https://journal.fi/elore/issue/feed Elore 2022-06-23T12:18:13+03:00 Antti Lindfors & Anna Kinnunen antti.lindfors@helsinki.fi Open Journal Systems <p>Elore on tiettävästi Suomen vanhin vapaan saatavuuden verkkolehti. Elorea julkaisee Suomen&nbsp;<a href="http://www.kansantietoudentutkijat.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansantietouden Tutkijain Seura ry</a>, ja lehdessä on folkloristiikan ja lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia.</p> https://journal.fi/elore/article/view/116162 Seksiä metsänhaltijan kanssa? 2022-04-13T13:06:03+03:00 Pasi Alfred Enges penges@utu.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/115118 Käsinkosketeltava lukeminen – kirjan materiaalisuuden moninaiset ulottuvuudet 2022-02-24T14:49:44+02:00 Anna Heikkilä anna.l.heikkila@helsinki.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/115117 Kaksiosainen kokoelmateos suomen sukuisista vähemmistökielistä 2022-02-24T14:27:20+02:00 Elina Hytönen-Ng elina.hytonen-ng@uef.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/115058 Esimerkillisiä koulukuntia, tyyppikäänteitä tai muuten vain hankalia persoonia 2022-02-23T16:38:52+02:00 Antti-Ville Kärjä antti-ville.karja@uniarts.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/116236 Suurin piirtein kaikki mitä kriittisestä kulttuuriperinnön tutkimuksesta on tiedettävä juuri nyt 2022-04-14T17:12:49+03:00 Heidi Henriikka Mäkelä heidi.haapoja-makela@helsinki.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/115992 Joulupallosta tuli joulupäärynä – Neulonnan hiljainen tieto 2022-04-08T14:59:34+03:00 Heli Syrjälä hemasy@utu.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/112903 Kenttämuistiinpanot postmodernissa etnografiassa 2021-12-17T16:33:02+02:00 Eino Heikkilä einoheikkila@gmail.com 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/119866 Kilpakeruu Esemed meie rännakuil Viron kirjallisuusmuseossa 2022-06-07T08:50:44+03:00 Tiiu Jaago a@a.fi Astrid Tuisk a@a.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/116829 Take me Home 2022-04-27T15:28:05+03:00 Saija Kaskinen saija.kaskinen@uef.fi <p>-</p> <p>&nbsp;</p> 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/115448 The ”tietäjät” and Their Instruments: Registers in Viena Karelian Communicative Incantations 2022-03-17T15:50:06+02:00 Tuukka Karlsson tuukka.karlsson@helsinki.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/114858 Kuria ja järjestystä vai vapautta ja kaveruutta? Ranskalainen koulu aineettoman kulttuuriperinnön kenttänä 2022-02-17T18:34:59+02:00 Eeva Salo-Tammivuori eeva.salo-tammivuori@dnainternet.net 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/116371 Affektiivisia kohtaamisia arkistoaineiston välityksellä – Aunuksenkarjalaiset itkuvirret tekstin, musiikin ja tunteen kokonaisuutena 2022-04-20T14:15:11+03:00 Viliina Silvonen viliina.silvonen@uef.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/119903 Murrosajat korostavat tutkimukseen perustuvan vuoropuhelun tarvetta 2022-06-08T09:36:15+03:00 Anna Kinnunen anna.kinnunen@uef.fi Antti Lindfors antti.lindfors@helsinki.