Saamelaisten historian opettamisen kipupisteistä: Opettajien kokemuksia ja pedagogisia ratkaisuja

Kirjoittajat

• Noora Nampajärvi Lapin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-2772-3538

DOI:

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.155978

Avainsanat:

Saamelaisten historia, historiatietoisuus, historiallis-yhteiskuntatiedollinen kasvatus, history of the Sámi people, historical consciousness, history and social science education

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee opettajien kokemuksia saamelaisten historian opettamisesta Lapin maakunnan alueella. Tutkimus on toteutettu kulttuurihistorian oppiaineessa empiirisen haastatteluaineiston avulla. Aineistosta etsitään lähilukemisen keinoin eri teemoja, jotka nousevat saamelaisten historian opetuksessa esille. Opettajien historiatietoisuudella on keskeinen vaikutus aiheen opettamiseen. Artikkelissa tuodaan ilmi haasteita, joita historiaa opettavat opettajat kohtaavat saamelaisasioita käsitellessään ja tutkitaan, millaisia pedagogisia ratkaisuja he ovat valinneet ongelmallisten aiheiden opettamisessa.                           

The article examines teachers’ experiences in teaching Sámi history in the Lapland region in Finland. The research has been carried out in the subject of cultural history, utilizing empirical interview data. Trough close reading, the material is searched for different themes that come up in the teaching of the history of the Sámi people. Teachers’ historical consciousness have a key influence on teaching the subject. The article reveals the challenges that history teachers face when dealing with Sámi-related issues and examines what kind of pedagogical solutions they have chosen in teaching sensitive or problematic topics.

Lähdeviitteet

N4

Jaana Kanninen ja Kukka Ranta, ”Johdanto: ’Vain tunteitamme ei voi viedä’,” teoksessa Vastatuuleen: Saamen Kansan Pakkosuomalaistamisesta, Kukka Ranta ja Jaana Kanninen (Helsinki: Kustantamo S&S, 2019), 23–29; Rauna Kuokkanen, ”Jälkisanat,” teoksessa Vastatuuleen, Kukka Ranta (2019), 309–313; Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiskiista: Sortaako Suomi alkuperäiskansaansa? (Helsinki: Into, 2015), 61‒66.

Veli-Pekka Lehtola, ”Sámi histories, colonialism, and Finland,” Arctic Anthropology, 52, 2 (2015), 22–36.

Erika Sarivaara, Statuksettomat saamelaiset: Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla (väitöskirja, Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla, 2012), 20‒29.

Juha Joona, ”Suomen metsäsaamelaisten historiasta,” teoksessa Kuka on saamelainen ja mitä on saamelaisuus: Identiteetin juurilla, Erika Sarivaara, Kaarina Määttä, ja Satu Uusiautti (Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2013), 9‒11.

Francis Fukuyama, Identiteetti: Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka (Jyväskylä: Docendo, 2020), 39.

Jukka Rantala ja Sirkka Ahonen, Ajan merkit. Historian käyttö ja opetus (Helsinki: Gaudeamus, 2015), 43.

Laura Junka-Aikio, “Can the Sámi Speak Now? Deconstructive Research Ethos and the Debate on Who Is a Sámi in Finland,” Cultural Studies 30, 2 (2016), 205–233, doi:10.1080/09502386.2014.978803.

Saamelaiskäräjälaki (30.12.2002/1279), 1 luku 3§: Laki määrittelee saamelaiseksi henkilön, joka pitää itseään saamelaisena mutta lisäksi täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

Henkilö tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. 2. Henkilö voi olla saamelainen, jos hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjoissa. 3. Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhemmista ainakin yksi on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974

Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiskiista, 61‒66.

Katso esim. Erika Sarivaara, Statuksettomat saamelaiset; Lehtola, Entiset elävät meissä; Juha Joona, ”Suomen metsäsaamelaisten historiasta”; Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiskiista.

Veli-Pekka Lehtola, Entiset elävät meissä: Saamelaisten historiat ja Suomi (Helsinki: Gaudeamus, 2022), 147‒148, 157‒164, 265‒267.

Katso esim. Otso Kortekangas ja Jukka Nyyssönen, "Saamelaislasten koulutushistoria kertoo maiden yhtäläisyydestä ja erityisyydestä," Kasvatus & Aika 15, 3 (2021): 390. Pigga Keskitalo, Satu Uusiautti, Erika Sarivaara ja Kaarina Määttä. Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä (Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2014); Otso Kortekangas, "Useful Citizens, Useful Citizenship: Cultural Contexts of Sámi Education in Early Twentieth-century Norway, Sweden, and Finland," Paedagogica Historica 53, 1/2 (2017): 80–92; Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola, ja Merja Paksuniemi. Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa (Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2014).

