https://journal.fi/ennenjanyt/issue/feed Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 2021-06-17T17:32:08+03:00 Lauri Keskinen lokesk@utu.fi Open Journal Systems <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/99610 Hierarchies, population control, war 2020-11-13T18:51:31+02:00 Annukka Sailo annukka.sailo@oulu.fi <p>FM Annukka Sailon tieteiden ja aatteiden historian alaan kuuluva väitöskirja "Hierarchies, population control, war: Debating territorial aggression in behavioral sciences (1965–75)" tarkastettiin Oulun yliopistossa 30.10.2020. Vastaväittäjänä toimi professori Erika Milam (Princetonin yliopisto) ja kustoksena professori Petteri Pietikäinen (Oulun yliopisto). Tilaisuus oli englanninkielinen ja järjestettiin etäyhteyksin.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Annukka Sailo https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/99973 Reform, Revolution, Riot? Transnational Nordic Sixties in the Radical Press, c.1958-1968 2020-11-24T10:27:33+02:00 Juho Saksholm juho.m.saksholm@student.jyu.fi 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Juho Saksholm https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/101214 Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990 2020-12-21T18:34:24+02:00 Jukka Pesu jipesu@utu.fi 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Jukka Pesu https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/107727 Maaseutuväestön matkat muualle 2021-05-02T18:47:45+03:00 Merja Uotila merja.j.uotila@jyu.fi <p>Analysoin artikkelissani maaseutuväestön liikkuvuutta 1840-luvun aikana kahdessa maaseutupitäjässä: Hämäläisessä Hollolassa ja karjalaisessa Jaakkimassa. Lähdeaineistona toimivat niin kutsutut annettujen todistusten diaarit, joihin papit kirjasivat muistiin heiltä pyydetyt erilaiset todistukset. Lähdeaineisto antaa kuitenkin vain tilaisuuden hahmottaa liikkuvuuden rajoja, sillä kirkon hallintoarkistoon kuuluvia annettujen todistusten diaareja ei ole pidetty tai säilynyt kovinkaan monesta seurakunnasta. Artikkelissani kysyn, ketkä yleensä lähtivät liikkeelle oman kotipitäjän ulkopuolelle, <br />miksi ja millaisin todistuksin? Samalla selvitän liikkuvuuden kontrollointiin liittyviä yleisiä seikkoja ja annettujen todistusten luonnetta. Kahden erilaisen seurakunnan vertailu paljastaa hyvin erilaisen kuvan 1840-luvun liikkuvuudesta: Karjalasta oli totuttu kulkemaan Pietarissa, Hämeestä ja Hollolasta väki kävi Helsingissä etsimässä tilapäisiä työtilaisuuksia. Maaseutuväestön erilaisiin liikkumissuuntiin vaikuttivat niin muuttorajoitukset kuin lähtöpitäjien taloudelliset ja sosiaaliset seikat sekä maantiede. Suomi ei ollut yhtenäinen maa.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Merja Uotila https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/107489 Viipuri liikkumisen keskuksena 1800-luvun alkupuoliskolla 2021-05-21T09:19:42+03:00 Piia Einonen piia.einonen@jyu.fi <p>Viipuri oli rajakaupunkina 1800-luvun alkupuoliskollakin liikkumisen keskus, jonka kautta kulki runsain määrin matkustajia niin itään ja erityisesti Pietariin, kuin myös lännen suuntaan. Matkustaja- ja passirekistereiden kautta on mahdollista analysoida, mitä matkustusdokumentteja liikkujat käyttivät, ja keitä kulkijat olivat. Jossakin määrin aineisto mahdollistaa myös kurkistuksen kaupungissa tapahtuneeseen majoitustoimintaan ja vieraanvaraisuuteen. Tämän ohessa on mahdollista tehdä johtopäätöksiä matkaajien sukupuolesta ja sosiaalisesta asemasta, mutta kokonaisuudessaankin rekisterien tarjoama kuva liikkumisesta on ennen kaikkea suuntaa antava. Esimerkiksi passirekisterit kertovat vain passin saajasta, vaikka niillä saattoi matkustaa kokonaisia perheitä. Kaikkia kulkijoita tuskin muutenkaan saatiin kirjattua rekistereihin ja osa epäilemättä vältteli tietoisesti viranomaisten kohtaamista, kenties juuri puuttuvien matkustusdokumenttien vuoksi. Artikkeli tarjoaa kuitenkin uutta tietoa erityisesti kaupungin rajojen ylittämisestä, joka on tutkimuksessa jäänyt melko niukasti tutkituksi teemaksi. Osa liikkumisesta oli selkeästi arkipäiväisen kulkemisen, kuten rahdinajon ja kaupankäynnin piiriin kuuluvaa, mutta lisäksi lukuisia piikoja, työmiehiä ja käsityöläisoppipoikia tuli Viipuriin työtä etsimään, osa taas jatkoi matkaansa edelleen Pietariin. Vuosisadan alkuvuosikymmenten Viipurin maltillinen väestönkasvu suhteessa matkustajien jatkuvasti kasvavaan määrään kertoo taloudellisen aktiivisuuden lisääntymisestä, mutta myös Viipurin luonteesta liikkumisen solmukohtana. Keskeinen havainto on, että yhteiskunta oli liikkeessä laajemmin kuin aikaisemmin on ajateltu, ja oli tavallista lähteä etsimään elantoa kotipitäjää tai -kaupunkia kauempaa, oli tavoitteena sitten pysyvämpi tai tilapäinen toimeentulo.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Piia Einonen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/109311 Sensing Boundaries on Foot 2021-06-08T16:20:01+03:00 Carlos Idrobo carlos.idrobo@utu.fi <p><em>This article examines the material and socio-cultural mechanisms by which everyday urban and rural walking is controlled, regulated, limited, or affected, as seen through the lens of nineteenth century visual arts with support of literary and historical accounts. Inspired by the interdisciplinary research on walking, I discuss three cases of different cultural and historical backgrounds and examine therein the instances in which the experience of walking cannot fully take place, or its movements are shaped or controlled by real or imaginary forces, either external or internal, or even by other modes of transportation: 1) C. G. Carus’ socially constrained travelling in Italy in 1828, leading up to his painting Erinnerung an Neapel, 2) the history of the Pont Neuf and the use and regulation of Paris footways through lithographs and ‘impressionist’ paintings in the Third Republic, and 3) the motif of the ‘riukuaita’ (round-pole fence) in lithographs, landscape paintings and photographs during the Golden Age of Finnish Art. Thus, art objects are considered as both artworks and historical documents that illuminate the imaginary and actuality of historical events related to migration, bordering processes, and control of mobility.</em><em><br></em></p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Carlos Idrobo https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/109359 Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla 2021-06-09T19:08:24+03:00 Maare Paloheimo maare.e.paloheimo@jyu.fi Merja Uotila merja.j.uotila@jyu.fi Teemu Korpijärvi teemu.a.korpijarvi@gmail.com 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Maare Paloheimo, Merja Uotila, Teemu Korpijärvi