Drawings that Make History: A Viewing Guide to Understand Youths’ Perspectives, Identity Traits and Emotional and Material Worlds

Kirjoittajat

• Inés Matres University of Helsinki https://orcid.org/0000-0002-4544-4946
• Sinikka Selin Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-9553-6582

DOI:

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.164121

Avainsanat:

piirustukset, visuaaliset tutkimusmenetelmät, nuoruus, arkistoaineisto, Euroopan integraatio, koronadokumentointi, drawings, visual research methods, youth, archive material, European integration, COVID documentation

Abstrakti

Drawings made by minors are assets for understanding their perceptions of events and for addressing themes that are difficult to talk or write about. However, when found in archives they pose methodological and ethical challenges if the makers or the contexts of creation and collection are not known. These absences complicate writing about youths and matters that represent them. To overcome this, we propose a viewing guide by example of drawings made by early youths in Finland in two historical contexts: the process of European integration in the early 1990s and the COVID-19 lockdown in 2020. Grounding the analysis in the motifs and their materiality, four viewings are proposed: the first focuses on how these historical events are depicted, the second examines traits that evidence the makers’ youth, the third highlights emotions and states of mind, and the fourth zooms into the material and the sensory experiences they transmit. This viewing guide demonstrates that drawings effectively capture youths' perceptions of specific events, but also broader phenomena that affect them, opening possibilities to understand their experiences more holistically. This guide helps researchers appreciate drawings as personal narratives, and it informs the future collection of similar materials to better include minors in curatorial processes.

Lasten ja nuorten piirustukset avaavat heidän näkemyksiään ja käsityksiään sekä antavat mahdollisuuden käsitellä aiheita, joista olisi vaikea puhua tai kirjoittaa. Tutkija kohtaa kuitenkin tiettyjä metodologisia ja eettisiä kysymyksiä, jos piirustukset ovat arkistoaineistoa, jonka syntykonteksti ja muodostumisperusteet tunnetaan heikosti. Taustatietojen puutteet vaikeuttavat lapsilähtöisen tutkimusotteen soveltamista, joka on ihanne lapsia ja nuoria koskevassa tutkimuksessa. Apuna tilanteeseen esitämme tässä artikkelissa neljä näkökulmaa piirustusten käyttämiseen lähdeaineistona historiallisessa tai yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Havainnollistamme näkökulmia esimerkeillä kahdesta eri yläkouluikäisten Suomessa tekemästä aineistokokonaisuudesta, joista ensimmäinen liittyy Euroopan integraatioon 1990-luvun alussa ja toinen vuonna 2020 puhjenneeseen koronapandemiaan. Ensimmäinen piirustusten aiheisiin ja materiaalisuuteen pohjautuvista näkökulmista paneutuu siihen, miten 13–15-vuotiaat kuvaavat piirustusajankohdan tapahtumia ja ilmiöitä. Toinen tutkii piirteitä, jotka kertovat piirtäjien iästä ja elämänvaiheesta. Kolmas näkökulma korostaa piirustusten välittämiä tunteita, ja neljäs keskittyy piirustusten materiaalisuuteen ja niiden välittämiin aistikokemuksiin. Osoitamme, että piirustusten kautta on mahdollista lähestyä sitä, miten ilmiöt ja tapahtumat on koettu, ja myös ymmärtää lasten ja nuorten arkea laajemmin. Tämä opas auttaa tutkijoita – erityisesti sellaisia, jotka eivät ole tottuneet käyttämään visuaalisia lähdeaineistoja – hyödyntämään niiden avaamia näkökulmia yksilöiden kokemuksiin. Lisäksi opas tukee tulevien dokumentointi- ja tutkimushankkeiden suunnittelua ja toteuttamista.