Tekniset ohjeet

Käsikirjoituksessa saa käyttää muotoiluja, kuten otsikkotasoja ja harkittuja kursivointeja. On suositeltavaa käyttää vain yhtä otsikkotasoa. Otsikot lihavoidaan, mutta leipätekstissä ei käytetä alleviivausta tai lihavointia. Yli kolme riviä pitkät lainaukset erotetaan leipätekstistä sisentämällä ja tyhjillä riveillä ennen ja jälkeen lainauksen. Sisennettyjä lainauksia ei kursivoida eikä varusteta lainausmerkeillä. Jos lainauksesta on poistettu välistä tekstiä, poisto merkitään näin: [...] . Vieraskieliset sanat ja käsitteet kursivoidaan ensimmäistä kertaa mainittaessa. Myös kirjojen, lehtien, taideteosten ja elokuvien nimet kursivoidaan leipätekstissä sekä lähde- ja kirjallisuusluettelossa. Tekstissä voi käyttää harkitusti alaviitteitä.

Viitteiden ja lähteiden merkitseminen

Elore noudattaa viitteiden ja lähteiden merkitsemisessä Chicago-järjestelmän author-date-versiota. Tekstin sisällä viitteet merkitään sulkuihin (Durkheim 1995, 13). Sulkujen sisällä eri viittaukset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Durkheim 1995; Thoreau 2016). Viitteet listataan kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan (Durkheim 1995, 2, 10–11; Bauman ja Briggs 2003, 45, 86; Thoreau 2016, 23, 30–35). Jos viitatulla teoksella on useampi kirjoittaja, suomenkielisissä teksteissä käytetään ja-sanaa tekijöiden nimien välissä (Bauman ja Briggs 2003; Haapalainen, Koski ja Mantsinen 2015). Jos kirjoittajia on enemmän kuin kolme, käytetään muotoa ”Sukunimi 1 ym.” (Kallio ym. 2017). Samana vuonna samalta tekijältä ilmestyneet tekstit erotetaan leipätekstissä ja kirjallisuusluettelossa aakkosilla (Kallio 2022a; 2022b). Jos lähteellä ei ole julkaisu- tai päivityspäivää, käytetään leipätekstissä ja kirjallisuusluettelossa No date -ilmausta (Tieteen termipankki n.d.). Jos leipätekstissä saman kappaleen sisällä viitataan useamman kerran samaan lähteeseen, käytetään mt. tai mts.-lyhennettä (mt./mts. sivu[t]).

Lähdeluettelossa lähteet ryhmitellään otsikoiden Tutkimusaineisto(t) ja Kirjallisuus alle. Tutkimusaineistojen luokittelussa tarkempiin alaryhmiin voi käyttää tapauskohtaista harkintaa. Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan nimen mukaan aakkosjärjestyksessä (kirjoja, artikkeleita ja muita lähteitä ei erotella omiksi osioikseen). Suomenkielisen artikkelin lähdeluettelossa käytetään suomea kirjan toimittajien merkitsemisessä (toimittanut, toimittaneet), vaikka kyseessä oleva kirja ei olisi suomenkielinen.

Ole hyvä ja tarkista Eloressa noudatetut lähteiden merkitsemistavat seuraavista esimerkeistä! Jos et löydä alta tarvitsemaasi tietoa, voit etsiä sitä The Chicago Manual of Style-oppaasta tai pikaohjeesta, joka löytyy osoitteesta

https://www.chicagomanualofstyle.org/tools_citationguide/citation-guide-2.html.

Tutkimusaineistot

Esimerkki:

  • TKU/P/00/51. Kuva asiasta jossain vuonna 2000. Kuvaaja: Kiira Kuvanottaja. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto, Folkloristiikan ja uskontotieteen TKU-kokoelma. Turun yliopisto.
  • H1. Haastattelu jostakin vuonna 1998. Nainen, s. 1924. Haastattelija: Malli Esimerkki. Aineisto on kirjoittajan hallussa.
  • H2. Haastattelu jostakin vuonna 1999. Mies, s. 1930. Haastattelija: Malli Esimerkki. Aineisto on kirjoittajan hallussa.
  • SKSÄ 109. 2018. SKS KRA. Inkerinsuomalaisen Viola Heistosen haastattelu 22.11.2018 Imatralla. Haastattelijat: Lea Pakkanen ja Maiju Putkonen.