Katso esim. Airi Aikio-Launiemi, Saamelaisten elämismaailma oppilasasuntoloissa 1930‒1960 Luvuilla (väitöskirja, Rovaniemi: Lapin yliopisto, 1995); Veli-Pekka Lehtola, Entiset elävät meissä, 36‒37.

Katso esim. Tanja Kohvakka, "The Absent Curriculum in Finnish History Textbooks: The Case of Colonialism," Nordisk Tidsskrift for Pedagogikk & Kritikk 10, 3 (2024), https://doi.org/10.23865/ntpk.v10.5843; Ahonen, Suomalaisuuden monet myytit.

Katso esim. Eemeli Hakoköngäs, Inari Sakki, Anna-Maija Pirttilä-Backman, Katrin Kello ja Hanna-Mari Salapuro, "Arkaluontoiset ja marginalisoidut aiheet Suomen historian opetuksessa," Kasvatus & Aika 13, 2 (2019): 36; Tanja Kohvakka, ”The representation of minorities in the Finnish National Core Curriculum for history,” Multicultural Education Review 14, 2 (2022); Helena Ristaniemi, ”Toiseus ongelmana ja voimavarana 1990- ja 2000-lukujen saamenkielisessä perusopetuksessa oppilaiden kertomana,” Dutkansearvvi dieđalaš áigečála 5, 1 (2022): 5-27.

Sirkka Ahonen, Suomalaisuuden monet myytit: Kansallinen katse historian kirjoissa (Helsinki: Gaudeamus, 2017), 176.

Lehtola, Entiset elävät meissä, 343.

Tanja Kohvakka, “The representation of minorities,” 85–100; Tanja Kohvakka, "The Absent Curriculum.”

Matthew L.N. Wilkinson, “The Concept of the Absent Curriculum: The Case of the Muslim Contribution and the English National Curriculum for History,” Journal of Curriculum Studies 46, 4 (2014): 419–40; Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiset suomalaiset: Kohtaamisia 1896-1953 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012).

Peter Seixsas,” Who needs a canon?,” teoksessa Beyond the canon: History for the twenty-first century, toim. Maria Grever ja Siep Struuman (Basingstoke: Pelgrave Macmillan, 2007), 19‒29.

Jukka Rantala, "Historiapolitiikkaa koulun opetussuunnitelman avulla," Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 60, . 2 (2018): 112‒123.

POPS14, 257, 415.

Inarissa, Utsjoella ja Sodankylässä. Noora Nampajärvi, ”Paikallishistorian asema Lapin maakunnan perusopetuksen historian opetussuunnitelmissa,” Historiallinen Aikakauskirja 122, 3 (2024): 273‒286.

Tanja Kohvakka, ”The representation of minorities,” 85‒100.

Kaisa Vehkalahti & Helena Ristaniemi, “Places of Belonging, Places of Detachment: Belonging and Historical Consciousness in the Narratives of Rural Finnish Girls.” teoksessa Youth Beyond the City. Thinking from the Margins, toim. Farrugia, David & Ravn, Signe (Bristol: Bristol University Press, 2022), 195–214. 10.2307/j.ctv2n7j116.15; ks. myös Anna Veijola, ”Historiatietoisuus, historiallinen ajattelu ja historian tekstitaidot: Uuden opetussuunnitelman moninaiset lähtökohdat,” Kasvatus ja aika, 10, 2, (2016): 6–18; Ristaniemi “Toiseus ongelmana,” 33‒34.

Jörn Rüsen, “Historical Consciousness: Narrative Structure, Moral Function, and Ontogenetic Development,” teoksessa Theorizing Historical Consciousness, toim. Peter Seixas (Toronto: University of Toronto Press, 2012) 66‒71. Pertti Grönholm, ”Historiatietoisuudet ja kilpailevat käsitykset menneisyyden merkityksestä,” teoksessa Kertomuksia kansakunnasta. Suomi ja suomalaisuus muuttuvassa historiakulttuurissa, Jukka Kortti, Mari Viita-aho, Rami Mähkä ja Aleksi Marti (Tallinna, Gaudeamus, 2024), 48‒49.

Grönholm, ”Historiatietoisuudet,” 50.

Jorma Kalela, ”Historiantutkimus ja jokapäiväinen historia,” teoksessa Jokapäiväinen Historia, Jorma Kalela ja Ilari Lindroos (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001), 11‒21; Jukka Kortti, Mari Viita-aho, Aleksi Marti ja Rami Mähkä, ”Johdanto. Kansakuntaa kertomassa,” teoksessa Kertomuksia kansakunnasta, Jukka Kortti et al., 12‒18.

Grönholm, ”Historiatietoisuudet,” 48‒49.

Esim. Rovaniemen Arktikum ja Inarin Siida, joissa saamelaisten historia on näkyvästi esillä.

