Kulju, Mika & Tuomikoski, Pekka: Tuntematon jatkosota. TK-miesten sensuroidut dokumentit. Gummerus 2015. (383 s.)
Juuri nyt viime sotiimme liittyvät vaietut ja kielletyt asiat elävät julkaistujen tutkimusten ja tietokirjojen sekä niiden otsikoinnin perusteella korkeasuhdannetta. Tästä kiinnostuksesta ammentaa myös tietokirjailija Mika Kuljun sekä toimittaja Pekka Tuomikosken tuore teos Tuntematon jatkosota. TK-miesten sensuroidut dokumentit, jossa tarkastelun kohteena ovat Suomen armeijan jatkosodanaikaisten tiedotuskomppanioiden ne tekstit, joiden kohtalona oli kirjoitusaikakautenaan arkistoon hautautuminen.
TK-miesten sensuroidut kirjoitukset eivät ole mitenkään tuntematon aihe. Tutkimusten näkökulmasta niitä käsitteli FT Helena Pilke jo vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Julkaiseminen kielletty – rintamakirjeenvaihtajat ja päämajan sensuuri. Vuonna 2013 Pekka Tuomikoski, toinen nyt ilmestyneen teoksen kirjoittajista, julkaisi teoksen Sensuroidut sotakirjoitukset, jossa hän esitteli TK-miesten sensuroituja kirjoituksia. Nyt arvosteltava teos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja strukturoidumpi kuin edellinen. Tuoreessa teoksessa kirjoittajat myös käsittelevät TK-miesten tekstejä asianmukaisesti sodanaikaisen propagandan tuotteina: Sensuroiduissa sotakirjoituksissa Tuomikoski totesi vielä tekstien ”todistusarvon olevan omaa luokkaansa”, tekstit kun oli laadittu ”tuoreeltaan” – ajatus, joka vielä siinä vaiheessa sivuutti tekstien roolin propagandan välineinä.
Kuten Sensuroiduissa sotakirjoituksissa, myös nyt julkaistussa tietokirjassa pääosassa ovat TK-miesten tuottamat tekstit. Lyhyen tiedotustoiminnan historiaa käsittelevän johdannon lisäksi teoksen kokoajat ovat taustoittaneet tekstejä tietolaatikoin, joissa kerrotaan perustiedot tekstien taustalla olevista sotatapahtumista sekä niiden kirjoittajista. Tekstit on jaoteltu kolmeen kronologisesti ryhmiteltyyn kokonaisuuteen, hyökkäysvaiheeseen, asemasotaan ja torjuntavoittoihin, ja kunkin osion alussa on lyhyt avausteksti, jossa kuvataan pääpiirteittäin käsiteltävään ajanjaksoon sijoittuvat sotatapahtumat. Vaikka ratkaisua voi pitää perinteisenä ja vaihtoehdoista voi keskustella, tässä tapauksessa kronologinen etenemistapa on epäilemättä paras, sillä sen avulla lukijalle havainnollistetaan tekstien sävyssä tapahtuneita muutoksia kaikkein selkeimmin. Teokseen valitut TK-kirjoitukset kattavat varsin laajan aihespektrin taistelusta aina metsästykseen, vankileirin elämään sekä eestiläisiin vapaaehtoisiin ja sotavalokuvauksen hankaluuksiin saakka.
Kaiken kaikkiaan lukijoiden eteen avautuu moniulotteinen kuva sodanaikaisen propagandan vaietusta puolesta. Olisin kuitenkin toivonut tekijöiden kertovan, millä perusteella nimenomaan nämä tekstit ovat valikoituneet kirjaan Kansallisarkiston laajasta, noin 20 kansiota käsittävästä sensuroitujen tekstien kokoelmasta. Tekstien yhteyteen liitetyissä tietolaatikoissa on kyllä useimpien tekstien kohdalla mainittu tekstin kieltämiseen johtaneet syyt, mutta tekijät eivät ole sanallakaan avanneet sitä prosessia, minkä tuloksena tekstit ovat kirjaan päätyneet.
Tekijät ovat osanneet käyttää teoksen suurta formaattia hyväkseen kuvituksessa. Jokaisen tekstin edellä on kuva alkuperäisdokumentista sensuurimerkintöineen kaikkineen. Samoin monessa tekstissä on käytetty hienosti tekstin yhteyteen tarkoitettua alkuperäistä TK-kuvakuvitusta. Joissakin tapauksissa kuvavalinnat mietityttävät: mitä tekemistä on esimerkiksi hävittäjäkonetta esittävällä kuvalla keskellä Helsingin evakuointia käsittelevää TK-kirjoitusta? Kokonaisuutena Tuntematon jatkosota on kuitenkin näyttävä teos, joka syventää maamme kohtalonvuosien ajankuvaa.
Olli Kleemola on valtiotieteiden maisteri ja Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineen tohtorikoulutettava. Hänen väitöskirjansa käsittelee saksalaisten ja suomalaisten toisen maailmansodan aikaisten valokuvien Neuvostoliitto-kuvaa.