Superlatiivien kuvateos Saksan keisarikaudesta

Deutschland um 1900. Ein Porträt in Farbe. Toimittaneet Marc Walter ja Sabina Arqué, tekstit Karin Lelonek. Taschen, Köln 2016 (612 s.)

Nykyisellä e-kirjojen ja kompaktien artikkelikokoelmien kaudella tutkija saa vain harvoin käteensä kirjan, jonka käsittely on fyysisesti haasteellista. Tällaisia kirjoja ajateltaessa tulevat mieleen vaikkapa historialliset kirkonkirjat puukansineen ja nahkaselkineen. Keisariajan Saksaa värivalokuvissa esittelevä kuvateos Deutschland um 1900. Ein Porträt in Farbe ei jää kauas kirkonkirjojen formaatista: kirjalla on painoa yli kuusi kiloa, ja sivukoko on vaikuttavat 29 x 39,5 cm. Teoksen kustantaja, taidekirjoihin erikoistunut kölniläinen Taschen Verlag on julkaissut normaalin kokoisten ja hintaisten kirjojen tuotantonsa vastapainona myös jättikokoisia ja huomattavan kalliita ”keräilykirjoja” esimerkiksi kuulennosta. Tähän joukkoon lukeutuu myös nyt arvosteltavana oleva teos.

Se, joka on valmis sijoittamaan keisariajan Saksaa esittävään kuvateokseen 150 euroa, saa rahoilleen vastinetta. Kirjan suuri formaatti ja ensiluokkainen painojälki tekevät oikeutta hienosävyisille photochrome-värikuville, jotka on otettu Saksan keisarikunnan eri kaupungeissa ja kylissä vuosisadan vaihteen tietämillä. Näyttävimmille kuville on varattu oma aukeama ja kaikkein upeimmat kuvat on painettu ”taittoaukeamille”, jotka voi taittaa auki siten, että yhtenäistä kuvapinta-alaa on kaikkiaan neljän sivun verran.

Deutschland_1900
Teoksen kuvat on järjestetty alueittain, ja kirja alkaa pääkaupunki Berliinistä. Pääkaupungin esittelyä lukuun ottamatta kirjassa edetään pohjoisesta etelään: osansa saavat niin Pohjois-Saksan hiekkarannat kuin Baijerin Alpitkin, Reinin romanttiset linnat ja nykyisin Puolan alueella sijaitsevan Danzigin kaupunkikuva. Kunkin luvun alussa on käsiteltävää aluetta ja sen historiaa lyhyesti esittelevä teksti. Lisäksi kuvien yhteydessä on kuvateksti, jossa esitellään lyhyesti kuvassa olevan rakennuksen tai paikan historiaa. Monen rakennuksen kohdalla jäin kaipaamaan tietoa siitä, mitä kuvauksen kohteelle tapahtui kuvan oton jälkeen, sillä kuvateksteissä kerrotaan usein vain rakennusten synnystä ja arkkitehtuurista. Toisen maailmansodan pommitukset sekä 1960-luvun purkuvimma muuttivat Saksan kaupunkien kuvaa merkittävästi. Toisaalta ymmärrän, että kaipaamani informaatio ei millään olisi voinut mahtua tällaiseen ”kahvipöytäkirjaan”. Ansiokasta sen sijaan on, että kirjan loppuun on saatu koottua lyhyt bibliografia ja paikkahakemisto, jotka molemmat huomattavasti parantavat kirjan käytettävyyttä. Kirjan loppuun on niin ikään koottu lyhyt selvitys photochrome-kuvausmenetelmän synnystä ja kehityksestä.

Saksa näyttäytyy kuvissa epätodellisen satumaisena. Pommit eivät vielä ole tuhonneet kaupunkien keskiaikaisia keskustoja, ja kuvissa näkyvien ihmisten olemuksesta heijastuu luottamus tulevaisuuteen. Eikä syyttä: olihan Saksa yhdistymisensä jälkeen Otto Bismarckin taitavan politiikan ansiosta noussut yhdeksi Euroopan suurvalloista.

Yli 800 värikuvan kerääminen ja saattaminen riittävin taustatiedoin varustettuna kirjan muotoon on kulttuuriteko, ja teos tarjoaakin Saksan historiasta kiinnostuneelle näyttävän ”kurkistusaukon” menneisyyteen. Kaikki kirjan tekstit on laadittu saksaksi, englanniksi ja ranskaksi, mikä osaltaan kertoo siitä, että teos on suunnattu kansainväliselle yleisölle. On kuitenkin syytä muistaa, että teoksen kuvat eivät millään tapaa heijasta aikakauden koko todellisuutta vaan ainoastaan sen idyllistä ulottuvuutta. Teollistuvan Saksan vuokratalojen ahtaus ja Ruhrin alueen hiilikaivoksien kurjuus eivät kirjassa näy millään tavoin. Olisikin hienoa, mikäli teos saisi tulevaisuudessa ”inhorealistisen” jatko-osan.