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/109259 Kulttuurinen kansalaisuus materiaalisen kulttuurin lävistäjänä 2021-08-31T10:55:09+03:00 Kari Korolainen kari.korolainen@uef.fi <p>Artikkelissa pohditaan kulttuurista kansalaisuutta suhteessa ihmisten kertomuksiin heille tärkeiden tai muuten heidän elämässään mukana kulkevien esineiden käyttämisestä. Tutkimusaineistona on<em> Kadonnut kinnas ja muita tarinoita </em>-hankkeen teemahaastatteluja etenkin siltä osin, mitä haastateltavat kertovat esineiden käyttämisestä arvostetuksi, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen sekä kulttuuristen elämäntapojen kannalta. Aihetta lähestytään materiaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta keskittyen siihen, mitä haastateltavat kertovat esineidensä käyttämisestä. Teoreettisena viitekehyksenä taas on kulttuurinen kansalaisuus ymmärrettynä yhtäläisten sosiaaliskulttuuristen oikeuksien ja erilaisten kulttuuristen elämäntapojen kannalta. Metodologisesti tutkimuksessa tukeudutaan temaattiseen sisällönanalyysiin ja narratiiviseen tutkimukseen. Keskeistä on kysymys siitä, <em>miten yhteiskunnassa mukana oleminen, näkyväksi, kuulluksi ja arvostetuksi tuleminen sekä erilaisten elämäntapojen ylläpitäminen ilmenevät mukana kulkevien tai muuten tärkeiden esineiden käyttämisestä kertomisen kautta tarkasteltuna?</em> Tutkimustulokset havainnollistavat materiaalisen kulttuurin kannalta sitä, miten kulttuuristen elämäntapojen sekä mukana olemisen, näkyväksi tekemisen ja ylläpitämisen kontekstit konkreettisesti ulottuvat kodin piiristä vaikkapa työ- ja koulumaailman piiriin. Lisäksi esiin tulee, miten kulttuurinen mukana oleminen ja elämäntapojen ylläpitäminen näyttäytyvät aineellisesti ja tilallisesti arjen käytäntöihin kietoutuneena, joskus myös ristiriitaisina asioina. Näin artikkeli valottaa esineiden käyttämisen ja kulttuurisen kansalaisuuden taustatekijöiden erilaisia kytkentöjä konkreettisesti ja teoreettisesti poikkitieteellisesti. Kulttuurien tutkimuksen kannalta tutkimus tarjoaa esimerkkejä niin kansalaisuuteen kuin kulttuuriperintöön liittyvien moniulotteisen aihepiirien tutkimiseen.</p> 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/115633 Kinnas ja lääkeruisku 2022-04-06T10:59:23+03:00 Tuulikki Kurki tuulikki.kurki@uef.fi <p style="font-weight: 400;">Artikkeli tarkastelee <em>Kadonnut kinnas ja muita tarinoita</em> -museonäyttelyä ja näyttelystä tehtyä, avoimesti saatavilla oleva virtuaalinäyttelyä. Näyttelyjen taustalla on vuosina 2018–2022 toteutettu <em>Kadonnut kinnas ja muita tarinoita</em> -hanke, joka tutki rajojen, liikkuvien identiteettien, dialogin ja uudenlaisten naapuruuksien teemoja etnografisten menetelmien sekä taidelähtöisten menetelmien keinoin. Artikkeli tarkastelee näyttelyjä interaktiivisina tiloina, joissa museovieraan toiminta vuorovaikutuksessa näyttelytilan esineiden ja tarinoiden kanssa toimii rajoihin ja liikkumiseen liittyvän refleksiivisen ymmärryksen muodostamisen välineenä. Artikkelin tavoitteena on myös pohtia teemoja, jotka voivat auttaa erilaisia tutkimushankkeita suunnittelemaan tulostensa esittämistä tai julkaisemista yhteistyössä esimerkiksi museoiden ja gallerioiden kanssa. Teoreettiselta taustaltaan artikkeli sijoittuu 2010-luvulle tyypillisen museopedagogiikan ja näyttelytoiminnan sekä uusmaterialistisen teoriakeskustelun leikkauspisteeseen.</p> <p>Artikkelin aineistona on museonäyttelyiden saama vierailijapalaute. Artikkeli tuo esille, että museovieraan aktiivinen osallistuminen näyttelyn pelillisyyteen, dialogin luominen näyttelyn tarjoaman sanallisen, kuvallisen ja esineellisen informaation ja omien kokemusten välillä sekä eläytyminen ovat keskeisiä keinoja näyttelyn teemojen ymmärtämiseksi ja vastaanottamiseksi holistisesti sekä edellytyksiä toisen kokemuksen ymmärtämiseksi. Vastaavasti passiivinen näyttelyn vastaanotto johtaa helposti kokemukseen, ettei kävijä saa mitään irti näyttelystä ja se jää vieraaksi ja etäiseksi.