https://journal.fi/elore/issue/feed 2023-06-21T13:02:34+03:00 Anna Kinnunen & Pihla Siim anna.kinnunen@uef.fi Open Journal Systems <p>Elore on tiettävästi Suomen vanhin vapaan saatavuuden verkkolehti. Elorea julkaisee Suomen&nbsp;<a href="http://www.kansantietoudentutkijat.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansantietouden Tutkijain Seura ry</a>, ja lehdessä on folkloristiikan ja lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia.</p> https://journal.fi/elore/article/view/131076 2023-06-15T13:32:55+03:00 Blanka Henriksson Lena Marander-Eklund 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/128846 2023-04-12T11:51:05+03:00 Eino Heikkilä 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/125984 2023-01-13T15:58:26+02:00 Pihla Maria Siim 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/129073 2023-04-18T14:01:33+03:00 Lauri Turpeinen 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/129483 2023-05-04T16:07:42+03:00 Hanna-Kaisa Lassila Iida Räty 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/127373 2023-03-01T10:57:22+02:00 Kari Tapio Korolainen 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/127582 2023-03-08T10:02:26+02:00 Kaarina Koski 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/127552 2023-03-07T00:14:28+02:00 Johanna Kujala

<p align="justify">Elina Vuolan toimittama<em> Eletty uskonto. Arjen uskonnollisuudesta ja sen tutkimuksesta</em> -teos on Suomessa ensimmäinen laaja katsaus eletyn uskonnon tutkimussuuntaukseen. Eletyn uskonnon tutkimus on kiinnostunut uskonnosta ihmisten jokapäiväisessä elämässä, toiminnassa ja ajattelussa. Eletyn uskonnon tutkimuksessa uskonnonharjoittaja tulkintoineen, kokemuksineen, havaintoineen, toimintoineen ja ruumiineen on keskiössä. Uskonnon määritelmä nojaa tutkittavan näkemyksiin siitä, mikä on uskonnollista, eikä valmiisiin uskontotieteen määritelmiin. Kirjan taustalla on tutkimushanke <em>Ruumiillinen uskonto. Ruumiillisuuden ja sukupuolen muuttuvat merkitykset uskonnollisen identiteetin nykymuodoissa Suomessa</em> osana Elina Vuolan akatemiaprofessuuria (2013 – 2017). Hankkeen rahoitti Suomen Akatemia.</p>

2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/129117 2023-04-20T14:59:39+03:00 Aleksi Moine 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/127864 2023-03-17T14:33:59+02:00 Iida Räty 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/127908 2023-03-21T12:19:31+02:00 AV Villén 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/115425 2023-02-06T16:18:05+02:00 Maria Vanha-Similä

<p>Karjatalous on suurten muutosten keskellä, sillä yhä useammat tilat lopettavat toimintansa Suomessa. Keskusteluun karjatilojen kustannusten noususta, ilmastonmuutoksesta, tuotantoeläinten olosuhteista sekä huoltovarmuudesta ottavat osaa eri tahot.</p> <p>Tässä artikkelissa tarkastelen karjatilallisten näkemyksiä omasta arjestaan. Artikkelin tutkimusaineistona on Suomen maatalousmuseo Saran nautakarjatiloille keväällä 2020 järjestämän <em>Ammuu! Karjatilan elämää</em> -valokuvakilpailun aineisto, joka pitää sisällään karjatilallisten ottamat valokuvat ja niihin liitetyt tekstit. Osallistava etnografinen ote teki karjatilallisista tutkimusaineiston luomisessa aktiivisia toimijoita.</p> <p>Tutkimukseni pääkysymys on, miten karjatilalliset ovat kuvanneet ja tulkinneet omaa arkeaan. Aineistoa olen tarkastellut valokuvatutkimuksen visuaalisten menetelmien sekä lähiluvun avulla. Analyysini osoittaa, miten valokuvakilpailusta tuli naisten areena. Valokuvakilpailun kautta siihen osallistuneet naiset ovat pyrkineet rakentamaan ja vahvistamaan naisten roolia karjatalouden ammattilaisina. Arki tiloilla on edelleen osin sukupuolittunutta, mutta artikkelini rikastaa kuvaa karjatilojen naisten arjesta.</p> <p>Tutkimuksessani esitän myös, miten karjatilalliset ovat halunneet kuvilla ja teksteillään laajemmin avata nautakarjatilojen arkea, joka usein näyttäytyy kuvissa ja tarinoissa jatkuvana selviytymiskamppailuna. Tutkimusaineistossa on paljon tilojen arkista iloa, mutta sukupuolen esittämisen ohella selviytymiskamppailun tematiikka on aineiston keskiössä. Tilojen heikko kannattavuus, pitkät työpäivät, sairastavat lehmät, työn sitovuus, konerikot ja vaihtelevat säät ovat esillä karjatilallisten ottamissa valokuvissa sekä niistä kirjoitetuissa teksteissä. Artikkelissa tuotan uutta tietoa karjatilojen arjesta 2020-luvun Suomessa. Itsedokumentoimalla tuotettu tutkimusaineisto tuo karjatilallisten näkökulmaa erittäin ajankohtaiseen aiheeseen.</p>

