Vaikutusvaltaa hakemassa

Suomen ja Ruotsin poliittiset diskurssit EU:n puolustusyhteistyöstä 2016–2019

Kirjoittajat

• Saila Heinikoski Ulkopoliittinen instituutti https://orcid.org/0000-0001-7449-8540

DOI: https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.89054

Avainsanat:

Euroopan unioni, Suomi, Ruotsi, Pysyvä rakenteellinen yhteistyö, Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Sotilasliittoon kuulumattomuus, Eurooppalaistuminen

Abstrakti

Artikkelissa kuvataan, kuinka Suomessa ja Ruotsissa ilmaistut poliittiset perusteet osallistua EU:n pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY) pohjautuvat kansalliseen vaikutusvaltaan. Empiirinen aineisto koostuu poliittisista asiakirjoista ja täysistuntokeskusteluista vuosina 2016–2019. Analyyttisenä apuvälineenä artikkelissa käytetään eurooppalaistumisteorian käsitteitä kansallisesta vaikuttamisesta, mukautumisesta ja identiteetin uudelleenrakentumisesta. Suomessa hallitus esittää PRY:n pohjautuvan Suomen osaltaan alullepanemaan yhteistyöhön ja Ruotsissa taas halutaan päästä vaikuttamaan yhteistyöhön alusta pitäen. Yhteistyöhön osallistumisen (harvalukuiset) vastustajat puolestaan käyttävät erilaisia keskustelun tasoja: Suomessa kriitikot ovat esittäneet PRY:n olevan osa liittovaltiokehitystä, ja Ruotsissa uhkana on nähty maan sotilaallisen liittoutumattomuuden rapautuminen. Varsinaisen politiikan sisällössä mailla ei diskurssieroista huolimatta ole kuitenkaan huomattavia eroavaisuuksia, vaan molemmat maat osallistuvat PRY-projekteihin aktiivisesti.