Travelling buildings – The Terijoki villas under changing geopolitical conditions

Kirjoittajat

• Laura Berger Aalto University School of Arts and Architecture
• Netta Böök Aalto University School of Arts and Architecture

DOI:

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.159946

Avainsanat:

Kannas, Materiaalisuus, Jaettu rakennusperintö, villas, wooden architecture, shared built heritage, translocation, Terijoki, Karelian Isthmus, Finland, Russia, Soviet Union

Abstrakti

This article takes up the so-called “Terijoki villas”, which were originally built in and around the former Finnish Terijoki region in the Karelian Isthmus from 1870s onwards. As a consequence of World War II, the area was annexed to the Soviet Union. We argue that in Finland these villas have achieved a role as material traces of an imagined place of the past. Nevertheless, a closer study of the topic reveals that the villas have a history of abrupt changes and transformations, and their interpretation is affected by missing records and a lack of memory. This was mostly due to the outbreak of World War I, the Russian Revolution, and the independence of Finland: a large number of villas remained without a legal owner, resulting in them being auctioned off and moved to other parts of Finland. Only a fraction of the buildings remained in their original location. The article uses both Finnish and Russian research on the subject. The key questions are what exactly is a Terijoki villa, and how geopolitical events have affected the ways in which the villas have been perceived on both sides of the border.   

Artikkeli käsittelee niin sanottuja terijokelaishuviloita, joita rakennettiin 1870-luvulta alkaen Karjalan kannakselle, erityisesti Terijoen seudulle. Toisen maailmansodan seurauksena alue liitettiin Neuvostoliittoon. Väitämme, että Suomessa terijokelaishuvilat edustavat materiaalisia jälkiä kuvitellusta menneisyydestä. Lähemmin tarkasteltaessa niiden historiaa leimaavat kuitenkin muutokset ja katkokset, ja niiden tulkintaan vaikuttavat sekä unohtaminen että kirjattujen tietojen puute. Ne juontuvat ennen kaikkea ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen seurauksista, kun suuret määrät huviloita huutokaupattiin ja siirrettiin muualle Suomen alueelle. Vain murto-osa huviloista jäi alkuperäiselle paikalleen. Artikkelissa hyödynnämme niin suomalaisia kuin venäläisiä lähteitä. Keskeiset kysymykset ovat, mitä ns. terijokelaishuvilalla ymmärretään ja miten geopoliittiset tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, kuinka huviloihin on suhtauduttu molemmin puolin rajaa.