Musiikkiperinnön kulttuuripoliittiset jännitteet Suomessa
DOI:
https://doi.org/10.30666/elore.161615Avainsanat:
aineeton kulttuuriperintö, musiikki, tanssi, kulttuuripolitiikkaAbstrakti
Suomen valtio ratifioi aineetonta kulttuuriperintöä koskevan Unescon yleissopimuksen 2013. Samaan aikaan Museovirasto muutti englanninkielisen nimensä "antiikkibyroosta" "perintöagentuuriksi." Kymmenen vuotta myöhemmin valtioneuvosto julkaisi periaatepäätöksen kulttuuriperintöstrategiasta. Sen ytimessä on ajatus kulttuuriperinnöstä kestävän kehityksen perustana, olipa kysymys sitten yhteisöllisyydestä, luonnosta, koulutuksesta tai taloudesta. Syksyllä 2024 puolestaan valmistui kulttuuripoliittinen selonteko, jossa kulttuuriperintö mainitaan tuon tuostakin ja eritoten ”kulttuurin arvoketjun” perustana.
Kulttuuriperinnöstä on toisin sanoen tullut yhä keskeisempi osa valtiollista ja alueellista kulttuuripolitiikkaa. Musiikki puolestaan on olennainen osa kulttuuriperintöä. Artikkelissa tarkastelen sitä, miten musiikki kulttuuriperintönä kytkeytyy kulttuuripolitiikan eri osa-alueisiin. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten kulttuuripoliittiset linjaukset rakentavat musiikkiperintöä. Analyysini nojaa kriittiseen perinnöntutkimukseen eli lähestyn musiikki- ja kulttuuriperintöä diskursiivisena muodostumana omine erityisine valtasuhteineen ja aineellisine vaikutuksineen. Aineistona käytän Museoviraston ylläpitämiä aineettoman kulttuuriperinnnön luetteloita.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Antti-Ville Villén
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Lehti noudattaa ns. timanttista avoimen julkaisemisen mallia: lehti ei peri maksuja kirjoittajilta ja julkaistut tekstit ovat välittömästi avoimesti saatavana tiedelehtien Journal.fi-palvelussa. Toimittamalla artikkelin Eloreen julkaistavaksi kirjoittaja suostuu syyskuusta 2024 alkaen siihen, että teos julkaistaan CC BY 4.0 –lisenssillä.Lisenssin mukaan muut saavat kopioida, välittää, levittää ja esittää tekijänoikeuksiin kuuluvaa teosta sekä sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita teoksesta vain, jos he mainitsevat lisenssin, alkuperäisen julkaisun (linkki tai viite) ja kirjoittajan alkuperäisenä tekijänä. Kaikki tehdyt muokkaukset on ilmoitettava.
Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja julkaistun version rinnakkaistallennus on sallittua. Tämä koskee myös ennen syyskuuta 2024 julkaisuja tekstejä. Rinnakkaistallenteessa tulee näkyä Eloren julkaisutiedot.
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal.
