Uusin numero
Eloren vuoden 2021 kevätnumerossa käydään keskusteluja perinteen ja kulttuuriperinnön olemuksista ja niihin liittyvistä valikoinneista. Marko Lambergin artikkelissa tarkastellaan Suomen ja sen itäisten ja kaakkoisten lähialueiden suullisen kansanperinteen kuvauksia esimodernin ajan Tukholmasta. Suomen-, karjalan- ja inkerinkielisen (runomuotoisen) ja toisaalta myös ruotsinkielisen (proosamuotoisen) perinteen analyysi nostaa näkyville sen, miten kansanperinneaineistoissa ”toiseksi” miellettyjen alueiden ja paikkojen kuvaukset heijastavat sekä niihin liitettyjä yliluonnollisia ja arjesta toiseutettuja elementtejä että niiden yhteyksiä materiaaliseen maailmaan. Joonas Ahola taas tuo artikkelissaan esille, miten kalevalamittaiset runolaulut, niiden laulajat ja niiden julkaisualustat kytkeytyivät neuvostoideologiaan 1900-luvun Venäjän Karjalassa. Aholan artikkeli osoittaa, mihin perinteen, kulttuuriperinnön, omistajuuden kysymysten ja politiikan kytkökset voivat äärimmillään viedä.
