https://journal.fi/ennenjanyt/issue/feed Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 2021-01-20T16:08:06+02:00 Lauri Keskinen lokesk@utu.fi Open Journal Systems <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/101487 Eksymisiä, epäonnistumisia ja umpikujia pitkällä 1800-luvulla 2021-01-19T11:16:05+02:00 Taneli Hiltunen taneli.hiltunen1@gmail.com 2021-01-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Taneli Hiltunen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/97588 Ambiguous characters 2021-01-19T11:17:51+02:00 Karolina Kouvola karolina.kouvola@helsinki.fi <p>Artikkelissa selvitetään, miten tietäjä-hahmot esitetään 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta kerätyssä folkloristisessa aineistossa. Aineistoa lähestytään kvalitatiivisen tekstianalyysin kautta. Esitän, että pohjanmaalaiset ruotsinkieliset uskomustarinat tietäjistä pohjautuvat vakiintuneisiin vernakulaareihin uskomuksiin, jotka ovat samankaltaisia länsieurooppalaisen cunning folk-mallin kanssa. Uskomusaineistossa esiintyvät tietäjähahmot olivat yhteisön jäseniä, jotka paransivat sairauksia, löysivät kadonneita esineitä, ihmisiä ja eläimiä sekä harjoittivat vahingoittavaa magiaa. Artikkeli tarjoaa uutta tietoa vähän tutkitusta uskomusperinteestä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tietäjiin liitettyjä vernakulaareja uskomusmalleja voidaan hyödyntää myös muiden ruotsinkielisten alueiden perinteen tutkimuksessa. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, oliko tietäjäperinne katoamassa ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta perinteenkeräyksen aikaan uskomustarinoiden perusteella. Tulokset osoittavat, että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tietäjäperinne oli vakiintunut osa paikallista folklorea.</p> 2021-01-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Karolina Kouvola https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/97574 Ystävyys kuin virvatuli – löystyvät ystävyyden siteet entisten Tammisaaren seminaarilaisten kirjeissä 1870-luvulla 2021-01-19T11:15:12+02:00 Miira Vuoksenranta mimvuo@utu.fi <p><em>Artikkeli käsittelee naisten välisen ystävyyden konfliktien historiaa 1870-luvun loppupuolella kolmen Tammisaaren opettajaseminaarista valmistuneen, kansakouluopettajana työskennelleen ystävättären kirjeenvaihdon kautta. Tutkimus pureutuu sivistyneistön naisten ystävyyssuhteissa ilmenneisiin epäonnistumisiin ja erimielisyyksiin sekä tapoihin, joilla näitä kitkatilanteita pyrittiin neuvottelemaan. Keskushenkilöt Minna Forss o.s. Rancken (1848–1931), Maria Candolin o.s. Johansson (1849–1935) ja Alma Husberg (1850–1905) tutustuivat ja ystävystyivät yhteisten opintovuosiensa aikana opettajaseminaarissa. Ystävysten välille solmitut siteet joutuivat ensi kertaa koetukselle, kun vastavalmistuneet opettajat jättivät opinahjon turvan ja muuttivat opettamaan eri puolille Suomea. Yhdessäolon harvinaistuessa kirjeenvaihto muuttui oleellisimmaksi ystävyyden ylläpidon keinoksi. Maantieteellinen etäisyys ja kirjalliseen muotoon sidottu kommunikaatio toivat kuitenkin ystävyydelle monenlaisia uusia haasteita, joiden seurauksena entisten seminaarilaisten suhteet kriisiytyivät jo muutama vuosi työelämään astumisen jälkeen. Naiset saivat huomata, että ystävyydelle asetetut odotukset eivät aina kohdanneetkaan todellisuutta täysin vaivattomasti. Kommunikaation katkokset, väärinkäsitykset ja kuohuvat tunteet vaikeuttivat etäystävyyden navigointia ja johtivat lopulta jopa yksilön maailmankuvaa horjuttaviin pettymyksiin.