CLIOHnet tulevan tohtorin asialla

Artikkeli on luettavissa myös englanniksi: CLIOHnet Advocates Future Doctors

Historian jatko-opiskelijat kokoontuivat Tampereelle historiatieteiden tutkijakoulun kevätkonferenssiin (21.‒22.5.2008) tapaamaan toisiaan, osallistumaan työryhmiin ja kuulemaan esitelmiä. Väitöskirjaa pakertaessa moni jatko-opiskelija miettii varmasti myös tulevaisuutta valmistumisen jälkeen. Näitä tulevaisuuden toiveita ja mahdollisuuksia kartoittaa osaltaan Euroopan unionin rahoittama CLIOHnet-hanke (Creating Links and Innovative Overviews to Enhance Historical Perspective in European Culture). Useiden eurooppalaisten historian laitosten pyynnöstä luodussa CLIOHnetissa on tällä hetkellä mukana 75 yliopiston historian laitosta Euroopan unionin alueelta. Tampereella CLIOHnettiä ja sen toimintaa avasivat opiskelijoille hankkeen suomalaiset koordinaattorit Oulun yliopiston historian laitoksen lehtori Seija Jalagin sekä Tapio Onnela Turun yliopiston historian laitokselta.

Jalagin ja Tapio Onnela esittelevät CLIOHnetin toimintaa historian jatko-opiskelijoille.

Jalagin ja Onnela esittelivät luentonsa aluksi CLIOHnetin historiaa. Yhteistyö monien nykyisinkin CLIOHnetin piirissä toimivien yliopistollisten historian laitosten välillä alkoi jo vuosina 1988‒1989 ECTS-pilottihankeen myötä. Hanke pyrki yhteismitallistamaan Euroopan laajuisesti yliopistollisia opintosuorituksia. Pilottihankkeeseen osallistuneiden historian laitosten yhteistoiminta laajeni myöhemmin kattamaan muitakin yhteistyön aloja ja samalla osallistuvien laitosten määrä lisääntyi. CLIOHnet haluaa hyödyntää Euroopan unionin mukanaan tuomia mahdollisuuksia laaja-alaiseen yhteistyöhön historiatieteissä. Se ei kuitenkaan rajoitu vain Euroopan unionin maihin tai edes Euroopan mantereeseen, vaan tarkoituksena on luoda mahdollisimman laaja ja kattava yliopistollinen verkosto.

CLIOHnet on jatkuvasti kehittyvä hanke, jolla on jo nyt paljon annettavaa historiatieteiden alalla työskenteleville. Tutustumisen arvoinen on esimerkiksi hankkeen Internet-sivustolta löytyvä kirjahylly, jota voi hyödyntää niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Hankkeen tulevaisuuden näkymistä mainitsemisen arvoinen on työn alla oleva historian alan asiantuntijapankki. Pankin avulla saman aihepiirin parissa työskentelevien tutkijoiden on helppo löytää toisensa, ja toisaalta yliopistojen laitokset löytävät vaivatta muun muassa väitöskirjojen esitarkastajia sekä väitöstilaisuuksiin vastaväittäjiä. Kaiken muun toiminnan lisäksi sekä Jalagin että Onnela muistuttivat myös kansainvälisen hankkeen mahdollistamien epävirallisten käytäväkeskustelujen tärkeydestä – juuri tällaisista keskusteluista on moni tärkeä projekti saanut alkunsa.

Tapio Onnela.

Koska CLIOHnet on luotu vastaamaan historian laitosten toiveita, pyritään ruohonjuuritason mielipiteitä kartoittamaan aktiivisesti. Tietoa karttuu hankkeen maakohtaisille koordinaattoreille luonnostaan jo heidän työnsä kautta, koska he historian laitoksilla ovat paljon tekemisissä jatko-opiskelijoiden kanssa. Toisaalta CLIOHnetiin liittyvät tapahtumat, kuten tutkijakoulun kevätkonferenssissa pidetty esitelmä, luovat oivia tilaisuuksia vielä kattavamman kuvan hahmottamiseen. CLIOHnet toteuttaa myös laajoja kyselyjä muun muassa jatko-opiskelijoiden keskuudessa, joiden tarkoituksena on ohjata CLIOHnetin toimintaa siten, että se mahdollisimman hyvin vastaisi opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeisiin. Kyselyiden kautta on ilmennyt muun muassa se, että jatko-opiskelijat kaipaavat entistä monitieteisempää koulutusta sekä niin sanottua ”älykästä ohjausta”. Älykkäällä ohjauksella tarkoitetaan työkohtaisen ohjauksen lisäksi perehdytystä laajemmin ajankohtaisiin historiatieteissä käytyihin keskusteluihin.

CLIOHnet toimii myös Euroopan unionin tasolla Bolognan-prosessin tukena toimivan tuning-hankkeen tieteenalakohtaisena asiantuntijana, joka välittää eri maiden historianlaitosten kantoja. Tuning-hanke, kotoisasti tuunaus, pyrkii yhtenäistämään korkeakoulututkintoja koko unionin alueella, jotta voitaisiin taata historiaa opiskelevien sekä alalla työskentelevien vapaa liikkuvuus. Aiemmin CLIOHnet osallistui kandidaatin ja maisterin tutkintojen tuunaukseen. Nyt pohditaan tulisiko ylipäätään, ja jos, niin millä tavoin tuunata myös unionin alueen tohtorin tutkintoja, jotka tosin vaihtelevat luonnostaan jo tutkimusalan mukaan. Eri maiden välillä vaihtelu on suurta myös muun muassa tutkintoon vaadittavassa työmäärässä. Eräs esiinnoussut kysymys on, tulisiko jo tällä hetkellä perustutkinnossa hyödynnettävät ECTS-pisteet ottaa mukaan myös tohtorin tutkintoon. Näin voitaisiin paremmin vertailla eri maiden tutkintojen laajuuksia.

Jalagin kertoi, että CLIOHnet-hankkeen puitteissa halutaan kiinnittää huomiota myös historian alan tohtoreiden työllistymiseen. Samoin kuin muillakin tieteenaloilla, valmistuu historiatieteistä jatkuvasti aiempaa enemmän tohtoreita. Liian moni historia-alan tohtoreista on työttömänä tai ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä.

Seija Jalagin.

CLIOHnet herätti keskustelua tutkijakoulun konferenssissa

Tohtorintutkintojen yhtenäistäminen eli tuunaus herätti toukokuisessa konferenssissa kovasti mielenkiintoa ja keskustelua. Joensuun yliopiston historian oppiaineryhmän esimies Jukka Korpela oli huolestunut suunnitelmista. Hän muistutti, että avoimilla työmarkkinoilla koulutukseksi riittää useimmiten maisterintutkinto. Tieteessä taas on aivan sama yhtenäistetäänkö tohtorintutkintoja, sillä tärkeintä on tehdä erinomainen tutkimus. Jalagin pahoitteli, jos oli antanut tuunauksen tavoitteista liian jyrkän kuvan ja korosti, että tutkintoja halutaan yhtenäistää ainoastaan rakenteellisesti. Jalagin piti kuitenkin tärkeänä käydä keskustelua siitä, kuinka muun kuin yliopistouran valitsevat tohtorit asettuisivat valmistuttuaan paremmin työelämään. Onnela huomautti, että aivan kuten vastavalmistuneet maisterit, eivät tohtoritkaan tunnu aina hahmottavan täysin omia tietojaan ja taitojaan. Tutkijakoulun johtaja Pertti Haapala pohti tämän johtuvan osaltaan siitä, että tutkinnot ovat keskenään hyvin heterogeenisia, mikä korostuu tohtorien kohdalla, joiden tietotaito on muovautunut omien tutkimusintressien perusteella.

Tutkijakoululaiset kuuntelevat tarkkaavaisina luentoja. Etualalla koulun johtaja Pertti Haapala.

Haapala kertoi tutkintojen moninaisuuden johtavan siihen, että on hyvin vaikea ennustaa minkä paikan työelämässä tuleva tohtori tulee valmistuttuaan täyttämään. Samalla hän kuitenkin huomautti, ettei tilanteessa sinällään ole mitään huonoa, sillä tohtorit vastaavat näin ollen myös ennalta-arvaamattomiin yhteiskunnan tarpeisiin. Viime keväänä tohtoriksi valmistunut historioitsija Anu Lahtinen toivoi yliopistoilta joka tapauksessa entistä suurempaa panostusta tohtoreiden työllistymiseen. Jatko-opiskelijan työllistymiseen olisi hyvä kiinnittää huomiota jo opintojen aikana ja kannustaa häntä väitöskirjan teon ohella kartuttamaan myös muita tulevan työelämän kannalta tärkeitä taitoja. Joensuun yliopiston Suomen historian professori Kimmo Katajala huomautti, että Joensuussa tähän kiinnitetään huomiota jo jatko-opiskelijoita valittaessa. Opiskelijoiden on itse kyettävä hahmottamaan urasuunnitelmansa, joiden pohjalta yhdessä ohjaajan kanssa mietitään, mitä taitoja hänen kannattaisi oman tutkimuksen lisäksi kartuttaa. Katajala korosti kuitenkin opiskelijan omaa vastuuta käydä kursseilla ja hankkia taitoja. Opiskelijan vastuusta olivat muutkin samaa mieltä – mutta ohjausta ja neuvoja peräänkuulutettiin.

Tutkijakoulun johtaja Haapala oli tyytyväinen, että CLIOHnet tekee yhteistyötä kansallisen tutkijakoulun kanssa, vaikka organisaatioilla on sinällään erilainen status ja tehtävä. Tampereen konferenssissa tutkijakoululaiset saivat tuntumaa CLIOHnet-hankkeeseen ja CLIOHnetin edustajat puolestaan saivat kuulla kaipaamiaan ruohonjuuritason mielipiteitä. Palaute kentältä onkin tärkeää, sillä CLIOHnet on mukana monessa tohtorintutkintoon liittyvässä projektissa ja voi pyrkiä osaltaan vastaamaan ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten: Mikä on tohtorin tutkinnon arvo ja paikka Euroopassa? Mihin tohtoreita ylipäätään tarvitaan yliopiston ulkopuolella? Tulisiko historian tutkijalle luoda oma suojattu nimikkeensä erotuksena amatöörihistorioitsijoista? Miksi tohtoreita ei nykyistä enemmän hyödynnetä oman alansa asiantuntijoina?

CLIOHnetin internetsivusto löytyy osoitteesta:
http://www.clioh.net/

CLIOHnetin vapaasti ladattavaa materiaalia sisältävä kirjahylly löytyy osoitteesta:
http://www.stm.unipi.it/Clioh/tabs/core.htm