Elore https://journal.fi/elore <p>Elore on tiettävästi Suomen vanhin vapaan saatavuuden verkkolehti. Elorea julkaisee Suomen&nbsp;<a href="http://www.kansantietoudentutkijat.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansantietouden Tutkijain Seura ry</a>, ja lehdessä on folkloristiikan ja lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia.</p> fi-FI heidi.haapoja-makela@helsinki.fi (Heidi Haapoja-Mäkelä & Antti Lindfors) petja@tekstihuoltamo.fi (Petja Kauppi) ti, 15 kesä 2021 11:49:31 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Folklore ja muistaminen vernakulaarina toimintana https://journal.fi/elore/article/view/107994 Anne Heimo Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/107994 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Kyynelkanavat https://journal.fi/elore/article/view/107424 <p>Kyynelkanavat -hankkeen esittelyteksti.</p> Elina Hytönen-Ng Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/107424 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Neuvostokalevalaisen runouden kasvu https://journal.fi/elore/article/view/102574 <p>Artikkeli käsittelee neuvostokalevalaisen runouden eli sosialistisen ideologian mukaisesti virittyneiden, kalevalamittaan runonlaulajien sepittämien uusaiheisten runojen kasvua tekstilajina Neuvosto-Karjalassa 1930-luvulta 1950-luvulle. Neuvostoliitossa harrastettiin samaan aikaan muidenkin kulttuurien parissa neuvostoideologiaa ilmaisevan kansanperinteen hankkimista, mihin kuului perinteen tuottajien ideologista opastusta, ja sensuurinkin sävyttämää julkaisua. Neuvosto-Karjalassa tämän uusaiheisen perinteen hallitsevaksi muodoksi valikoitui kalevalamitta. Artikkelissa kuvataan historiallisen kontekstin roolia neuvostokalevalaisen runouden synnyssä ja kuvataan itse tekstilajin kehittymistä tässä kontekstissa. Artikkelissa käsitellään myös runojen yleisiä piirteitä suhteessa suulliseen perinteeseen niin tekstien kuin tekijyydenkin näkökulmasta.</p> Joonas Ahola Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/102574 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Tukholma-kuva esimodernin ajan suullisessa perinteessä Suomessa, Karjalassa ja Inkerinmaalla https://journal.fi/elore/article/view/100593 <p>Artikkelissa tarkastellaan Suomen ja sen itäisten ja kaakkoisten lähialueiden suullisen kansanperinteen kuvauksia esimodernin ajan Tukholmasta. Ylialueellisena keskuspaikkana Tukholma on jättänyt jälkiä kaukanakin asuvien väestöjen kollektiiviseen muistiin. Folkloristisia aineistoja ei ole aiemmin hyödynnetty tarkasteltaessa näitä muistijälkiä ja niistä piirtyvää kuvaa.</p> <p>Suomen-, karjalan- ja inkerinkielinen perinne sisältää Tukholmaan liittyviä elementtejä lähinnä kalevalamittaisissa runoissa ja joissain läntisestä Suomesta kerätyissä lastenloruissa. Tukholmaa tai sen asukkaita ei varsinaisesti kuvata, vaan se näyttäytyy kaukaisena paikkana, osana tämänpuoleista maailmaa. Runokielessä Tukholma esiintyy kaukaisen tai epätavallisen synonyyminä tai määreenä: se liitetään usein tavaroihin, kuten pähkinöihin, veitsiin, kankaisiin ja alkoholijuomiin. Usein kyse on tuotteista, joita todella myös laivattiin Tukholman kautta muille pohjoisen Itämeren seuduille. Joistain runoista välittyy myös Tukholman asema hallinnollisena keskuksena.</p> <p>Suomen ruotsinkielinen perinne on monimuotoisempaa, ja Tukholma mainitaan useimmin proosamuotoisissa kertomuksissa. Niissäkin kuvataan usein kauppatavaroita, ja molemminpuolinen tavaranvaihto on selkeämmin läsnä. Tukholmaa kuvataan usein myös kaupunkina ja ympäristönä, jossa voidaan käydä ja liikkua. Myös kaupungin asukkaista ja topografiasta annetaan tietoja. Lastenloruperinnekin antaa suomenkielisiä loruja tarkempia tietoja Tukholmasta. Yhteisen kielen ja suuremman maantieteellisen läheisyyden ansiosta Suomen ruotsinkielisen väestön on ollut helpompi olla vuorovaikutuksessa Tukholman kanssa. Suomen-, karjalan- ja inkerinkielinen perinne on lisäksi peräisin lähes pääsääntöisesti kauempaa idästä.</p> <p>Kuitenkin nimenomaan ruotsinkielinen perinne toiseuttaa Tukholmaa esittäessään, että sinne suuntautuvan merimatkan aikana voidaan kohdata yliluonnollisia olentoja kuten naispuolisia vedenhaltijoita. Myös Tukholmaan itseensä voidaan liittää yliluonnolliseen sfääriin kuuluvia olentoja, kuten noitia ja noitataitoisia saamelaisia. Tukholma oli ruotsia puhuvalle väestölle sen verran tuttu, että sen kuvauksia voitiin värittää, epäilemättä joskus enemmän leikillään kuin tosissaan.</p> Marko Lamberg Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/100593 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Kalevala Korusta ja kulttuuriperinnön valikoinnista https://journal.fi/elore/article/view/109280 Antti Lindfors; Heidi Henriikka Mäkelä Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/109280 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Etnografian kerronnallisuus ja aika https://journal.fi/elore/article/view/102402 Eino Heikkilä Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/102402 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Postkvalitatiivisia liikahduksia tekstin ja äänen välillä https://journal.fi/elore/article/view/101849 Nina Sääskilahti Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/101849 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Kaupunkitarinoiden vaarat https://journal.fi/elore/article/view/103451 Karina Lukin Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/103451 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Kulttuurikartoitusta ja musiikkia, kulttuuriperintöä ja käytännön toimintaa https://journal.fi/elore/article/view/107701 Heidi Henriikka Mäkelä Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/107701 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Kiinnostava läpileikkaus Kalevalan ja runonlaulun konteksteista https://journal.fi/elore/article/view/103323 Aila Mustamo Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/103323 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Kertomuksen vaaroista ja funktioista https://journal.fi/elore/article/view/102912 Ulla Savolainen Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/102912 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300 Inspiroivaa tutkimusretkeilyä osallisuuden rajapinnoilla https://journal.fi/elore/article/view/107585 Salome Tuomaala-Özdemir Copyright (c) 2021 Elore https://journal.fi/elore/article/view/107585 ti, 15 kesä 2021 00:00:00 +0300