Kirjailija Valev Uibopuun kirjeissä rakentuva Suomi

Kirjoittajat

• Anna Hukka Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.177645

Avainsanat:

virolainen pakolaiskirjallisuus , kirjetutkimus, suomalaisvirolaiset suhteet, Suomen idänpolitiikka

Abstrakti

Artikkelissa tarkastelen virolaisen kirjailijan Valev Uibopuun kirjeenvaihdossa rakentuvaa Suomi-suhdetta ja sen kehitystä. Kysyn, millainen suhde Uibopuulla oli Suomeen ja miten se kehittyi hänen kirjeissään 1940-luvun puolesta välistä 1990-luvulle. Peilaan Uibopuun Suomi-suhteen kehitystä Suomen toisen maailmansodan jälkeiseen idänpolitiikkaan. Uibopuulla oli pitkään läheiset suhteet Suomeen sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Hänellä oli Suomessa rakkaita paikkoja ja ihmisiä, ja hän loi Suomessa myös kirjailijanuran parina toisen maailmansodan jälkeisenä vuosikymmenenä. Hiljalleen Uibopuun suhde Suomeen kuitenkin viileni. Suurimpana syynä oli Suomen ja Neuvostoliiton kehittyvät suhteet toisen maailmansodan jälkeen. Suomen lähentyminen Neuvostoliiton kanssa tarkoitti virolaisten pakolaisten sivuun jättämistä suomalaisesta yhteiskunnasta, mikä oli Uibopuulle katkera pala. Artikkelin tavoitteena on osoittaa, kuinka valtioiden harjoittama ulkopolitiikka vaikuttaa – henkilökohtaisten suhteiden ohella – vahvasti yksilöiden kokemukseen kuulumisestaan tiettyyn maahan. Lisäksi artikkeli pyrkii osoittamaan, kuinka kirjeenvaihto tarjosi Uibopuulle samalla kertaa sekä paikkaan kuulumisen että kuulumattomuuden rakentamisen välineen.        

In this article, I examine how Estonian author Valev Uibopuu's relationship with Finland developed and evolved in his correspondence. I ask what kind of relationship Uibopuu had with Finland and how this relationship developed in his letters from the middle of the 1940s to the 1990s. I compare the development of Uibopuu's relationship with Finland to Finland's post-World War II Eastern foreign policy. Uibopuu had close ties to Finland for a long time, both on a personal and professional level. He had beloved places and people in Finland. In addition, he built a career as a writer in Finland in the two decades after World War II. However, Uibopuu's relationship with Finland gradually began to cool. The main reason was the developing relations between Finland and the Soviet Union after World War II. Finland's growing ties with the Soviet Union meant that Estonian refugees were left out of Finnish society, which was a source of bitterness for Uibopuu. The aim of this article is to show how foreign policy pursued by states, alongside personal relationships, has a strong influence on individuals' sense of belonging to a particular country. Furthermore, the article aims to show how correspondence offered Uibopuu a means of constructing a belonging as well as a non-belonging to a place.