Ajankohtaista

 

CFP: Ruoka- ja juomahistorian tutkimus Suomessa (Ennen ja nyt 4/2027)

Ruoka- ja juomahistorian tutkimusta on Suomessa tehty kauan, mutta vasta viime vuosikymmeninä se on alettu käsittää omaksi tieteenalakseen. Menneisyyden ruokaan ja juomaan keskittynyt tutkimus on lähtökohdiltaan monitieteistä, ja aihetta tutkitaan eri näkökulmista eri tieteenalojen parissa. Ruoan ja juoman historiaa on tutkittu niin arkeologiassa, historiatieteessä, kansatieteessä, folkloristiikassa, taidehistoriassa, sosiologiassa kuin kirkkohistoriassa. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi materiaalisen kulttuurin, ravinnon, talouden, verotuksen, hallinnon tai sosiaali- ja kulttuurihistorian näkökulmista.

Suomalaisen historiantutkimuksen pitkä perinne talonpoikien, maatalouden ja verotuksen tutkimuksessa on monilta osin ruokahistoriaa, kuten myös kansatieteen parissa tehty tutkimus. Samoin arkeologinen kiinnostus ruokavalioon, käytettyihin ruoka-aineisiin tai astioihin ja tulisijoihin on lähtökohtaisesti ruokahistoriaa. Myös lähimenneisyyden tapoja, kuten suomalaista alkoholilainsäädäntöä ja ravintolaelinkeinoa on tutkittu laajalti.

Ruoka- ja juomahistoriaan liittyvä tutkimusperinne on laaja, mutta tuttuihin aineistoihin on mahdollista soveltaa myös ruoan ja juoman tutkimukseen keskittyvää näkökulmaa. Ruoka ja juoma ovat tietysti ihmiselämälle välttämättömiä. Niiden avulla myös tuotetaan ja välitetään monia sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä, käytetään valtaa ja luodaan yhteisöä. Tähän on helppo samaistua, sillä ruoan ja juoman historia kertoo konkreettisella ja jokaista koskettavalla tavallamenneisyyden elämästä ja kulttuurista.

Teemanumeron vierailevina päätoimittajina toimivat FT Jenni Lares, FT, dos. Maria Lahtinen, FT Pirjo Ovaskainen ja FM Jere Toivonen. Numeron tarkoitus on vetää yhteen Suomessa tehtyä ruoan ja juoman menneisyyteen keskittyvää tutkimusta ja hahmotella sen painopistealueita. Numeroon valittujen artikkelien avulla perehdytään tähän monitieteiseen kenttään ja sen tämänhetkisiin kiinnostuksen kohteisiin.

Ehdotuksen taustalla ovat Lareksen ja Lahtisen järjestämät Ruokahistorian tutkimuspäivät, joista edelliset järjestettiin yhteistyössä Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa vuonna 2023 ja seuraavat 12.-13.11.2026 (https://hotellijaravintolamuseo.fi/tapahtumat/ruokahistorian-paivat-2026/). Artikkeliehdotuksen jättäviä kannustetaan ehdottamaan esitelmää myös Ruokahistorian tutkimuspäiville.

Artikkelin ei tarvitse käsitellä Suomea, kunhan tutkimuksella on yhteys Suomeen. Myös käsiteltävä aikakausi voi olla mikä tahansa esihistoriasta lähihistoriaan. Teemanumeron kieli on suomi, ja artikkelit vertaisarvioidaan. Artikkelit valitaan niin, että ne edustavat mahdollisimman monipuolisesti eri tutkimusaloja, -aiheita ja aikakausia.

Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi:

- ruokaan ja juomaan liittyvä materiaalinen kulttuuri: esineet, keittiöt, ruoka-aineet
- historialliset reseptit ja keittokirjat
- ruoan keräily, metsästys, tuotanto ja maatalous
- ruuaksi käytettävät ainekset, vallitseva ruokavalio
- pöytätavat ja käytösoppaat
- kuvaukset ruoanvalmistuksesta ja ruokailutilanteista: maalaukset, valokuvat, kaunokirjalliset tekstit, kansanrunous
- ravintola- ja anniskelulainsäädäntö, ulkona syöminen ja noutoruoka
- ruokaan ja juomaan liittyvät ammattilaiset ja elinkeinot
- keittiöiden, ravintoloiden ja anniskelupaikkojen suunnittelu, tilallisuus ja arkkitehtuuri
- syömiseen ja juomiseen liittyvät kulttuuriset ilmiöt ja tavat, vieraanvaraisuus
- nälkä, hätäruoka ja ruoan puute
- elintavat, ravinto ja (terveellinen) ruokavalio
- ruoka- ja juomahistorian tutkimuksen teoreettiset ja metodologiset näkökulmat