Marko Van den Berg, Yksi historia monimutkaistuvassa maailmassa: Historian olemus ja historian suuret kertomukset luokanopettajaopiskelijoiden historiatietoisuudessa (väitöskirja, Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2007); Sirkka Hirsjärvi ja Helena Hurme, Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö (Helsinki: Yliopistopaino, 2000).

Hannu Salmi, ”Kulttuurihistoria merkitysten tutkimuksena,” 38‒47. Katso myös Kaisa Kortekallio ja Anna Ovaska. "Lähilukeminen ennen ja nyt: Ruumiillisia, ympäristöllisiä ja poliittisia näkökulmia," AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti 17, 3 (2020): 52, https://doi.org/10.30665/av.95530.

Pertti Grönholm, ”Historiatietoisuudet,” 49.

Hannu Salmi, ”Kulttuurihistoria merkitysten tutkimuksena,” teoksessa Kulttuurihistorian tutkimus: Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan, Rami Mähkä, Marika Ahonen, Niko Heikkilä, Sakari Ollitervo ja Marika Räsänen (Turku: Kulttuurihistorian seura, 2022), 38‒47.

Sakari Ollitervo, ”Filosofinen hermeneutiikka ja kulttuurihistoria,” teoksessa Tulkinnan polkuja: Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä, Rami Mähkä ja Asko Nivala (Turku: k&h, 2012).

Hannu Salmi, ”Kulttuurihistoria merkitysten tutkimuksena,” 38‒47.

Juhana Saarelainen, ”Konteksti ja kontekstualisoiminen,” teoksessa: Rami Mähkä, Tulkinnan polkuja, 249‒256.

Lydia Heikkilä et al. Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet Suomessa = Sámiide guoski dutkama ehtalaš rávvagat Suomas = Sämmilijd kyeskee tutkâmeettisiih ravvuuh Suomâst = Säʹmmlaid kuõskki tuʹtǩǩummuž eettla vuäʹppõõzz Lääʹddjânnmest = Ethical guidelines for research involving the Sámi people in Finland (Oulun yliopisto, 2024)

Noora Nampajärvi, “Sillat menneisyyden ja nykyisyyden välillä: Historian opettajien kokemuksia paikallishistorian opetuksesta ja paikallisten opetussuunnitelmien haasteet,” Ainedidaktisia tutkimuksia: Teemanumerossa, Näkökulmia tutkivaan opettajuuteen. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura (Tulossa).

N1; N2; N3; N4; N6; N7; N8.

N1.

N6.

Arja Virta, Kenen historiaa monikulttuurisessa koulussa (Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, 2008), 53‒56.

N2; N3; N4; N7; N8.

N2; N4; N7.

Nampajärvi, ”Paikallishistorian asema,” 285‒286.

N3; N7.

N3; N4; N5; N6; N8.

N1‒N7.

N1‒N8.

Antti Kohi, Eenariina Hämäläinen, Kimmo Päivärinta, Vesa Vihervä ja Ira Vihreälehto. Forum: 7, Historia (Helsinki: Otava, 2012), 42.

N2; N3; N6.

N4; N6; N8.

N7.

N1; N3; N4; N5; N6; N8.

N3; N4; N6.

Saamenpukua.

N6.

N3; N5; N6; N7; N8.

N3; N4; N6; N8.

Jorma Kalela, Historiantutkimus ja historia (Helsinki: Gaudeamus, 2020) 29‒37.

N3; N4; N5; N6.

N3; N5; Jorma Kalela, ”Historiantutkimus ja jokapäiväinen historia,” 11.

Sivusto tarjoaa kouluille saamelaisaiheista tietoa. Katso https://www.oktavuohta.com/opetusmateriaalia

N3.

N1.

N7.

Katso esim. Lehtola, Entiset elävät meissä, 144‒153. Kukka Ranta, ”Mitä on saamelaisuus,” teoksessa Vastatuuleen, Kukka Ranta ja Jaana Kanninen, 277‒293; Laura Junka-Aikio, “Can the Sámi Speak Now?”; Erika Sarivaara, Kaarina Määttä, Satu Uusiautti, Kuka on saamelainen ja mitä on saamelaisuus ‒ Identiteetin juutilla (Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2013).

N3; N4; N6; N7; N8.

N7.

N7.

N6.

N5.

N3; N4; N5; N6; N7; N8.

Reija Satokangas, ”Pohjoinen paikallishistoria ‒ Poikkeusko?,” teoksessa Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen ja Kari Teräs, Kaikella on paikkansa. Uuden paikallishistorian suuntaviivoja (Tampere: Vastapaino, 2010), 197‒200.

N1; N2; N3; N4; N7; N8.

Lehtola, Entiset elävät meissä, 20‒28, 136‒143.

Jörn Rüsen, Historical Consciousness, 71‒73.

Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiskiista, 183‒184.

Kari Immonen, Historian läsnäolo (Turku: Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 1996), 7‒13.