</p> 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/109260 Turvapaikanhakijoiden arjen materiaalinen niukkuus sekä kännykän luoma tuttuus ja turva välitilassa 2021-08-19T12:34:01+03:00 Tiina Sotkasiira tiina.sotkasiira@uef.fi Pirjo Pöllänen pirjo.pollanen@uef.fi <div><span lang="FI">Turvapaikanhakijoiden arki Suomessa ja Pohjois-Karjalan maaseudulla on monella tavalla välitilaista. Välitila ja välitilassa eläminen näkyy myös turvapaikanhakijoiden suhteessa esineisiin, jota määrittää materiaalinen niukkuus ja esineiden vähäisyys. Artikkelissa tarkastellaan turvapaikanhakijoiden arjen konkreettisinta ja tärkeintä rajoja ylittävää esinettä – kännykkää. Kännykkä on turvapaikanhakijoiden arjen työkalu, joka kiinnittää heitä sekä nykyiseen suomalaiseen yhteiskuntaan että entiseen kotimaahan, tai muualla maailmassa asuviin perheen ja suvun jäseniin. Muuttomatkan yllätyksellisyyden, pituuden ja siihen liittyvien monien hankaluuksien vuoksi on ymmärrettävää, että turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneilla kulkee vain harvoin mukanaan esineitä, jotka ovat muistoja entisestä kotimaasta. Muistot on usein tallennettu kännyköihin. Artikkelissamme tarkastelemme, millaisia merkityksiä kännykkä saa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijat asettuvat elämään Suomessa samalla, kun he pitävät yhteyttä eri puolilla maailmaa asuviin sukulaisiin ja ystäviinsä.</span></div> <div> </div> <div> <div><span lang="FI">Artikkeli pohjautuu etnografiseen havainnointi- ja haastatteluaineistoon kahdessa vastaanottokeskuksessa Pohjois-Karjalassa. Lähestymistapa on etnografinen ja aineiston analyysi perustuu tulkitsevaan fenomenologiseen analyysiin. Siinä tutkimukseen osallistujien kokemuksista ja tutkijoiden havainnoista rakennetaan tulkintoja ja ymmärrystä siitä, miten turvapaikanhakijat kokevat arkisten esineiden kautta rakentuvan materiaalisen ja kulttuurisen maailmansa asuessaan vastaanottokeskuksissa, joissa tutut arjen esineet ovat poissa ja tuttuus ja kodinomaisuus on koetettava löytää täysin uudenlaisessa ympäristössä.</span></div> </div> 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/113573 Laulava kallio 2022-02-24T09:54:35+02:00 Ulla Valovesi ulla-marja.valovesi@utu.fi Riitta Rainio riitta.rainio@helsinki.fi <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;">Olemme tutkineet kaikua yli 100 kalliomaalauksella, ja poikkeuksellisen hyvä kaiku vaikuttaa olevan paikoille luonteenomaista. Varsinkin laulun kaikuminen maalauskallioilla eli näille paikoille ominainen laulumaisema erottaa usein maalauskallioita ympäristön muista kallioista. Tässä artikkelissa tarkastelemme Raaseporissa sijaitsevan Lammasjärven kalliomaalausten laulumaisemaa aistihavaintoihin perustuvana kokemuksena laulamalla yhdessä maalauskallion kaiun kanssa, vertaamalla maalauskallioita niitä monin tavoin muistuttaviin saamelaisiin seitoihin sekä äänittämällä, mittaamalla ja tuottamalla spektrianalyysikuvaajia.</p> <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;"> </p> <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;">Ruumiillisena kokemuksena maalauskallio hahmottuu kanssalaulajana, joka nousee esiin kallion halkeamien muodostavista suurista ihmismäisistä kasvoista. Kallion pinta on poikkeuksellisen rikas, ja siitä voi hahmottaa myös mm. karhun tassut ja karhujen päitä. Laulaminen yhdessä maalauskallion kaiun kanssa vaikuttaa laulajan tietoisuuden tilaan sekä tapaan hahmottaa kallioita.