Vararikkoiset leskivaimot.

Yrittäjyys, konkurssi ja sukupuoli 1800-luvun alun Suomessa

Abstrakti

Leskeksi jääminen uhkasi esiteollisissa yhteiskunnissa vaimon ja lasten elintasoa. Toimeentulon kriisistä selviytymiseksi porvarisleskille sallittiin aviomieheltä periytyneiden elinkeino-oikeuksien turvin jatkaa perheen liiketoimintaa kaupassa tai käsityössä. Lukuisat leskivaimot pystyivät elättämään itsensä ja lapsensa itsenäisenä elinkeinonharjoittajana, ja osa nousi jopa liike-elämän eliittiin, mutta joidenkin osa oli epäonnisempi. Näiden vararikkoon päätyneiden leskien kokemuksia tunnetaan kuitenkin huonosti. Tutkin tässä artikkelissa kahden kristiinankaupunkilaisen leskivaimon liiketoimintaa ulkomaankaupassa sekä konkurssiin johtaneita tekijöitä 1800-luvun alussa. Kuten aikaisemmasta tutkimuksesta hyvin tiedetään, leskeys soi naiselle liki miehiin verrattavissa olevan taloudellisen ja oikeudellisen toimijuuden. Mikrohistoriallisen tapaustutkimuksen kautta, konkurssin oikeuslähteisiin nojautuen ja velkaan liittyvien vastuiden kontekstissa selvitän, mitä tämä käytännössä tarkoitti naisen elämässä ja elämälle. Näin syvennän tietoa sukupuolen merkityksestä aikakauden liiketoiminnassa ja taloudellisessa epäonnessa. Osoitan, että yrittäjänä ja vararikkoisena sukupuolta merkittävämpää oli lesken itsenäinen toimijuus siihen sisältyvine velvollisuuksineen.

Widowhood endangered a wife´s and her children´s standard of living in pre-industrial societies. In order to manage the subsistence issue, bourgeois widows were permitted to carry on the family´s trade through business rights inherited from their husbands. Many widows were successful enough as independent business owners to sustain themselves and their children, and a few even made it to the top ranks in their chosen field, but some widows were less fortunate. However, not much is known about these widows who became bankrupt. In this article, I look at the foreign trade business of two widows who resided in Kristiinankaupunki, Finland, in the early 19^th century, as well as the reasons behind their insolvency. Widowhood, as is well known, granted a wife almost the same degree of financial and legal autonomy as a man. By looking at the credit-related obligations that came with it this article examines these two bankruptcy cases using a microhistorical case study and legal documents of bankruptcy to gain deeper understanding of what this actually meant in women's lives and how gender played a role in business and personal financial tragedy. The article will show that in business and as a bankrupt, the widows´ independent status, along with the responsibilities that came along with it, was more determining than their gender.