https://journal.fi/elore/issue/feed 2023-12-20T11:58:29+02:00 Pihla Siim & Tuukka Karlsson pihla.siim@ut.ee Open Journal Systems <p>Elore on tiettävästi Suomen vanhin vapaan saatavuuden verkkolehti. Elorea julkaisee Suomen&nbsp;<a href="http://www.kansantietoudentutkijat.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansantietouden Tutkijain Seura ry</a>, ja lehdessä on folkloristiikan ja lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia.</p> https://journal.fi/elore/article/view/125960 2023-05-03T14:49:19+03:00 Helena Karhu

<p>Yhä useampi suomalainen tuntee elävää yhteyttä oman kulttuurinsa vanhimpina pidettyihin shamanistisen kulttuurin muotoihin. Shamaanirumpu toimii yhtenä välineenä, joka edistää ikivanhaksi koetun luontoyhteyden vahvistumista. Vaikka historiallisia todisteita suomalaisten käyttämistä shamaanirummuista on vähän, viimeisen 30 vuoden aikana shamaanirumpujen tekijöiden ja käyttäjien määrä on voimakkaasti kasvanut. Nykyään rumpujen voi todeta olevan näkyvä osa suomalaisten shamanististen harjoittajien toimintaa. </p> <p>Tutkimukseni käsittelee Saamenmaan eteläpuoleisen Suomen shamaanirumpujen syntyä ja niihin liitettyjä merkityksiä käyttäjilleen. Tarkastelen shamaanirumpujen arvoja ja vaikutuksia transformatiivisen tutkimussuuntauksen keinoin. Menetelmällisesti käytän autoetnografiaa, intuitiivisia haastatteluita ja havainnointia. Autoetnografisen jaksoni aikana vuosina 2019–2022 olen valmistanut ja maalannut 79 shamaanirumpua sekä osallistunut useisiin rumputapahtumiin, myös järjestäen niitä. Olen haastatellut autoetnografisen aineiston lisäksi yhdeksää rummuntekijää ja rummuttajaa. Näiden haastatteluiden perusteella olen tarkastellut rummun merkityksiä "sielun jatkeena", luontoyhteyden voimistajina, parannusvälineinä, neuvoa antavina välineinä sekä "oman äänen voimistajina". Rummun voi nähdä osana sekä yksilöllistä että yhteisöllistä voimaantumisprosessia. Vaikka suomalaisia ei pidetä alkuperäiskansana, käytän Linda Tuhiwai Smithin kehittämää alk,uperäiskansojen tutkimusagendaa hahmottamaan suomalaisen shamanismin selviytymisprosessia kohti itsemääräämisoikeutta.</p> <p>Rummut kuuluvat suomalaisten shamaanien ja shamanististen harjoittajien nykypäivään, ja niillä on muuttuvia sekä kasvavia merkityksiä käyttäjilleen. Rumpu ei ole välttämätön shamanismin harjoittamiselle, mutta liittyy usein erityisesti näkyväksi tulemiseen ja voimaantumiseen. Suomalaisten shamaanirumpujen esimerkin kautta voimme lähestyä koko suomalaisen shamanismin nykytilaa ja ymmärtää sitä muutosta, joka on mahdollistanut lisääntyneen shamanistisen toiminnan näkyvyyden.</p>

2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/132053 2023-10-23T12:10:25+03:00 Hanne Metsähinen Jaana Kouri

<p>Shamanistiset parannusmenetelmät ovat osa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen kenttää, jonka tavoitteena on kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Artikkelissa tarkastelemme autoetnografisen menetelmän avulla asiakkaan kokemusta shamanistisesta parannustapahtumasta, jonka keskiössä on shamaanin matka henkimaailmaan. Tutkimuksen aineistona ovat autoetnografiset päiväkirjat parannustapahtumasta, jossa toinen tutkijoista oli asiakas ja toinen shamaani.</p> <p>Parannustapahtumaan osallistuu shamaanin ja asiakkaan lisäksi myös muita aineellisia ja aineettomia toimijoita, joiden osallisuutta asiakkaan kokemukseen tarkastelemme <em>y</em><em>hdessä kuvittelemisen</em> käsitteen avulla. Yhdessä kuvitteleminen mahdollistaa shamaanin toimimisen henkimaailman parannuksen välittäjänä ja vaikuttaa asiakkaan kokemukseen parannustapahtumasta. Kokemus shamanistisen parantamisen vaikutuksista ei kuitenkaan rajoitu yksittäiseen rituaaliin, vaan on pidempi useille elämän osa-alueille ulottuva prosessi.</p> <p>Autoetnografiassa tutkija-kokijoiden kaksoisrooli on vaikuttanut tutkijan kokemuksesta kirjoittamiseen osana tutkimuskohdetta sekä kirjoitetun aineiston analyysiin ja tulkintaan. Kokemuskerronnan, analyysin ja tulkinnan prosessi alkaa ja näkyy lukijalle aukikirjoitettuna jo tutkimuspäiväkirjassa ja eriteltynä tutkimustekstissä. Kirjoittaminen on näin kehollinen tiedonmuodostuksen ja merkityksenannon muoto. Kahden tutkijan vuorovaikutus johti oman kokemuksen pohdintaan ja kuvittelemisen käsitteen kehittämiseen; yhdessä kuvittelusta tuli menetelmä sanoittaa yhdessä jaettua aineellis-aineettomien toimijoiden aikaansaamaa kokemusta.</p> <p>Lisäksi tutkimus vahvisti käsitystämme sekä shamanismin että autoetnografian yhteisöllisyydestä. Vuorovaikutteinen autoetnografinen tutkimus samalla kentällä tai saman aiheen parissa tuo uusia näkökulmia erityisesti autoetnografian keskiössä olevaan kokemuksen ja sen aineellisten ja aineettomien toimijoiden osallisuuden ja vuorovaikutuksen tutkimiseen.</p>