</p> <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;"> </p> <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;">Useissa historiallisissa lähteissä kaiku mainitaan tärkeänä piirteenä seitoja valittaessa. Joikaaminen on ollut keskeinen tekijä seidoilla pidetyissä seremonioissa, ja ilman omaa joikua saamelainen noita ei voinut langeta loveen. <span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Lammasjärven maalauskallion poikkeuksellinen laulumaisema viittaa kuuloaistin ja äänen käyttöön </span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">myös </span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">kalliomaalauksilla </span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">sekä kaikumisen aiheuttamaan tavallista voimakkaampaan sonic driving -vaikutukseen, joka edesauttaa toisen tietoisuuden tilaan siirtymistä</span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;"> </p> <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;"><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">T</span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">ulokulmalasken</span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">ta</span></span></span></span> <span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">vahvista</span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">a</span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">, että kaiku vastaa suoraan maalauskalliosta. </span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ä</span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">änisignaalin analyysityökalu</span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">illa tuotetut</span></span></span></span> <span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">s</span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">pektrianalyysikuvaajat </span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">näyttävät miten kallio vastaa lauluun ääntä heijastamalla ja toistaa jokaisen äänen tarkasti - kallio kirjaimellisesti laulaa samaa laulua laulajan kanssa. </span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Spektrianalyysikuvaajat</span></span></span></span> <span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">tarjoavat korvin havaittavalle äänisignaalille vaihtoehtoisen, visuaalisen representaation ja tuovat signaalista esiin uutta, mitattavaa ja vertailtavaa tietoa. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;"> </p> <p style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;"><span style="font-variant: normal;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Kalliomaalauspaikat ovat olleet moniaistisesti koettavia paikkoja, jotka tarjoavat poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden yhteyden kokemiseen ja kommunikaatioon ihmisen sekä luonnon muiden kanssalaulajien ja kanssaeläjien välillä. Seitojen tapaan ne sijoittuvat osaksi vuorovaikutteista, relationaalista epistemologiaa ja ontologiaa sekä paikasta lähtevää, moniaistista tiedonmuodostusta </span></span></span></span></p> 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/112294 Zoom-ryhmähaastattelun toimijuuksia rakentamassa: uusmaterialistisia tulkintoja verkkovälitteisestä vuorovaikutuksesta 2022-02-24T09:51:52+02:00 Johanna Hokka johanna.hokka@tuni.fi Elisa Kurtti elisa.kurtti@tuni.fi Pia Olsson pia.olsson@helsinki.fi <p>Verkkovälitteiset haastattelut ovat tarjonneet koronapandemian aikana yhden ratkaisun tutkimusaineiston tuottamiseksi kohtaamisiin liittyvien rajoitusten vaikuttaessa perinteisiin haastattelu- ja kenttätyömenetelmiin. Artikkelissa tarkastelemme, miten ryhmähaastattelu muotoutuu eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa, kun se toteutetaan Zoom-välitteisesti.