Kirjallisuus

Teokset

Sukunimi, Etunimi. Ilmestymisvuosi. Teoksen yläotsikko kursiivilla: Teoksen mahdollinen alaotsikko kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Jos tekijöitä on useampia: Sukunimi1, Etunimi1, Etunimi2 Sukunimi2 ja Etunimi3 Sukunimi3.

Esimerkki:

  • Durkheim, Émile. (1912) 1995. The Elementary Forms of Religious Life. New York: Free Press.
  • Bauman, Richard ja Charles L. Briggs. 2003. Voices of Modernity: Language Ideologies and the Politics of Inequality. Cambridge: Cambridge University Press.
  • Kajander,  Anna.  2020.  Kirja  ja  lukija  digitalisoituvassa  arjessa.  Akateeminen  väitöskirja.  Helsinki:  Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5839-0.
  • Kallio, Kati, Tuomas M. S. Lehtonen, Senni Timonen, Irma-Riitta Järvinen ja Ilkka Leskelä. 2017. Laulut ja kirjoitukset: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Sarjatietojen lisääminen on vapaaehtoista, mutta teoksen kääntäjä mainitaan aina:

  • Kinnunen, Anna. 2022.  Johtolankoja hulluuteen: Tutkimus mielen sairastamiseen kytkeytyvistä kulttuurisista käsityksistä. Kultaneito XX. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura.
  • McLuhan, Marshall. 1984. Ihmisen uudet ulottuvuudet. Kääntäneet Antero Tiusanen, Kirsi Kunnas ja Panu Pekkanen. Helsinki: WSOY.
  • Porthan, Henrik Gabriel. (1766−1778) 1983. Suomalaisesta runoudesta. Kääntänyt ja johdannon kirjoittanut Iiro Kajanto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitattaessa toimitettuun teokseen merkitään:

  • Pentikäinen, Juha ja Tuula Juurikka, toim. 1976. Folk Narrative Research. Helsinki: Finnish Literature Society.

Artikkelit teoksessa

Sukunimi, Etunimi. Ilmestymisvuosi. “Artikkelin yläotsikko: Artikkelin mahdollinen alaotsikko.” Teoksessa Teoksen nimi kursiivilla, toimittanut Etunimi Sukunimi, sivunumerot. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Esimerkki:

  • Babcock-Abrahams, Barbara. 1976. “The Story in the Story: Metanarration in Folknarrative.” Teoksessa Folk Narrative Research, toimittaneet Juha Pentikäinen ja Tuula Juurikka, 177–184. Helsinki: Finnish Literature Society.
  • Haapalainen, Anna, Kaarina Koski ja Teemu Mantsinen. 2015. ”Kieli ja kommunikaatio.” Teoksessa Askel kulttuurien tutkimukseen, toimittanut Jaana Kouri, 205–220. Turku: Turun yliopisto.
  • Kõresaar, Ene ja Terje Anepaio. 2023. ”On the Role of the Individual in Materializing, Mediating, and Commemorating Memories of the Stalinist Repressions.” Teoksessa The Legacies of Soviet Repression and Displacement: The Multiple and Mobile Lives of Memories, toimittaneet Samira Saramo ja Ulla Savolainen, 96–115. Lontoo ja New York: Routledge.
  • Lönnqvist,   Bo.   2001.   ”Myten   om   den   finlandsvenska   familjen.”   Teoksessa   Gränsfolkets   barn:   Finlandssvensk  marginalitet  och  självhävdelse  i  kulturanalytiskt  perspektiv,  toimittaneet  Anna-Maria  Åström,  Bo  Lönnqvist  ja  Yrsa  Lindqvist,  26–36.  Helsinki:  Svenska  Litteratursällskapet  i  Finland.

Artikkelit tieteellisessä lehdessä

Sukunimi, Etunimi. Ilmestymisvuosi. “Artikkelin yläotsikko: Artikkelin mahdollinen alaotsikko.” Lehden nimi kursiivilla vuosikerta(numero): sivunumerot.

