https://journal.fi/ennenjanyt/issue/feed Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 2024-05-28T11:05:23+03:00 Olli Kleemola owklee@utu.fi Open Journal Systems <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/145405 Risaisen valokuvaajan retrospektiivi 2024-04-30T12:13:23+03:00 Juho Wilska <p>Näyttelyarvostelu</p> <p>Daido Moriyama: Retrospektiivi</p> <p>8.3.–2.6.2024</p> <p>Suomen valokuvataiteen museo K1</p> 2024-05-28T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Juho Wilska https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143779 Tieni varrella tapaamiani – ja esiin louhimiani 2024-05-10T15:12:34+03:00 Sirpa Kähkönen <p>-</p> 2024-05-28T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sirpa Kähkönen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143264 Väistyvien perillisten elämänkulku ja lounaissuomalaisten maatilojen perinnönjakostrategia 1700–1900 2024-04-12T10:14:00+03:00 Kirsi Laine <p>Lounais-Suomen peltoviljelyalueella käytetty perinnönjakostrategia pyrki säilyttämään maatilat jakamattomina ja suosi vanhinta poikaa maatilan jatkajaksi. Perinnönjako kohteli perillisiä epätasa-arvoisesti, ja jatkajan sisaruksia uhkasi aleneva säätykierto. Tämä artikkeli käsittelee perinnönjakostrategian sosiaalisia seurauksia väistyvien perillisten kannalta. Jatkajien sisarusten elämänkulkuja seurataan Huittisissa ja Loimaalla 1700- ja 1800-luvuilla. Elämänkulkujen avulla esitetään, minkälaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja oli niillä maatilojen lapsilla, jotka eivät jatkaneet kotitilansa emäntänä tai isäntänä. Yli puolet väistyvistä perillisistä päätyi tilallisiksi eli samaan asemaan kuin vanhempansa. Väestönkasvua seurannut taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen tutkitulla ajalla vaikeutti tilallisasemaan pääsemistä, ja muutos vaikutti erityisesti poikien mahdollisuuksiin. Lisäksi väistyvien perillisten elämään vaikutti kotitilan kameraalinen koko. Suurten tilojen lapsilla oli parhaat mahdollisuudet sosiaalisen aseman säilyttämiseen. Tilan jakaminen perillisten kesken mahdollisti lyhyellä tähtäimellä usealle perilliselle aseman tilallisena, mutta heikensi tilojen talouden perustaa ja siten myös seuraavan sukupolven mahdollisuuksia sijoittua sosiaalisesti hyvään asemaan. 1800-luvulla perinnönjakokäytäntö tuki maanomistuksen keskittymistä, mikä entisestään kiihdytti maaseutuväestön eriarvoistumisen kierrettä.</p> <p>The article focuses on the inheritance practice of peasant farms and its social consequences in Southwest Finland. Holdings were kept undivided and the eldest son had priority in order of succession of the farm. The possibilities and options of other children are studied by following the life course of successor’s siblings in Huittinen and Loimaa in the 18th and 19th centuries. More than a half of the non-succeeding siblings managed to become farmers in some other way. Population growth increased economic and social inequality during the period and made it more difficult to maintain the social position, especially for sons. In addition to gender, social success was influenced by the economic features of the home farm. Children from large farms maintained social position most likely. The partitioning of the farm between two or more heirs weakened the economy of the farms and the possibilities of the next generation to reach a socially desirable position. Instead, the possibilities of the offspring were improved by acquiring several holdings, so that the concentration of land ownership accelerated the cycle of inequality.<em><br /></em></p> 2024-05-28T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirsi Laine https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/130316 Alvar Aalto mainonnan häilyvällä rajalla 2024-03-01T14:01:33+02:00 Asko Mäkelä <p>Tässä artikkelissa esitän, että Alvar Aallon markkinointitapojen perustana oli 1920-luvun uusi amerikkalainen psykologinen mainonta. Uutena lähteenä tähän käytän Aallon ystävän Gustaf Strengellin vuonna 1924 julkaistua kirjaa Nykyajan ilmoitusreklaami. Myös Le Corbusierin ja László Moholy-Nagyn uuden mainonnan kaltaisilla näkemyksillä oli Aaltoon vahva vaikutus. Aallon markkinoinnissa modernin tyylin arkkitehtuurivalokuvilla oli poikkeuksellisen iso asema. Aalto toteutti propagandaa tuotannostaan testaten Arkkitehtiliiton sääntöjä ja ammattikunnassa vallinnutta