https://journal.fi/ennenjanyt/issue/feed Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 2020-09-25T02:15:23+03:00 Lauri Keskinen lokesk@utu.fi Open Journal Systems <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/98271 Jatkuvasti kehittyvä lehti 2020-09-25T02:15:23+03:00 Lauri Keskinen lokesk@utu.fi <p>-</p> 2020-09-21T07:32:22+03:00 Copyright (c) 2020 Lauri Keskinen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94378 Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? 2020-09-25T02:14:31+03:00 Arto Nevala arto.nevala@uef.fi Kimmo Isotalo kimmoisotalo@gmail.com Hannu Itkonen hannu.itkonen@jyu.fi <p>Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa.</p> <p>Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilanteeseen johtaneen kehityksen kolmeen aikakauteen, jotka kiinnitämme suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen, liikuntakulttuurin muutokseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön murrokseen.</p> <p>Jääkiekko ja jalkapallo kehittyivät ensimmäisessä vaiheessa 1960-luvulle asti samantyylisesti ja lajien toiminta oli monilta osin hapuilevaa ja vaatimatonta. Jääkiekon irtiotto muihin lajeihin ajoittui kahteen toisen maailmansodan jälkeisen Suomen isoon rakennemuutokseen. 1960- ja 1970-luvuilla jääkiekko hyödynsi teollistumisen ja palveluistumisen, vaurastumisen, kaupungistumisen sekä kulutusyhteiskuntaan siirtymisen luoman uuden urheilukulttuurisen potentiaalin parhaiten. Se kehitti harrastusoloja, ammattimaisti ennakkoluulottomasti toimintaansa ja loi modernisoituvaan yhteiskuntaan sopineen konseptin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Näin jääkiekko oli hyvässä kunnossa, kun vanhojen rakenteiden purkautuminen ja markkinallistuminen muuttivat Suomea 1990-luvulta lähtien. Lajin toimintamekanismit vastasivat jo monelta osin uuden ajan vaatimuksia. Lisäksi urheilun järjestökentän sekasorto ja kansainvälinen menestys vahvistivat jääkiekon asemaa. Näin laji onnistui toistamiseen hyödyntämään yhteiskunnallisen muutoksen luoman uudenlaisen tilanteen ja tekemään eroa muihin lajeihin, myös jalkapalloon.</p> 2020-09-21T07:33:19+03:00 Copyright (c) 2020 Arto Nevala, Kimmo Isotalo, Hannu Itkonen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/88656 Poikien, äitien ja isien toimijuus 2020-09-25T02:13:39+03:00 Mari Välimäki marivaz@utu.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan, miten perheenjäsenet reagoivat, kun poikaa syytettiin esiaviollisesta suhteesta 1600-luvun Ruotsissa. Tutkitut tapaukset osoittavat, että poikien, äitien ja isien toimijuus määrittyi sukupuolen, iän ja sen suhteen, mikä heidän asemansa oli perheessä. Lisäksi heidän toimijuuteensa vaikutti sääty ja perheen asema säädyn sisällä. Poikien toimijuus ja argumentointi tuomioistuimessa rakentuivat patriarkaaliselle kuuliaisuudelle vanhempia ja Jumalaa kohtaan. Nuoruus elämänvaiheena loi näiden miesten toimijuudelle raamit, jota he hyödynsivät parhaalla mahdollisella tavalla.</p> <p>Vanhempien toiminta poikien esiaviollisten suhteiden selvittämisessä oli kytköksissä sekä sukupuoleen että säätyyn. Papistoon ja ylempään porvaristoon kuuluneet naiset toimivat aktiivisesti tuomioistuimen ulkopuolella ja heidän miehensä ottivat asian hoitoonsa, kun se siirtyi oikeuteen. Miehille oli tyypillistä toimia tuomioistuimissa patriarkaalisen hierarkian edellyttämällä tavalla. Samaan aikaan alemman porvariston naiset toimivat aktiivisesti sekä tuomioistuimissa että niiden ulkopuolella. Meidän tulisikin analysoida uuden ajan alun toimijuutta intersektionaalisesti ja ottaa huomioon henkilön ikä, aviosääty, asema kotitaloudessa sekä sääty ja asema säädyn sisällä.