https://journal.fi/ennenjanyt/issue/feed Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 2020-05-13T16:01:28+03:00 Lauri Keskinen lokesk@utu.fi Open Journal Systems <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91039 Tieteellisen laadun tae? Vertaisarviointi 2000-luvulla 2020-05-13T16:01:27+03:00 Olli Kleemola olli.kleemola@utu.fi 2020-05-12T14:43:30+03:00 Copyright (c) 2020 Olli Kleemola https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91689 Perinteisen vertaisarvioinnin vahvuuksia ja avoimen arvioinnin hyveitä 2020-05-13T16:01:24+03:00 Erika Lilja erika.lilja@utu.fi <p>Ei abstraktia</p> 2020-05-12T14:56:05+03:00 Copyright (c) 2020 Erika Lilja https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91885 Miksi sanoimme "kyllä" joukkoistetulle vertaisarvioinnille? 2020-05-13T16:01:28+03:00 Lauri Keskinen lokesk@utu.fi <p>Ei varmaan tarvita tässä.</p> 2020-05-12T14:29:03+03:00 Copyright (c) 2020 Lauri Keskinen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/89775 Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenä 2020-05-13T16:01:25+03:00 Merja Kristiina Tarvainen merja.tarvainen@uef.fi <p><em>Artikkeli käsittelee toisen maailmansodan (1939–1945) ja sen jälkeisten vuosien muistelukerrontaa elämäntarinan säikeenä tutkimalla, millaista on sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta Vammaisena Suomessa 2013–2014 -elämäkertakokoelmassa. Tutkimuksen metodologinen perusta on tarinallisen kiertokulun malli, jonka ytimiä ovat sisäinen ja kerrottu tarina sekä kulttuurinen tarinavaranto. Vammaisten ihmisten yhteys tarinalliseen kiertokulkuun on usein esteellistä, mutta esteisyys rakentuu suhteessa kerrottavaan aiheeseen. Sota-aika määrittyi elämäntarinan aineellisena ja kerronnallisena olosuhteena, jonka vaikutukset saattoivat ulottua myös myöhempään elämänkulkuun. Jälleenrakennusajan muistelukerronta kiteytyy ristiriitaisten tunteiden kerronnallistumiseen aineellisten kiinnekohtien ja ruumiillisen työn kautta. Raskaita muistoja sanallistettiin esineiden ja paikkojen avulla, jotka välittävät menneisyyden tunnemaailmoja. Yhteys kulttuuriseen tarinavarantoon rakentuu suhteessa kerrottuun teemaan ja saavutettavissa oleviin resursseihin, ja yhteys erilaisiin kulttuurisiin tarinaresursseihin vahvistaa kertovaa toimijuutta ja elämäntarinan rakentamista. Mitä moninaisemmin ihmisellä on mahdollisuus käyttää tarinallisia resursseja elämäntarinansa rakentamiseen, sitä vahvemmaksi hänen narratiivinen toimijuutensa rakentuu. Tämä vahvistaa myös (narratiivista) osallisuutta.</em></p> <p>&nbsp;</p> 2020-05-12T14:51:58+03:00 Copyright (c) 2020 Merja Kristiina Tarvainen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91515 Sodan ja jälleenrakennuksen muistitieto vammaisten ihmisten elämäntarinoissa 2020-05-13T16:01:28+03:00 Merja Tarvainen merja.tarvainen@uef.fi <p><em>Artikkeli käsittelee toisen maailmansodan (1939–1945) ja sen jälkeisten vuosien muistelukerrontaa elämäntarinan säikeenä tutkimalla, millaista on sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta Vammaisena Suomessa 2013–2014 -elämäkertakokoelmassa. Tutkimuksen metodologinen perusta on tarinallisen kiertokulun malli, jonka ytimiä ovat sisäinen ja kerrottu tarina sekä kulttuurinen tarinavaranto. Vammaisten ihmisten yhteys tarinalliseen kiertokulkuun on usein esteellistä, mutta esteisyys rakentuu suhteessa kerrottavaan aiheeseen. Sota-aika määrittyi elämäntarinan aineellisena ja kerronnallisena olosuhteena, jonka vaikutukset saattoivat ulottua myös myöhempään elämänkulkuun. Jälleenrakennusajan muistelukerronta kiteytyy ristiriitaisten tunteiden kerronnallistumiseen aineellisten kiinnekohtien ja ruumiillisen työn kautta. Raskaita muistoja sanallistettiin esineiden ja paikkojen avulla, jotka välittävät menneisyyden tunnemaailmoja. Yhteys kulttuuriseen tarinavarantoon rakentuu suhteessa kerrottuun teemaan ja saavutettavissa oleviin resursseihin, ja yhteys erilaisiin kulttuurisiin tarinaresursseihin vahvistaa kertovaa toimijuutta ja elämäntarinan rakentamista. Mitä moninaisemmin ihmisellä on mahdollisuus käyttää tarinallisia resursseja elämäntarinansa rakentamiseen, sitä vahvemmaksi hänen narratiivinen toimijuutensa rakentuu. Tämä vahvistaa myös (narratiivista) osallisuutta.