TY - JOUR AU - Laitila, Teuvo PY - 2013/05/01 Y2 - 2024/03/28 TI - Puhuu tiikerin kanssa. Näkökohtia ihmisen ja eläimen maailmassa-asumiseen Venäjän Kaukoidässä JF - Elore JA - elore VL - 20 IS - 1 SE - Teemanumeron artikkelit DO - 10.30666/elore.79046 UR - https://journal.fi/elore/article/view/79046 SP - AB - Ihmisen tapaa puhua eläimistä, kasveista ja luonnonilmiöistä inhimillisinä toimijoina<br />on E. B. Tylorin Primitive Culture -teoksesta (1871) lähtien kutsuttu animismiksi. Tylor<br />piti animismia alkukantaisena tapana selittää, mitä luonnossa tapahtui. Uudemmassa<br />tutkimuksessa, alkaen A. I. Hallowellin artikkelista ”Ojibwa Ontology, Behavior and<br />World View” (1960), animismi on nähty ihmisen tapoina hahmottaa maailma ja määrittää<br />kunkin maailmassa vaikuttavan toimijan paikka ja sille sovelias toiminta. Tätä on<br />sittemmin kutsuttu myös perspektivismiksi (mm. Eduardo Viveiros de Castro).<br />Artikkelissa tarkastellaan uudemman näkemyksen pohjalta Venäjän Kaukoidän<br />alkuperäiskansojen ihmisen ja tiikerin suhteista kertovaa perinnettä. Perspektivismin<br />sijaan nimitän näkökulmaani maailmassa-asumiseksi, koska en katso perspektivismin<br />kuvaavan riittävän kattavasti animismiin sisältyvää toimintaa: animismissa ei ole kyse<br />vain näkemisestä tai näkökulmasta. Termi maailmassa-asuminen perustuu Martin Heideggerin<br />ja Tim Ingoldin ajatuksiin.<br />Artikkelissa kuvataan maailmassa-asumista persoonien (ihmisen ja tiikerin) tilan jakamisen<br />ja siihen liittyvien ristiriitojen kautta. Johtopäätöksenä on, että sekä tilan jakamista<br />että ristiriitojen ratkaisua säätelevät kullekin persoonalle ominaiset toimintamallit, jotka<br />otaksutaan yleisesti tunnetuiksi ja joita Venäjän Kaukoidän alkuperäiskansat kutsuvat<br />muun muassa taigan laiksi. Periaatteiden yleinen tuntemus ja niistä neuvottelemisen<br />mahdollisuus taas perustuvat persoonia ulkokuoren erilaisuudesta huolimatta yhdistävään<br />yhteisöllisyyteen. Erilaiset persoonat elävät samassa maailmassa, ovat riippuvaisia toisistaan ja vaikuttavat teoillaan toisiinsa. Siksi persoonana oleminen on myös eettistä<br />toimintaa, joka – kuten persoonakin – on olemassa vain keskinäisen vuorovaikutuksen<br />kautta. ER -