin työväenlauluihin, mutta 1930-luvun sosialistisen realismin myötä estradeille ja julkaisuihin nostettiin myös karjalainen kantele ja runolauluperinne. Kanteleesta kehitettiin kromaattinen orkesterisoitin, jonka estetiikka oli yhtäläinen neuvostoliittolaisen folklorismin kanssa. Runolauluista taas muokattiin uusiaiheisia versioita, novinoja, joita julkaistiin erillisissä kokoelmissa. Suomessa rajakarjalaiseen perinteeseen suhtauduttiin nostalgisesti. Sitä kuvattiin menneeseen aikaan kuuluvana, parhaimmillaan se katsottiin osaksi Suomen omaleimaista maakuvaa kansainvälisessä kanssakäymisessä ja pahimmillaan paheksuttavaksi taikauskoksi tai vierasperäisiksi tavoiksi lieveilmiöineen. Kummassakaan maassa karjalankielistä kulttuuria ei varsinaisesti pyritty kehittämään sen omista tarpeista ja arvoista käsin vaan kolonialistisen otteen tavoin karjalaisia haluttiin sivistää ja modernisoiden liittää osaksi valtiollista yhtenäiskulttuuria karjalaisuuden aineksia hyödyntäen.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2026-06-22

Numero

Osasto

Artikkelit

Viittaaminen

Suutari, P. (2026). Karjalan musiikki Venäjän ja Suomen kämmenellä: Kansanmusiikkikäsitysten muutos ja poliittisuus 1920–30-luvuilla. Elore, 33(1), 3–23. https://doi.org/10.30666/xst8qt69