</em></p> 2021-01-18T14:47:36+02:00 Copyright (c) 2021 Miira Vuoksenranta https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/90990 Rahvas ja kirjallisuuden rikkaruohot 2021-01-20T09:07:45+02:00 Anna Kuismin anna.kuismin@kotikone.fi <p>Artikkelissa käsitellään ns. maallisten arkkiviisujen tuottamista, myyntiä ja kulutusta Suomessa 1870-luvulta vuosisadan alkupuolelle saakka sanoma- ja aikakauslehtikirjoitusten, fiktion ja muistitietoaineiston valossa. Tarkastelun kohteena ovat viisunikkarit ja arkkiveisujen myyjät sekä laulujen kuluttajat. Arkkiveisujen tuottaminen ja kulutus liittyvät kysymykseen siitä, miten perinteisen muistitietoon, puhuttuun ja kuultuun perustuvan kansankulttuurin rinnalle nousi kirjallinen – tai pikemminkin suullis-kirjallinen – kulttuuri.</p> 2021-01-18T14:46:12+02:00 Copyright (c) 2021 Anna Kuismin https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/99125 Kivinäytteillä eurooppalaisille tiedekentille 2021-01-19T11:16:31+02:00 Maria Lähteenmäki maria.lahteenmaki@uef.fi <p>Kirja-arvio</p> 2021-01-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Maria Lähteenmäki https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/98158 Kuinka naistenlehdestä tuli osa sotapropagandaa. Naisihanteen muodostuminen ja muokkautuminen Kotiliesi-lehdessä toisen maailmansodan aikana 2021-01-19T11:17:24+02:00 Seija Aunila seijaaunila@gmail.com 2021-01-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Seija Aunila https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/97561 The Portrayal of Pompeian Bacchus 2021-01-19T11:18:17+02:00 Ilkka Kuivalainen ilkka.kuivalainen@helsinki.fi 2021-01-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Ilkka Kuivalainen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/98277 Elite English Girlhood in the Eighteenth Century 2021-01-19T11:16:58+02:00 Henna Karppinen-Kummunmäki hkarpp@utu.fi 2021-01-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Henna Karppinen-Kummunmäki https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/97478 Counterfactual History and Game Design Practice in Digital Strategy Games 2021-01-20T16:08:06+02:00 Ylva Grufstedt ylva.gruvstedt@gmail.com 2021-01-19T17:49:04+02:00 Copyright (c) 2021 Ylva Grufstedt https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/99112 Yhteiskunnallisen kehityksen johtavat voimat 2021-01-20T16:08:03+02:00 Maiju Wuokko maiju.wuokko@utu.fi <p>Helsingin yliopiston historian oppiaineessa alkoi syksyllä 2019 uusi perinne, vuosittainen Eino Jutikkala -luento. Ensimmäinen luento järjestettiin tiistaina 12.11.2019 ja puhujana oli FT Maiju Wuokko, joka on tutkinut erityisesti talouden politiikan välisiä kytköksiä 1900-luvun Suomessa. Ennen ja nyt julkaisee Wuokon luentotekstin ”Yhteiskunnallisen kehityksen johtavat voimat”.</p> <p>Syksyisin järjestettävän luennon tarkoituksena on muistuttaa Akateemikko Eino Jutikkalan (1907–2006) ja yleisemminkin aiempien historioitsijasukupolvien laajasta elämäntyöstä ja tuoda esiin nykyisten, eri uravaiheissa olevien tutkijoiden työtä historian parissa. Puhujaksi pyydetään vuoroin nuori väitellyt tutkija, vanhempi tutkija ja kansainvälinen tutkija. Syksyllä 2020 luennon pitää Oklahoman valtionyliopiston professori, historioitsija Jason Lavery.</p> 2021-01-20T09:12:14+02:00 Copyright (c) 2021 Maiju Wuokko