Tutkijat pääsevät tallennettujen ohjelmien äärelle noin vuoden kuluttua
Vuoden 2008 alussa voimaan astunut laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) mullisti Suomen elokuva-arkiston toiminnan. Nimi muuttui Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi (KAVA) ja toimenkuvaan tuli elokuvamateriaalin tallettamisen ohella myös televisio- ja radio-ohjelmien säilyttäminen. Tähän asti ainoastaan laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) on määrännyt televisio- ja radio-ohjelmat tallennettaviksi. Pakollinen säilyttäminen on kestänyt vain 21 päivän ajan ohjelman esittämisestä, joten arkistointi on ollut kanavien ja tuotantoyhtiöiden hyväntahtoisuuden varassa.
Vuosi 2008 on merkinnyt KAVAlle uuden toiminnan suunnittelua ja käynnistämistä. Yhteistyösopimukset on solmittu Digitan, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja W-Createn kanssa. Joulun lähestyessä järjestelmien rakentaminen on edennyt niin pitkälle, että itse tallentaminen voi alkaa tammikuun ensimmäisen päivänä 2009.
Täyden tallennuksen piiriin kuuluu kymmenen televisio- ja kuusi radiokanavaa, eli näiden kanavien ohjelmavirta säilytetään sataprosenttisesti – juontoineen, mainoksineen ja ohjelmakatkoineen. Televisiokanavat on valittu katsojalukujen mukaan, joten täydellisesti tallentuu 90 prosenttia kaikesta suomalaisten katsomasta. Radiosta on otettu mukaan Yleisradion kanavat, jotta talteen saadaan tasapuolisuuden nimissä myös ruotsin- ja saamenkielistä ohjelmaa.
Muista valtakunnallisista, toimiluvanvaraisista radiokanavista tallennetaan puolet ohjelmavirrasta, niin että toisista arkistoidaan tammi-kesäkuun ohjelmat ja toisista heinä-joulukuun ohjelmat. Tämän lisäksi kaikista sellaisista televisio- ja radiokanavista, joilla on aktiivisesti suomalaista ohjelmatuotantoa, tallennetaan vuosittain viikon mittainen näyte. Tällä KAVA pyrkii takaamaan sen, että talteen saadaan kaikenlaista materiaalia, joka saattaa kiinnostaa tulevien vuosikymmenten tutkijoita. Tämän lisäksi järjestelmään on luotu valmius, jonka avulla erityistilanteissa voidaan tallentaa myös listan ulkopuolisia kanavia hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.
Tallennetut ohjelmat eivät ole laadultaan originaalitasoista. Laatua laskemalla tarvittavaa muistitilaa saadaan pienennettyä, mutta taso pidetään sellaisena, ettei esimerkiksi tietokoneruudulta seurattuna eroa alkuperäiseen juuri huomaa. Tämän lisäksi teosluontoisista ohjelmista – eli sellaisista, joita varten on tehty taustatutkimusta tai jotka on käsikirjoitettu – tallennetaan alkuperäistasoiset arkistokappaleet, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti pysyvää säilyttämistä varten.
Ohjelmavirrasta kaapattuun aineistoon yhdistetään arkistoinnin yhteydessä metadataa, esimerkiksi näyttelijöiden nimiä ja ohjelman teknisiä tietoja, jota järjestelmä pystyy keräämään 82 eri pääluokassa. Metadatan avulla arkistosta voi tehdä hakuja asiasanoilla, esiintyjillä, sisällöillä ja kymmenillä muilla eri kriteereillä. Metadatan ja aineiston yhdistämiseen menee aikaa, joten ohjelmat eivät tule reaaliaikaisesti arkiston käyttäjien ulottuville. Viiveen pituutta metadatatiedoista vastaava W-Create ei vielä osaa sanoa, sillä järjestelmä on vielä rakennusvaiheessa. Toiveissa on päästä noin kahdeksan päivän siirtymäaikaan.
Tallennettu aineisto tulee katsottavaksi ja kuunneltavaksi KAVAn lisäksi kaikkiin vapaakappalekirjastoihin, eduskunnan kirjastoon sekä Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselle. Vaikka arkistointi alkaa vuoden vaihteessa, KAVAlle ja yhteistyökumppaneille on asetettu takarajaksi vuoden 2009 loppu, johon mennessä tallennettujen ohjelmien pitäisi olla tutkijoiden ulottuvilla. Oman osansa järjestelmän rakentamista on katselu- ja kuuntelutilojen varustaminen, josta kirjastot ja tiedotusopin laitos vastaavat itse.