Artikkeliehdotus (max. 400 sanaa) sisältää artikkelin aiheen, työotsikon, alustavan tutkimuskysymyksen, teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä keskeisen aineiston. Ehdotuksessa tulee myös kuvata artikkelin yhteys teemanumeroon. Liitä ehdotukseen myös noin puolen sivun mittainen kirjoittajaesittely yhteystietoineen. Lähetä abstrakti ma 30.11. mennessä Pirjo Ovaskaiselle (pirjo.ovaskainen@helsinki.fi). Valmiiden artikkelien deadline on 15.5.2027, ja teemanumero ilmestyy vuoden 2027 lopussa. Lehden kirjoitusohjeista ja käytännöistä tarkemmin:https://journal.fi/ennenjanyt/about/submissions.

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon historiatieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja näkökulmia sekä kirja-arvosteluja. Julkaisu tapahtuu suomen ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Lehdestä löytyy lisätietoja osoitteesta https://journal.fi/ennenjanyt. Lehden päätoimittajana toimii VTT, dosentti Olli Kleemola (owklee@utu.fi).

Ennen ja nyt -aikakauskirja on täysin avoin julkaisu, jonka sisältö julkaistaan Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0), ja sen Julkaisufoorumi-luokitus on 1 (ks. http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi). Aikakauskirjaa julkaisevat Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry.

 

 

CFP: Naiset valokuvaajina ja valokuvauksen parissa Suomessa valokuvauksen alusta 1970-luvulle (Ennen ja nyt 1/2028)

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat hakee artikkeleita, katsauksia, näkökulmia ja kirja-arvosteluja teemanumeroon, jonka aiheena on Naiset valokuvaajina Suomessa valokuvauksen alusta 1960-luvulle. Teemanumero ilmestyy vuoden 2028 ensimmäisenä numerona ja sen vierailevana päätoimittajana toimii FT Johanna Frigård. 

Naiset olivat keskeisiä toimijoita valokuvauksen alkuvaiheissa, mutta heidän panostaan ei aina ole historiankirjoituksessa huomioitu. Nyt etsitään artikkeleita ja muita panoksia Suomen valokuvauksen varhaisvaiheisiin liittyen, ja tarkasteltavina ovat naispuoliset valokuvausalan toimijat aina 1960-luvulle asti.

Valokuvauksen saralla taiteilijana toiminen ei tuolloin ollut keskeistä, mutta kannustamme silti tuotantojen tarkasteluun myös esteettiseltä kannalta, vaikkakin toiminnan kytkeytyminen yhteiskunnallisiin ja poliittisiin rakenteisiin, instituutioihin, käytäntöihin ja arvoihin on toivottavaa nostaa esille samalla pohtien sukupuolen merkityksellisyyttä tarkasteltavina olevissa toimintatavoissa ja tuotannoissa.

Etsimme aihetta käsitteleviä tutkimusartikkeleita (referee), katsausartikkeleita sekä kirja-arvosteluja. Tarkasteltavina ovat valokuva-alan naistoimijat valokuvauksen alusta 1839 aina 1960–70-luvulle asti, ennen valokuvauksen asettumista selkeämmin osaksi taiteen kenttää. Taiteiden tutkimuksen lisäksi lähestymistavat voivat pitää sisällään niin kulttuurin- ja historiantutkimusta kuin muitakin lähestymistapoja.

Lähetä artikkeliehdotuksesi (n. 1 sivun tiivistelmä) ja muun sisällön ehdotuksia (enintään 300 sanan abstrakti). 30.8.2026 mennessä Johanna Frigårdille (johfri@utu.fi). Liitä ehdotuksen oheen myös lyhyt CV. Päätoimittaja ilmoittaa artikkelien hyväksynnästä 16.9.2026 mennessä. Valmiit artikkelikäsikirjoitukset on lähetettävä päätoimittajille viimeistään 9.12.2026. Lehden kirjoitusohjeista ja käytännöistä tarkemmin: https://journal.fi/ennenjanyt/about/submissions. Lehti ilmestyy touko-kesäkuussa 2028.

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon historiatieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja näkökulmia sekä kirja-arvosteluja. Julkaisu tapahtuu suomen ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Lehdestä löytyy lisätietoja osoitteesta https://journal.fi/ennenjanyt. Lehden päätoimittajana toimii VTT, dosentti Olli Kleemola (owklee@utu.fi).
Ennen ja nyt -aikakauskirja on täysin avoin julkaisu, jonka sisältö julkaistaan Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0), ja sen Julkaisufoorumi-luokitus on 1 (ks. http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi). Aikakauskirjaa julkaisevat Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry.