John Styles & Amanda Vickery (toim.). Gender, Taste, and Material Culture in Britain and North America 1700–1830. New Haven & London: YaleUniversity Press & The YaleCenter for British Art & The Paul Mellon Centre for Studies in British Art, 2006. 358 s.
Materiaalinen kulttuuri ja kuluttaminen ovat nousseet viimeisten parin vuosikymmenen aikana laajasti tutkituiksi aiheiksi. Erityisen paljon huomiota on saanut kuluttaminen 1700-luvulla. Tuolloin syntyi uusia kuluttamisen tapoja ja kulutustavarat tulivat aiempaa laajempien yhteiskuntaryhmien ulottuville. 1700-luku tarjoaa myös laajoja erisisältöisiä ja -muotoisia lähdeaineistoja, jotka tuovat tutkimukselle vankan empiirisen pohjan ja syvyyttä havaintojen tekemiseen. John Stylesin ja Amanda Vickeryn toimittama teos sukupuolesta, mausta ja materiaalisesta kulttuurista 1700-luvun ja 1800-luvun alun Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa liittyy tähän tutkimustraditioon.
Suomessakin vieraillut professori Amanda Vickery lienee parhaiten tunnettu palkitusta teoksestaan The Gentleman’s Daughter. Women’s lives in Georgian England (1998), jossa kantavina teemoina ovat kulutuskulttuuri ja sukupuoli, niin kuin nyt arvosteltavana olevassa artikkelikokoelmassakin. John Styles puolestaan on julkaissut laajasti taideteollisuudesta ja kuluttamisesta. Stylesin ja Vickeryn yhdessä Gender, Taste, and Material Culture -teokseen kirjoittama johdanto tarjoaa katsauksen 1700-luvun kuluttamisen kannalta keskeisiin teemoihin ja käsitteisiin, sukupuoleen, makuun, materiaaliseen kulttuuriin ja ostopäätösten tekemiseen. Niin kuin englanninkielisessä tutkimuksessa usein, tässäkin samasta aiheesta muilla kielillä tehty tutkimus jää mainitsematta tai saa lyhyen ja ylimalkaisen selostuksen. Tämä koskee muun muassa maun ja hyvän maun käsitteitä, joiden ymmärtämiselle Ranskan salonkikulttuurin syntyminen 1600-luvulla oli merkittävä. Hyvän maun käsite saa kuitenkin teoksen johdannossa ylimalkaisen käsittelyn, jossa ei viitata ranskalaiseen tutkimukseen.
Kirja jakautuu neljään eri osaan, tilat (Spaces), ostaminen, ostoksilla käyminen (Shopping), politiikka (Politics) ja ihmiset (People). Nämä osiot muodostavat samalla erilaisia temaattisia kokonaisuuksia, joiden sisällä artikkelien näkökulmat vaihtelevat. Jokainen kirjoittaja lähtee liikkeelle henkilöstä tai tapahtumasta ja perustaa argumentointinsa kriittiselle lähteiden lähiluvulle, mikä antaa artikkeleille vahvan empiirisen vireen ja sopii erityisen hyvin kuluttamisen ja materiaalisen kulttuurin tutkimisen lähtökohdaksi. Näin lukijalle hienovaraisesti muistutetaan historiantutkimuksen lähteiden olleen osa oman aikansa materiaalista kulttuuria.
Spaces-osion artikkeleissaan Bernard L. Herman ja John Styles tarkastelevat, miten tavallisten ihmisten talot ja niiden sisustus ilmensivät yksilöllistä tai kollektiivista makua. Styles osoittaa lontoolaisten vuokra-asuntojen kalustamista käsittelevässä artikkelissaan, kuinka köyhien ihmisten kuluttaminen oli usein epäsuoraa, koska vuokranantajat olivat valinneet kalusteet vuokrahuoneisiin. Kuitenkin vuokralaiset pyrkivät vaikuttamaan varsinkin vuokraemäntiin saadakseen itselleen ajanmukaisella ja mukavalla tavalla kalustetun asunnon. Robert Blair St. George ja Karen Lipsedge käsittelevät omissa artikkeleissaan lukemisen tiloja ja paikkoja, niin konkreettisia lukutiloja asunnoissa kuin romaanien maailmassakin. Lukeminen kuului tärkeänä osana 1700-luvun materiaaliseen kulttuuriin kirjojen ja romaanimuodon levitessä aiempaa laajempien lukijapiirien ulottuville. Asuntojen huonejaossa tapahtuneet muutokset puolestaan loivat uusia tiloja ja paikkoja lukemiselle.
Kuluttaminen liittyy kaupan ja tuotannon sekä raha- ja luottojärjestelmien kehittymiseen, minkä vuoksi kirjan toinen osio, Shopping, keskittyy ostamiseen ja maksamiseen, ostopäätösten syntymiseen sekä kaupan ja kauppojen kehittymiseen. Ellen Hartigan-O’Connor osoittaa luotolla ostamisen ja luottokelpoisuuden tärkeät roolit esimodernin ajan maailmassa tarkastellessaan amerikkalaisissa satamakaupungeissa valinneita kuluttamisen tapoja. Claire Walsh tarkastelee puolestaan kauppojen sisustuksen vaikutusta ostopäätösten syntyyn 1700-luvulla, jolloin ostamisesta tuli sosiaalista kanssakäymistä ja kauppapuodeista seurallisuuden näyttämöitä. Ann Smart Martinin ja Amanda Vickeryn artikkelit käsittelevät ostamisen ja valintojen sukupuolittuneita käytäntöjä tarkastelemalla kahden 1700-luvun materiaalisen kulttuurin keskeisen hyödykkeen, nauhojen ja tapettien, valitsemista, ostamista ja maksamista.
Kuluttamisella ja kulutusvalinnoilla on ja on aina ollut myös poliittinen puoli, mikä ilmenee kirjan kolmannen osion, Politics, kahdesta artikkelista. Kankaat ja niistä valmistetut vaatteet toimivat poliittisena viestinä 1700-luvun loppupuolen Amerikassa, jossa monet miehet valitsivat asunsa poliittisin perustein. Linzy Brekke tuo esiin, kuinka George Washington, Thomas Jefferson ja Benjamin Franklin valitsivat vaatteensa tilanteen poliittisen luonteen mukaan. Seuraelämässä tuontisilkistä valmistettu muotipuku oli välttämätön, kun taas poliittisiin tilaisuuksiin nämä miehet pukeutuivat kotimaisesta kankaasta valmistettuun yksinkertaiseen pukuun. Salongissa osoittaakseen muodikkuuttaan ja poliittisissa kokouksissa antaakseen tukensa maan tekstiiliteollisuudelle. Jonathan White kirjoittaa työtätekevien luokkien kuluttamisesta, joka on toistaiseksi jäänyt vähäiselle huomiolle. Se on kuitenkin aihe, jonka tunteminen ja laajempi tutkimus tarjoaisi paremman ymmärtämyksen aikakauden poliittis-taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta.
Teoksen neljännessä osiossa tarkastellaan eri sosiaalisten ryhmien kuluttamista otsikon People alla. Erityisesti eliittien kuluttamisessa on nähtävissä elementtejä, joilla muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ryhmittymät pyrittiin sulkemaan oman piirin ulkopuolelle. Amy H. Hendersson tarkastelee huone huoneelta, kuinka varakas porvarisperhe sisusti kaupunkitalonsa Philadelphiassa 1700-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Merkittävä rooli kaupunkitalon sisustamisessa oli isännän sisarella, joka asui Lontoon lähellä ja saattoi sieltä käsi lähettää veljelleen ajanmukaisia huonekaluja ja sisustusesineitä. Lontoon seurapiirien muoti ja vallinneiden muotovirtausten takana olleet aatteet on Hannah Greigin aiheena. Vanha aristokratia tarvitsi uusia sosiaalisen erottautumisen keinoja maailmassa, jossa rikkaan porvariston vaikutusvalta oli kasvanut ja aristokratian pojat naivat rikkaita porvarisperijättäriä. Lontoon muotomaailman hallitseminen tarjosi aristokratialle keinon asemansa vakauttamiseen ja valtansa näyttämiseen. Kate Retford analysoi Englannin aatelin muotokuvia, niiden teettämistä ja ripustamista maaseutukartanoissa. Muotokuvat olivat aatelisille keino näyttää muille oman suvun aatelisarvot, maaomaisuus, vauraus sekä perhesiteet ja ystävyyssuhteet.
Gender, Taste, and Material Culture -teoksen vahvuus ja suurin anti on kirjoittajien asiantuntemus, innostuneisuus tutkimistaan aiheista ja vankka empiirinen ote. Lähes jokaisessa artikkelissa lähdetään liikkeelle yksittäisestä tapauksesta, jota laajennetaan kohti yleistä. Samaan aikaan tämä yksityisestä yleiseen eteneminen paljastaa kirjan heikkouden, eli vähäisen ympäröivän maailman huomioon ottamisen niin aikakauden omista lähtökohdista kuin uutena tutkimuskirjallisuutenakin. Englannin ja Pohjois-Amerikan näkeminen osana suurempaa transatlanttista ja globaalia materiaalista kulttuuria 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa olisi tuonut eri artikkeleille lisää syvyyttä ja painoarvoa. Tällaisenaankin kirja on kiinnostava kokonaisuus angloamerikkalaiseen materiaaliseen kulttuuriin 1700-luvulla ja sen tutkimiseen. Teos on kauniisti kuvitettu ja huolellisesti toimitettu. Laajan johdannon sekä useita eri näkökulmia ja metodeja hyödyntävän artikkelin kokonaisuus on mainio johdanto materiaalisen kulttuurin ja kuluttamisen ajankohtaisiin teemoihin, metodeihin ja keskusteluihin.
Kirjoittaja viimeistelee 1700-luvun aristokratiaa käsittelevää väitöskirjaansa Helsingin yliopiston historian laitoksella.