Uusi audiovisuaalinen arkisto tulee kaikkien käytettäväksi, mutta sen viihdekäyttö halutaan estää. Tarkoitus on, että kirjastojen katselu- ja kuunteluhuoneista ei tule paikkoja, joihin keräännytään seuraamaan viime viikolla ohi mennyttä komediasarjaa. Näin ollen käyttäjien on muodollisesti anottava lupaa, eli heidän on annettava henkilötietonsa KAVAn, kirjaston tai tiedotusopin laitoksen henkilökunnalle. Sen tarkemmin käyttöä ei kuitenkaan rajoiteta, eikä esimerkiksi tutkimusaiheita udella. Samaan tapaan arkistoinnin yhteydessä halutaan taata tekijänoikeuksien säilyminen ohjelmien tekijöillä. Katselu- ja kuuntelulaitteisiin ei tule minkäänlaisia tallennusmahdollisuuksia, joten ohjelmia ei voi ottaa mukaansa.
KAVAlla on suunnitelmia myös aikaisempien ohjelmistojen suhteen. Sekä Yleisradio että MTV3 ovat tallettaneet ohjelmiaan jo pitkään, mutta muiden kanavien ohjelmat ovat useimmiten kadonneet eetteriin. Tällä hetkellä osa MTV3:n televisio-ohjelmista on jo KAVAssa, mutta ne eivät ole digitaalisessa muodossa, joten arkisto ei pysty tuomaan niitä tutkijoiden nähtäville. Yleisradio ja MTV3 digitoivat kuitenkin koko ajan omia arkistojaan, joten toiveissa on, että eräänä päivänä nekin tulevat katsottaviksi ja kuunneltaviksi. Tähän kuitenkin menee pitkään, sillä tällä hetkellä KAVA keskittyy uuden järjestelmän käynnistämiseen. Vaikka audiovisuaalisen kulttuuriperinnön tallettaminen on annettu lailla KAVAn tehtäväksi, ei laki sido arkistoa tai ohjelmien tuottajia takautuvasti eikä vanhojen ohjelmien arkistoimisesta ole vielä tehty sopimuksia.
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä tuo valtavan muutoksen audiovisuaalisen aineiston tallettamiseen, mutta ikävä kyllä Suomen arkistoitu audiovisuaalinen historia alkaa varsinaisesti vasta päivämäärästä 1.1.2009. Paljon varhaisempaakin on tallessa, mutta se ei ole kattavaa eikä toistaiseksi ole tiedossa, koska, missä muodossa tai edes missä paikassa se tulee olemaan tutkijoiden ulottuvissa.
Tulevien vuosikymmenien historiantutkijoilla tulee olemaan paljon meitä nykyisiä paremmat mahdollisuudet audiovisuaalisen materiaalin tutkimuskäyttöön. Tulevaisuudessa tutkija voi yksittäisten ohjelmien lisäksi katsoa vapaakappalekirjastossa, millaisia televisio- ja radio-ohjelmien juonnot olivat esimerkiksi vuoden 2009 itsenäisyyspäivänä. Samalla tutkija voi tarkistaa, millaisilla sanoilla vuoden 2012 presidentinvaalien voittaja julistettiin eri kanavien vaalivalvojaisissa, ja kuinka monta katsojaa kutakin kanavaa tuolloin seurasi. Toinen tutkija voi puolestaan kiinnostua siitä, millaisia mainoksia näytettiin 2010-luvulla Bond-elokuvien mainostauoilla tai miten uutisankkureiden pukeutuminen on muuttunut vuosien kuluessa. Koska tallennettavien kanavien koko ohjelmavirta jää talteen, ovat arkiston käyttömahdollisuudet rajattomat.
Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka tutkii suomalaista elokuvahistoriaa Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa.
100 prosenttisesti tallennettavat kanavat:
Televisio:
Yle TV1
Yle TV2
Yle Teema
Yle FST5
MTV3
Nelonen
Sub
Jim
Urheilu
Voice
Radio:
Yle Radio 1
Yle Radio Suomi
YleX
Yle Radio Vega
Yle Radio Extrem
Yle Saamen radio
50 prosenttisesti tallennettavat radiokanavat:
Radio Nova
Radio Rock
Radio Aalto
Radio Dei
Radio Suomi Pop
Groove FM
Classic Radio
NRJ
Voice Radio
Radio Sputnik
Tallennettavien kanavien lista tarkistetaan vuosittain, jotta suomalaisten katsoma ja kuuntelema ohjelmisto päätyy kattavasti arkistoitavaksi.