</em></p> <p>&nbsp;</p> 2020-05-12T14:41:11+03:00 Copyright (c) 2020 Merja Tarvainen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91266 DDR:n tieteellis-tekninen vakoilu kylmän sodan aikana: Esimerkkinä tapaus IM ”Larsen” 2020-05-13T16:01:26+03:00 Kimmo Elo kimmo.elo@utu.fi <p class="western" align="justify"><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Tässä artikkelissa </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>analysoidaan DDR:n turvallisuusministeriön eli </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Stasin </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>tietolähteenä 1980-luvulla peitenimellä “Larsen” toimineen suomalaistutkijan toimintaa osana laajempaa tieteellis-teknisen tiedustelun verkostoa. Stasin länsimaissa harjoittamalla tieteellis-teknisellä tiedustelulla oli etenkin </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>lähtien merkittävä rooli pyrkimyksissä kompensoida </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>suunnitelmatalouden heikkouksia ja jälkeenjääneisyy</em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>ttä sekä kuroa kiinni </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>teknologista jälkeenjääneisyyttää erityisesti korkean teknologian sektoreilla. </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Tämä tiedusteluhaara organisoitiin jo vuonna 1971 Stasin sisällä omaksi “tieteen ja tekniikan sektoriksi” (</em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;">Sektor Wisseschaft und Technik</span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>). </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Sotilaalliseen varustautumiseen liittyvän tiedustelun kautta puolestaan pyrittiin hankkimaan tietoja vastapuolen, erityisesti NATO:n aseteknologioista, mitä tietoa välitettiin laajasti myös Neuvostoliiton varusteluteollisuuden käyttöön. Tieteellis-teknisen sektorin operatiivisen toiminnan kannalta A</em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>nalyysin </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>perusteella “Larsen” oli monessakin suhteessa ideaali tietolähde. Hänellä näyttää olleen vahva poliittis-ideologinen motiivi, pitkäaikainen ja luonteva yhteys itäsaksalaiseen kollegaan sekä – ehkä olennaisimpana – mahdollisuus saada haltuunsa sotilasteknologista tiedustelutietoa Naton aktiviteeteista erityisesti EISCAT-tutkahankkeeseen liittyen. “Larsen” toimikin osana pientä tiedustelulähteiden verkostoa, jonka kautta </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Stasin ulkomaantiedustelu hankki </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>tiedustelutietoa ensisijaisesti </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>avaruus-, teollisuus- ja sotilasteknologiaan liittyen, Vaikka käytettävissä olevien aineistojen perusteella ei voidakaan kattavasti analysoida “Larsenin” toimittamien tietojen hyödyllisyyttä tai käyttöä DDR:n sisällä, voidaan Stasin harjoittaman tiedustelutoiminnan analysoinnista saada välineitä ymmärtää tieteellis-teknisen ja taloudellisen tiedustelun merkitystä myös kylmän sodan kontekstia laajemmassa tarkastelussa.