mainoskielteisyyttä. Artek mainosti tuotemerkin kaltaiseksi muuttunutta Alvar Aalto -nimeä ja arkkitehtuuria epäsuorasti Aaltojen osittain omistaman ”epäitsekkään kulttuuri-instituution” varjolla. Henkilökohtaisia ominaisuuksiaan Alvar Aalto osasi käyttää tehokkaasti tuotantonsa markkinoinnissa. Hän kehitti markkinointitavan, jota nimitän ”Aallon mielikuvaleikiksi”. Sen mallintamisessa sovellan Evert Gummessonin ja Erving Goffmanin teorioita mielikuva- ja suhdemarkkinoinnista. Alvar Aallon suhdemarkkinointia voi pitää varhaisena brändin rakentamisena. Se sisälsi tunnetun tuotemerkin lisäksi vahvan julkisuudessa rakentuneen mielikuvan Alvar Aallon arkkitehtitoimiston tuotteista ja aatemaailmasta. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että Alvar Aallon mainonnan ja markkinoinnin tavat olisivat päteviä myös nyt 2020-luvulla.</p> <p>In this article I suggest that Alvar Aalto's marketing methods were based on the new American psychological advertising of the 1920s. As a new source for this, I use the 1924 book Nykyajan ilmoitusreklaami (Modern Advertising) by Aalto's friend Gustaf Strengell. Views such as those of Le Corbusier and László Moholy-Nagy on the new advertising also had a strong influence on Aalto. In Aalto's marketing, architectural photographs in the modern style played an exceptionally important role.Aalto carried out propaganda about its production, testing the rules of the Finnish Architects' Association and the ban on advertising that prevailed in the trade union. Artek promoted the Alvar Aalto name and architecture, which became like a brand, indirectly under the guise of a "selfless cultural institution" partly owned by the Aaltos.Alvar Aalto knew how to use his personal qualities effectively in the marketing of his production. He developed a marketing method that I call "Aalto's imagination game". In modeling it, I apply Evert Gummesson's and Erving Goffman's theories on image and relationship marketing.Alvar Aalto's relationship marketing can be considered early brand building. It involved not only a well-known brand but also a strong public image of the products and ideals of Alvar Aalto's architectural practice. The research suggests that Alvar Aalto's advertising and marketing practices would still be valid in the 2020s.</p> 2024-05-28T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Asko Mäkelä https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/129121 Laillinen, työteliäs ja perheellinen siirtolainen: Muuttoliike Suomesta Aunuksen kuvernementtiin 1880-luvulta 1900-luvun alkuun 2024-01-24T10:43:57+02:00 Alexander Osipov <p><span style="font-style: normal !msorm;">Esittelen ja arvioin artikkelissani suomalaisten siirtolaisuutta Aunuksen Karjalaan 1800</span>‒1900-lukujen vaihteessa. Tutkimusaineistona on käytetty aiemmin hyödyntämättömiä suomalaisten siirtolaisien henkilötietolomakkeita, joita säilytetään Karjalan tasavallan Kansallisarkistossa (NARK). Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on vertaileva analyysi: suomalaisten muuttoliikettä Aunuksen Karjalaan verrataan muuttoliikkeen pääsuuntiin Pietariin ja Pohjois-Amerikkaan. Artikkelissa rakennetaan kuva muuton motiiveista, siihen liittyneestä byrokratiasta sekä siirtolaisten sosiaalisesta rakenteesta: keitä muuttajat olivat ja mikä sai heidät hakeutumaan Aunuksen kuvernementtiin? Artikkelin johtopäätöksinä esittelen, että Aunuksen Karjalaan muuttaneista siirtolaisista maaseudulle asettuneille perhe oli keskeinen motiivi toisin kuin alueen kaupunkeihin suunnanneilla: ylirajaisten avioliittojen ja perheenyhdistämisen lisäksi muuton taustalla saattoi olla esimerkiksi vävyn adoptio eli vävyn perheen täysjäseneksi ottaminen. Artikkelissa kutsutaan perhesiteeseen perustunutta muuttoa perhesiirtolaisuudeksi.</p> <p>In this article, I examine and evaluate Finnish migration to Olonets Karelia at the turn of the 19th and 20th centuries. Previously unused personal information forms of Finnish immigrants from the National Archive of the Republic of Karelia are the main source of the study. The main research method is comparative analysis: migration to Olonets Karelia is compared with the main destinations of Finnish migration to Saint-Petersburg and North America. In this article, I explore the reasons for the move and the associated bureaucracy, as well as the social structure of migrants: who were the migrants and why did they apply to move to Olonets Province. For those migrants who moved to the countryside, the main motive for moving was family, unlike those who headed to the cities. In addition to cross-border marriages and family reunification, reasons for moving included, for example, the adoption of a son-in-law. Migration based on family ties is called family migration in the article<span style="font-weight: normal !msorm;">.