</p> 2020-09-21T07:35:29+03:00 Copyright (c) 2020 Mari Välimäki https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/90761 Vastakertomuksia karkotuksista 2020-09-25T02:12:49+03:00 Anni Reuter anni.reuter@helsinki.fi <p><span lang="fi">Artikkelini tavoite on tutkia inkerinsuomalaisen muistitietoa omasta ja ryhmänsä pakkosiirrosta</span><span lang="fi">&nbsp;Leningradin piirityksestä eri puolille Siperiaa toisen maailmansodan aikana. Kysyn, millaisia olivat muistitiedon kertomukset pakkosiirrosta.</span><span lang="fi">&nbsp;</span><span lang="fi">Aineistonani käytän kahdenkymmenen vuosina 1941–1942 karkotetun inkerinsuomalaisen henkilöhistoriallista haastattelua. Analysoin kertomuksia vastakertomuksen käsitteen avulla. Esitän ensiksi, että pakkosiirrettyjen inkerinsuomalaisten haastateltujen kertomukset pakkosiirrosta olivat usein vastakertomuksina neuvostovallan toimia vastaan, jotka leimasivat suomalaiset vihollisiksi ja toteuttivat epäinhimillisellä tavalla suomalaisten pakkosiirrot kaukaisiin paikkoihin alkeellisiin oloihin. Karkotetut kärsivät syrjinnästä, nälästä, sairauksista, pakkotyöstä ja surkeista elinoloista kuolleisuuden ollessa korkea. Toiseksi esitän, että inkerinsuomalaisten muistitieto sisälsi myös myönteisiä kertomuksia Siperiassa eletystä ajasta vastoin inkerinsuomalaisten hallitsevaa kärsimyskertomusta tai tutkijoiden luomaa kuvaa siitä. Paikallisten ihmisten apu ja paikoin parempi ruokatilanne pelastivat monen hengen. Muistitieto nosti esille neuvostoarjen kohenemisen monissa karkotuspaikoissa 1940-luvun kuluessa, mutta samalla haastateltavat kuvasivat totalitaristisen neuvostojärjestelmän edelleen ongelmalliseksi.</span></p> 2020-09-21T07:37:33+03:00 Copyright (c) 2020 Anni Reuter https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91528 Esihistorian moderni luomus 2020-09-25T02:11:59+03:00 Roni Grén rkgren@utu.fi <p>Kirja-arvio teoksista&nbsp;Rémi Labrusse, <em>Prehistoire: l’envers du temps</em>. Paris: Éditions Hazan, 2019. 240 sivua. &amp;&nbsp;Cécile Debray, Rémi Labrusse &amp; Maria Stavrinaki, dir. <em>Préhistoire: une énigme moderne</em>, Paris: Éditions du Centre Pompidou, 2019. 304 sivua.</p> 2020-09-21T08:06:08+03:00 Copyright (c) 2020 Roni Grén https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94358 "Itäistä kelvottomuutta vastaan" Suomen ruotsinkielisten diskursiiviset mielikuvat suomalaisista 1896-1924 2020-09-25T02:11:10+03:00 Meri Arni-Kauttu meri.arni@gmail.com 2020-09-21T08:07:39+03:00 Copyright (c) 2020 Meri Arni-Kauttu https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94480 Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 2020-09-25T02:10:18+03:00 Kirsi Laine kirsi.m.laine@utu.fi 2020-09-21T08:08:34+03:00 Copyright (c) 2020 Kirsi Laine https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/95049 Kirjallisuuteen kietoutunut käsite: Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen 1924-1987 2020-09-25T02:09:27+03:00 Matti Mieskonen mtmies@utu.fi 2020-09-21T08:09:30+03:00 Copyright (c) 2020 Matti Mieskonen