Maailmantalouden viimeaikaiset myllerrykset ovat kirvoittaneet erinäisiä kommentteja, joissa korostetaan, että talouselämässä tarvitaan monien alojen asiantuntijoita. Jälkiviisaat ovat jopa haluneet ottaa oppia historiasta: he ovat hakeneet paralleeleja 1600-luvun tulppaanisijoituskuplasta ja 1700-luvun ikiomista roskalainasekoiluista. Ero viime vuoden, jopa puolen vuoden takaisiin talousuutisiin ja niiden asenteisiin on melkoinen.
Lokakuun alussa sijoitusalan asiantuntija Theodora Zemek kirjoitti Financial Timesissa (”Financiers, switch off your BlackBerry and pick up a novel”, 2.10.2008), että hänelle on ollut päivittäistä hyötyä kirjallisuustieteen ja historian opinnoistaan, joiden ansiosta hän on oppinut hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja suhtautumaan kriittisesti myös talouselämässä jaettavaan tietoon. Zemek totesi, että markkinoiden ymmärtämistä voi auttaa esimerkiksi se suhteellisuudentaju, jota kulttuurien ja historian laaja tuntemus tarjoaa markkinoiden vilskeessä toimivalle analyytikolle.
Tällaiset näkökulmat ovat tervetulleita historian asiantuntijalle, joiden kannattaisi useamminkin röyhistää rintaansa. Kuten Annastiina Mäkilä toteaa artikkelissaan ”Paikallishistorian teosta oppia työelämään”, humanistit ja työelämä eivät kohtaa niin saumattomasti kuin voisi toivoa. Osittain kyse on siitä, että kumpikaan osapuoli ei ole täysin sisäistänyt humanistisen asiantuntemuksen arvoa.
Mäkilän vierailu Porin yliopistoyksikössä tarjoaa kuitenkin yhden myönteisen esimerkin siitä, miten näitä yhteyksiä voidaan luoda. Opiskelijat ovat päässeet töihin esimerkiksi ympäristötoimeen ja ottaneet paikkansa luonnontieteilijöiden seurassa. Heitä näyttävät rohkaisseen oppiaineen tilaushankkeet, joissa he ovat rohkaistuneet luottamaan omaan osaamiseensa eri aloilla.
Erilaisten asiantuntijoiden ja tiedonalojen kohtaamiset ovatkin tämän numeron teemana. Perinteet, politiikka ja historiantutkimus kohtaavat Marja Huhmarniemen artikkelissa historian läsnäolosta Näätämössä, samoin Matti Enbusken väitöskirjahaastattelussa. Konferenssiraporteissa puolestaan käsitellään niin pohjoismaisten kuin kansainvälistenkin historia-alojen kohtaamisia ja myös tiettyjä esiinnousseita traditioeroja. Historia-alan koulutuksen eurooppalaisesta vertailusta keskustellaan useissa artikkeleissa.
Seuraavassa numerossa on vuorossa kaupunkihistorian kuulumisia, ja sen jälkeen vuorossa on sota ja propaganda. Kiitokset vilkastuneesta yhteydenpidosta! artikkelitarjokkaat, juttuideat ja muut yhteydenotot ovat tervetulleita kuten aina.
Ennen ja nyt toivottaa kaikille antoisaa loppuvuotta!