Elore 2/2019 on vapaa eli teematon numero. Nyt julkaistu tutkimusartikkeli ja yksi katsauksista kytkeytyvät folkloristiikan ja perinteentutkimuksen ydinkäsitteeseen, variaatioon. Hanna Karhun artikkeli käsittelee kirjoitetun tekstin variaation ongelmaa tarkastelemalla kirjailija, suomentaja Antti Rytkösen keräämiä rekilauluja, jotka kuuluvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston kokoelmiin. 

Suullisen perinteen arkistoaineistoihin ja variaatioon liittyy myös Kati Kallion ja Eetu Mäkelän katsaus, jossa tarkastellaan historiallisen suullisen runouden sähköistä lukemista. Kirjoittajat analysoivat Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjan sähköisen version, SKVR-tietokannan, ja kehitteillä olevan Octavo-käyttöliittymän tarjoamia mahdollisuuksia. 

Syysnumeroon sisältyy myös laaja, tutkijan tunteita käsittelevä katsaus. Tiina Suopajärvi, Eerika Koskinen-Koivisto, Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Kirsi-Maria Hytönen ja Pilvi Hämeenaho pohtivat tunteiden merkitystä etnografisessa tutkimuksessa; kuten kirjoittajat toteavat, tutkijan tunteet usein ”hukkuvat rivien väleihin”, vaikka niiden reflektoinnin tulisi olla osa etnografista analyysia. 

Tämän numeron kolmas katsaus paneutuu folkloristi Aukusti (A. R.) Niemen vähemmän tunnettuun puoleen liettualaisten kansanlaulujen kerääjänä ja julkaisijana. Vilma Daugirdaitė luo katsauksen Niemen työhön, jota on pidetty tärkeänä liettualaisen folkloristiikan kehittymisen kannalta.