2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/132007 2023-09-12T16:11:38+03:00 Nika Potinkara

<p>Tarkastelen tässä artikkelissa Ruotsiin 1940-luvulla pakolaisena saapuneen inkerinsuomalaistaustaisen Jalo Rowéuksen elämänkerrontaa, jossa keskeiseksi nousee eletyn elämän ja oman persoonan reflektointi Inkerinmaalle sijoittuvaa varhaislapsuutta ja inkerinsuomalaisten historiaa vasten. Kerronta heijastaa kulttuurisesti jaettua kärsimyskertomusta ja asettuu samalla osaksi yksilöllisen refleksiivisyyden normiin pohjaavaa terapeuttista diskurssia. Vaikean menneisyyden käsittely näyttäytyy henkisenä työskentelynä, jonka tavoitteena on itsensä löytäminen, psyykkinen eheytyminen ja ylisukupolvisen kärsimyshistorian taakasta vapautuminen.</p> <p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0.28cm;" align="justify">[Artikkelin tunnuskuva: Yksityiskohta Axel Ebben veistoksesta "Mannen som bryter sig ut ur klippan". Kuva: Wikipedia / Jorchr. <a class="mw-mmv-license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0" target="_blank" rel="noopener">CC BY-SA 3.0</a>]</p>

2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/132074 2023-10-10T11:31:29+03:00 Olli Viitaniemi

<p>Artikkeli uudelleenarvioi käsityksiä Savo-Karjalan herännäisyyden syntyvaiheista rahvaan kirjallistumisen, eletyn uskonnon ja hengellisen auktoriteetin oikeuttamisen näkökulmista. Herännäisyyden syntyä on perinteisesti kuvattu Paavo Ruotsalaisen (1777–1852) elämänvaiheita seuraten. Pielisen Karjalassa herätysten alkusyynä on kuitenkin kerrottu Alakeyrityn kylällä asuneen tietäjä Paavo Kuosmasen (1761–1837) kääntymiskertomusta, jossa outo enkelihahmo nuhteli Kuosmasta pyhätyörikkomuksesta. Oudon kokemuksensa myötä Kuosmasen kerrotaan vaihtaneen tietäjän toimet sanan tutkisteluun. Kuosmasen ja keyrittyläisten herätyksen vuoksi heränneitä ryhdyttiin kutsumaan alkuun "keyrittyläisiksi" ja myöhemmin "kerettiläisiksi", joiden erityispiirteeksi nähtiin poikkeuksellinen uskonnollinen lukuhalu.</p> <p>Kuosmasen ja muiden keyrittyläisten rippikirjojen lukutaitomerkintöjen analyysi kuitenkin osoittaa, että pitkälle edennyt kirjallistuminen oli vasta heidän jälkeensä herätykseen liittyneiden ominaisuuksia. Kertomusta Kuosmasen kääntymyksestä levisikin alkuun rahvaan suulliskirjallisessa kulttuurissa pyhätyörikkomukseen liittyvänä uskomustarinana. Vaikka kerettiläisten seuroissa luettiin hartauskirjoja, niissä ilmeni myös ekstaattista hurmoksellisuutta ja unissasaarnaamista, joiden muuntuneissa tajunnantiloissa on nähtävissä yhtäläisyyksiä kansanuskon spesialistien tekniikoihin. Herätys kriisiytyi vuoden 1819 ”rytäkkäkesäksi” kutsuttuun hurmokseen, jonka sai asettumaan uskonnollista kokemusta hartauskirjojen avulla tulkinnut Paavo Ruotsalainen. Kriisin jälkeen herännäisyydessä vahvistui hengellisen auktoriteetin oikeuttaminen ekstaattisen kokemuksellisuuden sijaan kyvyllä tulkita hengellistä kokemistodellisuutta pietistisen hartauskirjallisuuden kehyksessä.</p>

2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/142119 2023-12-18T12:34:19+02:00 Pihla Maria Siim Anna Kinnunen 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/138234 2023-10-26T18:13:00+03:00 Susanna Jurvanen 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/138002 2023-10-16T17:16:11+03:00 Tarja Kupiainen 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/137491 2023-09-29T16:37:49+03:00 Outi Lauhakangas 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/137470 2023-09-29T11:18:58+03:00 Lotta Leiwo 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/136483 2023-09-11T19:51:02+03:00 Merja Leppälahti 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/141777 2023-12-06T14:52:26+02:00 Merja Leppälahti 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/138030 2023-10-18T13:36:19+03:00 Heidi Henriikka Mäkelä 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/136762 2023-09-16T16:51:04+03:00 Heli Syrjälä 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/141160 2023-11-18T21:01:22+02:00 Niina Koskihaara 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/138277 2023-10-30T19:24:12+02:00 Pertti Anttonen 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/137004 2023-09-21T12:21:56+03:00 Siria Kohonen 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/137957 2023-10-13T14:17:32+03:00 Sakari Korpikallio Viliina Silvonen 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/137372 2023-09-27T17:36:56+03:00 Jón Jakob Lindström Sakari Korpikallio 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore https://journal.fi/elore/article/view/140961 2023-11-15T11:59:55+02:00 Kaarina Koski Tuomas Hovi 2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Elore