</em></span></span></p> 2020-05-12T14:45:31+03:00 Copyright (c) 2020 Kimmo Elo https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91514 DDR:n tieteellis-tekninen vakoilu kylmän sodan aikana: Esimerkkinä tapaus IM ”Larsen” 2020-05-13T16:01:27+03:00 Kimmo Elo kimmo.elo@utu.fi <p><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Tässä artikkelissa </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>analysoidaan DDR:n turvallisuusministeriön eli </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Stasin </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>tietolähteenä 1980-luvulla peitenimellä “Larsen” toimineen suomalaistutkijan toimintaa osana laajempaa tieteellis-teknisen tiedustelun verkostoa. Stasin länsimaissa harjoittamalla tieteellis-teknisellä tiedustelulla oli etenkin </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>lähtien merkittävä rooli pyrkimyksissä kompensoida </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>suunnitelmatalouden heikkouksia ja jälkeenjääneisyy</em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>ttä sekä kuroa kiinni </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>teknologista jälkeenjääneisyyttää erityisesti korkean teknologian sektoreilla. </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Tämä tiedusteluhaara organisoitiin jo vuonna 1971 Stasin sisällä omaksi “tieteen ja tekniikan sektoriksi” (</em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;">Sektor Wisseschaft und Technik</span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>). </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Sotilaalliseen varustautumiseen liittyvän tiedustelun kautta puolestaan pyrittiin hankkimaan tietoja vastapuolen, erityisesti NATO:n aseteknologioista, mitä tietoa välitettiin laajasti myös Neuvostoliiton varusteluteollisuuden käyttöön. Tieteellis-teknisen sektorin operatiivisen toiminnan kannalta A</em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>nalyysin </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>perusteella “Larsen” oli monessakin suhteessa ideaali tietolähde. Hänellä näyttää olleen vahva poliittis-ideologinen motiivi, pitkäaikainen ja luonteva yhteys itäsaksalaiseen kollegaan sekä – ehkä olennaisimpana – mahdollisuus saada haltuunsa sotilasteknologista tiedustelutietoa Naton aktiviteeteista erityisesti EISCAT-tutkahankkeeseen liittyen. “Larsen” toimikin osana pientä tiedustelulähteiden verkostoa, jonka kautta </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>Stasin ulkomaantiedustelu hankki </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>tiedustelutietoa ensisijaisesti </em></span></span><span style="color: #808080;"><span style="font-size: small;"><em>avaruus-, teollisuus- ja sotilasteknologiaan liittyen, Vaikka käytettävissä olevien aineistojen perusteella ei voidakaan kattavasti analysoida “Larsenin” toimittamien tietojen hyödyllisyyttä tai käyttöä DDR:n sisällä, voidaan Stasin harjoittaman tiedustelutoiminnan analysoinnista saada välineitä ymmärtää tieteellis-teknisen ja taloudellisen tiedustelun merkitystä myös kylmän sodan kontekstia laajemmassa tarkastelussa.</em></span></span></p> 2020-05-12T14:42:05+03:00 Copyright (c) 2020 Kimmo Elo https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/90739 Murroksia ja jatkuvuutta 2020-05-13T16:01:26+03:00 Juho Ovaska jveova@utu.fi <p><em>Artikkelissa analysoidaan 1980-lukua käsittelevän suomalaisen historiantutkimuksen ja presidentti Mauno Koiviston muistelmien pohjalta muodostuvia historiakuvia. Lähtökohtana artikkelissa on arkikäsitykseen pohjautuva vuosikymmenjaottelu, jonka avulla tarkastellaan historiantutkimuksen kohdistumista 1980-luvun eri aihepiirien tutkimukseen. