Jeanette Snellmanin (1828–1857) kuolema lapsivuoteessa – Eli miten kirjoittaa lapsivuodekuumeen historiasta

Kirjoittajat

• Anna Niiranen Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.152201

Avainsanat:

Jeanette Snellman, J. V. Snellman, Lapsivuodekuume, äitiyskuolleisuus, Synnytysten historia, 1800-luku, Carl Robert Ehrström, historiantutkimuksen etiikka, tutkimusetiikka

Abstrakti

Jeanette Snellman (1828–1857), kansallisfilosofi J. V. Snellmanin nuori puoliso, kuoli kesäkuussa 1857 viikko seitsemännen lapsensa syntymän jälkeen. J. V. Snellmanin kirjeen mukaan hänen vaimonsa kuolinsyy oli ”hirmuisen raju alaruumiin tulehdus, joka yhdessä rintakuumeen kanssa pian päätti hänen päivänsä”. Artikkelin lähtökohtana on huomio, jonka mukaan lapsivuodekuumeeseen viittaava kirjeen kohta alaruumiista on poistettu J. V. Snellmanin elämäkerroista ja kirjekokoelmista. Pohdin, mitä Jeanette Snellmanin lapsivuodekuolema paljastaa historiantutkimuksen tavoista suhtautua synnyttävän naisen ruumiiseen, lapsivuodekuumeeseen ja menneisyyden äitiyskuolleisuuteen.                      

I explore the case of Jeanette Snellman (1828–1857), her life and death in childbed. She died a week after the premature birth of her seventh child. The cause of Snellman’s death was childbed fever combined with a ‘chest fever’. Jeanette Snellman was the wife of J. V. Snellman, who was one of the leading national figures in 19^th-century Finland. In his letter, J. V. Snellman described the death of his wife, mentioning she had ‘terribly fierce inflammation of the lower body’. This passage has not been included in biographies and studies conducted on J. V. Snellman. In my article, I discuss why this is the case, and what the letter reveals about the larger cultural context, maternal mortality, and the history of childbed fever in the 19^th century.