2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/126754 2023-04-13T12:38:17+03:00 Karoliina Lummaa Kaisa Vainio Aino Korrensalo Tuomo Takala Eeva-Stiina Tuittila

<p>Puu- ja metsäaiheisen taiteen, monitieteisen tutkimuksen ja julkisen keskustelun runsastuminen ilmentää ihmisten kasvavaa kiinnostusta luontoon, metsiin ja ei-inhimilliseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme puiden ja puusuhteiden merkityksiä minuuden ja oman elämän jäsentäjinä kahdessa erilaisessa aineistossa, suomalaisessa 2019–2021 aikana julkaistussa puuaiheisessa nykyrunoudessa ja vuosina 2019–2020 toteutetun lempipuuaiheisen verkkokyselyn vastauksissa. Molemmat tekstilajit liittyvät vahvasti itseilmaisuun ja omien tuntemusten ja kokemusten sanoittamiseen. Keskitymme puihin ja puusuhteisiin minuuden, identiteetin ja ihmiselämän jäsentämisen näkökulmista, koska nämä merkitykset nousevat keskeisiksi molemmissa aineistoissa. Runo- ja kyselyaineistossamme minuutta ja identiteettiä jäsennetään suhteessa tiettyyn puuhun ensinnäkin siihen liittyvien, usein perheeseen tai sukuun liittyvien muistojen ja kokemusten perusteella. Toiseksi puut voivat olla myös merkittäviä elämänkatsomuksen, maailmankuvan ja arvomaailman kannalta, ja keskeiseksi huoleksi nousee puun menettäminen.</p> <p>Tutkimusmenetelminä artikkelissa hyödynnetään teemoittelevaa analyysia ja ekokriittistä lähilukua. Puusuhteiden, minuuden ja identiteetin kytkösten käsitteellistämisessä tukeudumme humanistisen ympäristötutkimuksen, erityisesti monilajisten suhteiden tutkimuksen sekä posthumanistisen filosofian tarjoamiin näkökulmiin. Aineistojen analyysissa nostamme esiin myös suomalaisten puusuhteiden kulttuuri- ja kirjallisuushistoriallisia taustoja. Artikkelissa osoitamme, että puut antavat välineitä jäsentää ja sanoittaa ihmiselämän perustavimpia vaiheita ja kokemuksia sekä ihmisen omaksumia arvoja ja identiteettiä. Runoissa ja kyselyvastauksissa näkyy, kuinka ihminen inhimillistää puuta ja samalla puullistaa omaa ihmisyyttään.</p>

2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/126008 2023-02-19T13:50:54+02:00 Kati Kallio Maciej Janicki Eetu Mäkelä Jukka Saarinen Mari Sarv Liina Saarlo

<p>Historiallisista, Suomen ja Viron kansallisvaltioiden syntyyn liittyvistä syistä johtuen itämerensuomalaista runolaulua (viroksi <em>regilaul</em>) eli niin kutsuttua kalevalamittaista kansanrunoutta on tallennettu, arkistoitu, järjestetty ja digitoitukin poikkeuksellisen paljon. Virolaisessa ERAB-korpuksessa ja suomalaisissa SKVR- ja JR-korpuksissa on tällä hetkellä 283 206 pääosin runolauluun liittyvää tekstiä viron (sis. seto), karjalan, lyydin, inkeroisen, vatjan ja suomen kielillä.</p> <p>Tässä artikkelissa analysoimme näiden korpusten määrällisiä perusominaisuuksia. Luomme ensin yleiskuvaa aineistojen järjestely- ja digitointihistoriasta ja kerromme, miten olemme FILTER-hankkeessa käsitelleet sähköisiä korpuksia. Sitten tarkastelemme aineiston ja tallennushistorian luonteeseen liittyviä määrällisiä perusominaisuuksia ja lopuksi työn aikana paljastuneita aineiston ja sen metatietojen ongelmakohtia, joista on hyvä olla tietoinen myös laadullista tutkimusta tehtäessä.</p> <p>Itämerensuomalaisen runolaulun sähköisessä muodossa oleva lähdeaineisto ei ole tasaista, kaikilta osiltaan systemaattista tai kattavaa, ja siinä on yllättäviäkin historian eri vaiheissa syntyneitä painotuksia ja ongelmia. Monet näistä ovat tiedossa aiemman tutkimuksen pohjalta, mutta laskennalliset menetelmät luovat aineistoon myös uusia näkökulmia. Samaan aikaan aineiston ongelmat vääristävät helposti erilaisia laskentoja, visualisointeja ja tulkintoja. Onkin tärkeää, että tutkijat myös sähköisiä välineitä käyttäessään lukevat yksittäisiä tekstejä, suhtautuvat aineiston metatietoihin varauksella ja osaavat tarvittaessa hakeutua alkuperäisten muistiinpanojen tai laajemman arkistoaineiston pariin.</p>

2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/131166 2023-06-20T13:50:09+03:00 Anna Kinnunen Pihla Maria Siim 2023-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Elore