Esimerkki:

  • Huuskonen, Marjut ja Pasi Enges. 1998. “Berättandets lokala betydelser: Tolkningsmöjligheter för gammalt intervjumaterial.” Nord Nytt 70(3): 51–65.
  • Norlyk, Annelise, Anita Haahr, Pia Dryer ja Bente Martinsen. 2017. “Lost in Transformation? Reviving Ethics of Care in Hospital Cultures of Evidence-Based Healthcare.” Nursing Inquiry 24(3). https:// doi.org/10.1111/nin.12187.

Julkaisematon opinnäytetyö

  • Saavalainen, Janne. 2001. Hirvi on vene on aurinko – kalliomaalaustutkimuksemme monet kasvot. Lisensiaatin tutkielma. Uskontotieteen laitos. Helsingin yliopisto. 

Tietolähteen nimi tekijän sijaan

  • TENK. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
  • STM. 2009. ”Vaihtoehtohoitojen sääntelyn tarve: Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti.” Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17. Valtioneuvosto.fi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2810-7.

Verkkolähteet

Viittauksen periaate on sama kuin painetuissa teoksissa ja artikkeleissa: tekstin tekijä ja julkaisuvuosi merkitään, mikäli ne käyvät verkkosivulta ilmi. Jos viitatulla tekstillä on DOI-tunniste, se on merkittävä viitteeseen. Tällöin viitteen verkko-osoite alkaa https://doi.org. Jos kyseessä ei ole verkkolehden pysyvä artikkeli vaan sivu, jonka sisältö voi muuttua, merkitse myös ajankohta, jolloin sisältö on julkaistu tai sivua on viimeksi muokattu. Jos sivulla ei ole tietoja julkaisuajankohdasta tai muokkauksesta, merkitse se ajankohta, jolloin olet sivulla viimeksi käynyt (Luettu pvm.).

Esimerkki:

Myös sosiaalisen median sisältöihin viitattaessa periaate on sama kuin edellä: julkaisijan nimi ja julkaisuvuosi merkitään, mikäli ne käyvät ilmi. Epäselvissä tapauksissa käytetään tilannekohtaista harkintaa. Viite aakkostetaan kirjallisuus- tai aineistoluetteloon ja otsikon sijaan käytetään esimerkiksi julkaisun ensimmäisiä merkkejä (esim. some-päivityksen ensimmäinen lause tai virke).

Esimerkki leipätekstistä:

  • Samalla on myös vastustettu ehdotusta hakea Kalevalalle Euroopan kulttuuri-perintötunnusta (ks. @hakinmaura 14.6.2022; vrt. Kalevalaseura 2022).

Esimerkkejä lähdeluettelosta:

 

Artikkelin anonymisointi

Molemminpuolinen anonymiteetin takaamiseksi kirjoittajan tulee anonymisoida käsikirjoitus niin, ettei tiedostosta, tekstistä tai lähdeviittauksista voi päätellä käsikirjoituksen tekijää. Käsikirjoituksesta tulee poistaa omiin lähteisiin viitattaessa sellaiset muotoilut, joista ne voi päätellä kirjoittajan omiksi. Viitteet omiin julkaisuihin korvataan esimerkiksi merkinnällä (Kirjoittaja 2021). Mikäli käsikirjoitus päätetään julkaista, nämä viittaukset lisätään lopulliseen tekstiin.

Myös Word-tiedosto tulee anonymisoida niin, ettei sen metatiedoissa näy kirjoittajaa. Ohjeet anonymisointiin:

  • Avaa tallennettu Word-asiakirja
  • Valitse alkuperäisessä asiakirjassa "Tiedosto"-välilehti ja sieltä kohta "Tiedot".
  • Valitse "Tarkista ongelmien varalta" ja valitse sitten "Tarkasta asiakirja".
  • Valitse "Asiakirjan tarkastaminen" ‑valintaikkunassa niiden piilotettujen sisältötyyppien valintaruudut, jotka asiakirjasta on tarkoitus tarkastaa. Kannattaa tässä kohtaa pitää rasti kaikissa kohdissa, mutta erityisesti tärkeä on kohta "asiakirjan ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot".
  • Valitse "Tarkasta".
  • Käy tarkastuksen tulokset läpi "Asiakirjan tarkastaminen" ‑valintaikkunassa.
  • Poista haluamasi piilotettu sisältö valitsemalla sisältötyyppien vierestä "Poista kaikki". Erityisen tärkeää on poistaa asiakirjan ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot.
  • Tallenna muutokset.