Elore https://journal.fi/elore <p>Elore on tiettävästi Suomen vanhin vapaan saatavuuden verkkolehti. Elorea julkaisee Suomen&nbsp;<a href="http://www.kansantietoudentutkijat.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansantietouden Tutkijain Seura ry</a>, ja lehdessä on folkloristiikan ja lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia.</p> Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura fi-FI Elore 1456-3010 Kalevala Korusta ja kulttuuriperinnön valikoinnista https://journal.fi/elore/article/view/109280 Antti M Lindfors Heidi Henriikka Mäkelä Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 1–3 1–3 10.30666/elore.109280 Etnografian kerronnallisuus ja aika https://journal.fi/elore/article/view/102402 Eino Heikkilä Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 63–72 63–72 10.30666/elore.102402 Postkvalitatiivisia liikahduksia tekstin ja äänen välillä https://journal.fi/elore/article/view/101849 Nina Sääskilahti Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 73–83 73–83 10.30666/elore.101849 Kaupunkitarinoiden vaarat https://journal.fi/elore/article/view/103451 Karina Lukin Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 94–98 94–98 10.30666/elore.103451 Kulttuurikartoitusta ja musiikkia, kulttuuriperintöä ja käytännön toimintaa https://journal.fi/elore/article/view/107701 Heidi Henriikka Mäkelä Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 99–102 99–102 10.30666/elore.107701 Kiinnostava läpileikkaus Kalevalan ja runonlaulun konteksteista https://journal.fi/elore/article/view/103323 Aila Mustamo Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 103–106 103–106 10.30666/elore.103323 Kertomuksen vaaroista ja funktioista https://journal.fi/elore/article/view/102912 Ulla Savolainen Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 107–112 107–112 10.30666/elore.102912 Inspiroivaa tutkimusretkeilyä osallisuuden rajapinnoilla https://journal.fi/elore/article/view/107585 Salome Tuomaala-Özdemir Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 113–115 113–115 10.30666/elore.107585 Folklore ja muistaminen vernakulaarina toimintana https://journal.fi/elore/article/view/107994 Anne Heimo Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 84–89 84–89 10.30666/elore.107994 Kyynelkanavat https://journal.fi/elore/article/view/107424 <p>Kyynelkanavat -hankkeen esittelyteksti.</p> Elina Hytönen-Ng Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 90–93 90–93 10.30666/elore.107424 Neuvostokalevalaisen runouden kasvu https://journal.fi/elore/article/view/102574 <p>Artikkeli käsittelee neuvostokalevalaisen runouden eli sosialistisen ideologian mukaisesti virittyneiden, kalevalamittaan runonlaulajien sepittämien uusaiheisten runojen kasvua tekstilajina Neuvosto-Karjalassa 1930-luvulta 1950-luvulle. Neuvostoliitossa harrastettiin samaan aikaan muidenkin kulttuurien parissa neuvostoideologiaa ilmaisevan kansanperinteen hankkimista, mihin kuului perinteen tuottajien ideologista opastusta, ja sensuurinkin sävyttämää julkaisua. Neuvosto-Karjalassa tämän uusaiheisen perinteen hallitsevaksi muodoksi valikoitui kalevalamitta. Artikkelissa kuvataan historiallisen kontekstin roolia neuvostokalevalaisen runouden synnyssä ja kuvataan itse tekstilajin kehittymistä tässä kontekstissa. Artikkelissa käsitellään myös runojen yleisiä piirteitä suhteessa suulliseen perinteeseen niin tekstien kuin tekijyydenkin näkökulmasta.</p> Joonas Ahola Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 4–30 4–30 10.30666/elore.102574 Tukholma-kuva esimodernin ajan suullisessa perinteessä Suomessa, Karjalassa ja Inkerinmaalla https://journal.fi/elore/article/view/100593 <p>Artikkelissa tarkastellaan Suomen ja sen itäisten ja kaakkoisten lähialueiden suullisen kansanperinteen kuvauksia esimodernin ajan Tukholmasta. Ylialueellisena keskuspaikkana Tukholma on jättänyt jälkiä kaukanakin asuvien väestöjen kollektiiviseen muistiin. Folkloristisia aineistoja ei ole aiemmin hyödynnetty tarkasteltaessa näitä muistijälkiä ja niistä piirtyvää kuvaa.</p> <p>Suomen-, karjalan- ja inkerinkielinen perinne sisältää Tukholmaan liittyviä elementtejä lähinnä kalevalamittaisissa runoissa ja joissain läntisestä Suomesta kerätyissä lastenloruissa. Tukholmaa tai sen asukkaita ei varsinaisesti kuvata, vaan se näyttäytyy kaukaisena paikkana, osana tämänpuoleista maailmaa. Runokielessä Tukholma esiintyy kaukaisen tai epätavallisen synonyyminä tai määreenä: se liitetään usein tavaroihin, kuten pähkinöihin, veitsiin, kankaisiin ja alkoholijuomiin. Usein kyse on tuotteista, joita todella myös laivattiin Tukholman kautta muille pohjoisen Itämeren seuduille. Joistain runoista välittyy myös Tukholman asema hallinnollisena keskuksena.</p> <p>Suomen ruotsinkielinen perinne on monimuotoisempaa, ja Tukholma mainitaan useimmin proosamuotoisissa kertomuksissa. Niissäkin kuvataan usein kauppatavaroita, ja molemminpuolinen tavaranvaihto on selkeämmin läsnä. Tukholmaa kuvataan usein myös kaupunkina ja ympäristönä, jossa voidaan käydä ja liikkua. Myös kaupungin asukkaista ja topografiasta annetaan tietoja. Lastenloruperinnekin antaa suomenkielisiä loruja tarkempia tietoja Tukholmasta. Yhteisen kielen ja suuremman maantieteellisen läheisyyden ansiosta Suomen ruotsinkielisen väestön on ollut helpompi olla vuorovaikutuksessa Tukholman kanssa. Suomen-, karjalan- ja inkerinkielinen perinne on lisäksi peräisin lähes pääsääntöisesti kauempaa idästä.</p> <p>Kuitenkin nimenomaan ruotsinkielinen perinne toiseuttaa Tukholmaa esittäessään, että sinne suuntautuvan merimatkan aikana voidaan kohdata yliluonnollisia olentoja kuten naispuolisia vedenhaltijoita. Myös Tukholmaan itseensä voidaan liittää yliluonnolliseen sfääriin kuuluvia olentoja, kuten noitia ja noitataitoisia saamelaisia. Tukholma oli ruotsia puhuvalle väestölle sen verran tuttu, että sen kuvauksia voitiin värittää, epäilemättä joskus enemmän leikillään kuin tosissaan.</p> Marko Lamberg Copyright (c) 2021 Elore 2021-06-15 2021-06-15 28 1 31–62 31–62 10.30666/elore.100593