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita merkittäviä rakenteellisia muutoksia oli 1980-luvulla sisäpoliittisten voimasuhteiden muuttuminen, talouselämän sääntelyn ja ideologisen ajattelun muutokset sekä media-alan murros. Ulkopolitiikassa sen sijaan korostettiin jatkuvuutta. Koiviston tyyli kuvata tapahtumat muistelmissaan rauhallisina, vailla paniikkia ja kriisitunnelmia, on korostanut 1980-luvusta vallitsevaa vakauden vaikutelmaa. Muistelmissa heijastuu Koiviston ”matalan profiilin” poliittinen strategia 1980-luvun tapahtumahistorian kuvauksessa. Kansallisesta näkökulmasta vuosikymmen ei sisällä suurta dramatiikkaa syksyn 1981 presidentin virkakauden ennenaikaisen päättymisen ja syksyn 1989 kansainvälisten murrosten välisenä ajanjaksona, mutta 1980-lukua käsittelevä historiantutkimus heijastaa yhteiskunnan eri osa-alueilla tapahtuneita laaja-alaisia muutoksia. Tapahtuneiden muutosten hidastempoisuus on saanut muutokset näyttämään vakailta ja hallituilta, jolloin vuosikymmen näyttäytyy poikkeuksellisen kriisittömänä ajanjaksona Suomen 1900-luvun historiassa.</em></p> 2020-05-12T14:48:59+03:00 Copyright (c) 2020 Juho Ovaska https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91513 Kriisitön vuosikymmen 2020-05-13T16:01:27+03:00 Juho Ovaska jveova@utu.fi <p><em>Artikkelissa analysoidaan 1980-lukua käsittelevän suomalaisen historiantutkimuksen ja presidentti Mauno Koiviston muistelmien pohjalta muodostuvia historiakuvia. Lähtökohtana artikkelissa on arkikäsitykseen pohjautuva vuosikymmenjaottelu, jonka avulla tarkastellaan historiantutkimuksen kohdistumista 1980-luvun eri aihepiirien tutkimukseen. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita merkittäviä rakenteellisia muutoksia oli 1980-luvulla sisäpoliittisten voimasuhteiden muuttuminen, talouselämän sääntelyn ja ideologisen ajattelun muutokset sekä media-alan murros. Ulkopolitiikassa sen sijaan korostettiin jatkuvuutta. Koiviston tyyli kuvata tapahtumat muistelmissaan rauhallisina, vailla paniikkia ja kriisitunnelmia, on korostanut 1980-luvusta vallitsevaa vakauden vaikutelmaa. Muistelmissa heijastuu Koiviston ”matalan profiilin” poliittinen strategia 1980-luvun tapahtumahistorian kuvauksessa. Kansallisesta näkökulmasta vuosikymmen ei sisällä suurta dramatiikkaa syksyn 1981 presidentin virkakauden ennenaikaisen päättymisen ja syksyn 1989 kansainvälisten murrosten välisenä ajanjaksona, mutta 1980-lukua käsittelevä historiantutkimus heijastaa yhteiskunnan eri osa-alueilla tapahtuneita laaja-alaisia muutoksia. Tapahtuneiden muutosten hidastempoisuus on saanut muutokset näyttämään vakailta ja hallituilta, jolloin vuosikymmen näyttäytyy poikkeuksellisen kriisittömänä ajanjaksona Suomen 1900-luvun historiassa.</em></p> 2020-05-12T14:42:47+03:00 Copyright (c) 2020 Juho Ovaska https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/90732 Famines in Mnemohistory and National Narratives in Finland and Ireland, c. 1850-1970 2020-05-13T16:01:26+03:00 Henrik Forsberg henrik.forsberg@helsinki.fi <p><em>FM Henrik Forsbergin väitöskirja ”Famines in Mnemohistory and National Narratives in Finland and Ireland, c. 1850-1970” (Nälänhädät muistohistoriassa ja kansallisissa kertomuksissa Suomessa ja Irlannissa, noin 1850-1970) tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 24.1.2020. Vastaväittäjänä toimi professori emeritus Cormac Ó Gráda (University College Dublin) ja kustoksena professori Jari Eloranta.</em></p> <p><em>Väitöskirja on julkaistu elektronisesti ja se on luettavissa E-thesis-palvelun kautta osoitteessa </em><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3417-2"><em>http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3417-2</em></a><em>.</em></p> 2020-05-12T14:50:29+03:00 Copyright (c) 2020 Henrik Forsberg https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/90686 Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa 2020-05-13T16:01:25+03:00 Anna Kajander anna.kajander@helsinki.fi <p>Anna Kajanderin kansatieteen väitöskirja "Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa" tarkastettiin Helsingin yliopistossa 21.2.2020. Vastaväittäjänä toimi professori Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Hanna Snellman (Helsingin yliopisto).&nbsp;</p> <p>Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/310595</p> 2020-05-12T14:51:16+03:00 Copyright (c) 2020 Anna Kajander