&nbsp;&nbsp;Analyysissämme tarkastelemme verkkovälitteisten haastattelujen vuorovaikutusprosesseja haastattelijan, haastateltavan ja teknologian yhteistoimintana hyödyntäen uusmaterialistista ajattelua. Kysymme, miten viestintäteknologia muokkaa tutkimushaastattelutilanteita ja mitä viestintäteknologia tekee ymmärryksellemme tutkimushaastattelutilanteista. Analysoimme visuaalisen etnografian keinoin kolmea vuosina 2020<span data-ccp-parastyle="No Spacing">–</span><span data-ccp-parastyle="No Spacing">2021 järjestämäämme oppimiskahvilaa, joissa hyödynnettiin Zoomia. </span>&nbsp;&nbsp;</p> <p>Teknologian&nbsp;fasilitoivuuden&nbsp;vuoksi&nbsp;videovälitteiset vuorovaikutustilanteet ovat&nbsp;lähtökohtaisesti aina myös vuorovaikutusta teknologian kanssa. Analyysimme&nbsp;tuo&nbsp;yhtäältä&nbsp;esiin, kuinka&nbsp;aiheellista&nbsp;on&nbsp;kiinnittää huomiota&nbsp;niihin&nbsp;tapoihin, joilla teknologia ja ihmistoimijat&nbsp;tulevat haastattelutilanteessa yhteen.&nbsp;Toisaalta&nbsp;analyysimme&nbsp;herättää&nbsp;pohtimaan&nbsp;sitä, millä tavoin myös ihmistoimijoiden tavat&nbsp;vuorovaikuttaa&nbsp;ovat&nbsp;aineistojen muodostamisessa&nbsp;tilannekohtaisia&nbsp;ja uniikkeja. Näiden tekijöiden arvioiminen&nbsp;voi olla haasteellista&nbsp;mutta välttämätöntä eri haastattelumenetelmien toimivuutta harkittaessa.&nbsp;</p> 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/110843 Framtidsoro 2021-11-22T11:54:12+02:00 Tove Ingebjørg Fjell tove.fjell@uib.no <p style="font-weight: 400;">I denna empiriska studie, med utgångspunkt i ett norskt forskningsmaterial, undersöks hur tankar om framtidsoro kommer till uttryck när det gäller frågan om att få barn. Med framtidsoro avses en ökad medvetenhet om olika framtidsscenarier, och denna antas handla om antingen oro för den egna personliga framtiden, eller oro för jordklotets och världens framtid, eller eventuella överlappningar mellan dessa två. Ett särskilt fokus är på barnfrihet, och på vilka sätt detta är kopplat till tankar om framtidsoro. Det empiriska forskningsmaterialet är hämtat från dagspress och en frågelista. I studien ställs frågor kring hur oron för framtiden återspeglas i medieinslag som handlar om att skaffa barn, och hur en grupp unga vuxna reflekterar kring framtidsoro och barn. De senaste decennierna har mediebidragen handlat om oro för den personliga framtiden, uttryckt som utsagor om karriär, resande och frihet som motiv till ett barnfritt val. I enskilda mediebidrag från 1990-talet och tidigt 2000-tal återfinns reflektioner om framtidsoro knutet till världens eller jordklotets framtid, och under de allra senaste åren dyker tankar upp om framtidsoro kopplade till klimatkrisen, miljöproblemen och överbefolkningen som motiv till att man inte borde skaffa barn. I frågelistmaterialet reflekterade de flesta som inte ville ha barn runt en framtidsoro kring den egna personliga friheten, en frihet från det som skulle begränsa deras liv och egna utveckling, medan färre pekade på en oro förbunden med jordklotets och världens framtid. Analysen av materialet visar att framtidsoro knutet till jordklotet och världen har blivit viktigare och tydligare, om än inte i väldigt hög grad. Det är emellertid inte alltid tal om <em>antingen</em> framtidsoro knutet till ens personliga framtid, <em>eller</em> framtidsoro knutet till klimatets eller världens framtid, utan att bägge former för framtidsoro kan förekomma samtidigt.</p> <p style="font-weight: 400;"> </p> <p style="font-weight: 400;"><strong>Nyckelord</strong>: framtidsoro, barnfrihet, frivillig barnlöshet, klima</p> 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore https://journal.fi/elore/article/view/120106 Arkipäivän esineet sekä rajojen ja liikkumisen kokemukset 2022-06-16T14:26:16+03:00 Tuulikki Kurki tuulikki.kurki@uef.fi Saija Kaskinen saija.kaskinen@uef.fi Tarja Tanttu tarja.tanttu@uef.fi 2022-06-23T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Elore