</span></p> 2024-05-28T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Alexander Osipov https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/137921 Urheilu loi taistelijoita ja valveutuneita kansalaisia. Ajankuvia urheilun ja talvisodan vuorovaikutuksesta Turun Sanomien liberaalisessa linjassa 2023-10-18T10:22:46+03:00 Jan Westerberg <p>Talvisota vaikutti suomalaisen yhteiskunnan kaikkiin aloihin. Vaikutukset olivat moninaisia myös liikuntaan ja urheiluun. Tämä artikkeli tarkastelee Turun Sanomien liikuntaa ja urheilua käsitteleviä kirjoituksia talvisodan aikana. Kirjoitukset kuvaavat talvisodan vaikutusta liikunnan ja urheilun yhteiskunnalliseen asemaan. Toisaalta vaikutus on myös päinvastainen, eli liikunnalla ja urheilulla nähtiin olevan vaikutusta sodankäyntiin. Urheilua käytettiin talvisodan aikana Suomen kansainvälisen vaikuttamisen keinona. Tästä esimerkkeinä olivat kansainväliset kilpailut ja ”urheilulähettilästoiminta”. Sodan vaikutuksia liikuntaan ja urheiluun kuvataan ajan kirjoituksissa pääsääntöisesti asiapitoisesti, ilman kärkeviä kannanottoja. Luontevaa oli välittää tieto kansalle esimerkiksi peruuntuneista tapahtumista. Liikunnan ja urheilun vaikutusta sotaan, esimerkiksi puolustuskuntoisuuden rakentajana, käytetään taas aiheena kansan mielialaan vaikuttamisessa. Maanpuolustushengen kohottamisessa urheilua koskevat kirjoitukset pitivät korkeaa profiilia. Myös yksittäisten urheilijoiden roolia ja suorituskykyä rintamalla korostettiin. Kotimainen lehdistö oli keskeisessä osassa liikunnan ja urheilun kulttuurillisen resilienssin vaalijana talvisodan aikana. Artikkelissa kuvataan, missä määrin aihepiirin teemoista kirjoitettiin eri vaiheissa sotaa.</p> <p>The Winter War affected Finnish society across all industries. The war also had diverse impacts on sports and physical activity. This article examines writings on sports and physical activity published in the Turun Sanomat newspaper during the Winter War. The writings describe the effect of the war on the societal status of sports and physical activity. There was also an inverse impact; sports and physical activity were considered to affect warfare. During the Winter War, sports were employed as a means of Finland’s international influence. Examples include international competitions and “sports ambassador activities”. In the writings, the impacts of the war on sports and physical activity are primarily described in an informative way, without taking a strong stance. For instance, it came naturally to inform the public of cancelled events. Meanwhile, the effect of sports and exercise on the war, e.g. in contributing to fitness to defend the country, is used as a topic that aims to influence the population’s morals. The articles on sports had a high profile in raising the national defence spirits. Emphasis was also put on the role and performance of individual athletes at the front line. The domestic press played a key role in nurturing the cultural resilience of sports and physical activity during the Winter War. This article describes the extent to which various themes were written about from the start until the end of the war. </p> 2024-05-28T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Jan Westerberg https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/144306 Yksilöt vetäytymistaisteluiden kaaoksessa 2024-03-16T10:38:55+02:00 Tuomas Kraft <p>Jukka Halonen: <em>Kesä 1944: ...ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa</em>. Readme.fi 2023. 311 s.</p> <p>ISBN 978-952-373-472-2 (kovakantinen), ISBN 978-952-373-907-9 (MP 3 E-äänikirja)</p> <p> </p> 2024-05-28T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Tuomas Kraft https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/145125 Yhteisöllisyydestä, pandemioista ja taloudesta 2024-04-19T10:45:50+03:00 Olli Kleemola <p>&nbsp; &nbsp;</p> 2024-05-28T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Olli Kleemola