https://journal.fi/ennenjanyt/issue/feed Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 2021-08-25T09:52:45+03:00 Lauri Keskinen lokesk@utu.fi Open Journal Systems <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/109720 Katsaus valkoisten ja vapaussodan perintöön 2021-06-23T14:06:28+03:00 Riku Kauhanen rrikukauhanen@gmail.com <p>Artikkelissa luodaan katsaus valkoisten perintöön: Vapaussodan historiantulkinnan ja perinnön syntyyn, sen luomiseen, siihen liittyvään keruutoimintaan sekä perinnössä tapahtuneita historiallisia muutoksia. Vaikka vapaussota dominoi historiaa sisällissodasta aina 1960-luvulle sulkien punaisen näkökulman ulkopuolelle, ei se kuitenkaan ollut monoliitti vaan jakoi osaltaan myös valkoisia. 1990-luvulla historiassa ja julkisessa keskustelussa alkaneen uusisänmaallisen käänteen myötä vapaussotatulkinta on osaltaan palannut näyttämölle, mutta sivuosassa ja monimuotoisesti tulkittuna.</p> <div class="yj6qo">&nbsp;</div> <div class="adL">&nbsp;</div> 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Riku Kauhanen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108036 Monisärmäinen punainen historia 2021-06-15T11:14:59+03:00 Tiina Lintunen tiina.lintunen@utu.fi Anne Heimo anheimo@utu.fi <p>Tässä artikkelissa keskitymme tarkastelemaan, miten Suomen sisällissodan hävinneen puolen rooli sodassa, kokemukset ja muistaminen on huomioitu suomalaisessa yhteiskunnassa eri aikakausina. Lähestymme aihetta kolmesta näkökulmasta. Tarkastelemme ensin, miten punaiset on huomioitu historiantutkimuksessa ja kouluopetuksessa. Sen jälkeen pohdimme, miten punaisten kokemuksia on käsitelty taiteissa, kuten kirjallisuudessa, elokuvissa ja teatterissa. Kolmanneksi nostamme esiin, miten punaisia on muistettu, niin julkisesti kuin yksityisesti. <span lang="fi">Artikkelimme kannalta keskeisiä työkaluja ovat historiapolitiikan, muistin politiikan, historiakulttuurin ja historiatietoisuuden käsitteet. </span></p> <p>Sisällissotaa koskevassa historian tuottamisessa historiapolitiikka on aina vahvasti läsnä. Joku tai jotkut päättävät, millaiset tulkinnat historiantutkimuksessa ja kulttuurissa ovat kulloinkin hyväksyttäviä. Vuoden 1918 jälkeen nämä tulkinnat olivat voittajien sanelemia, mikä on universaali ilmiö. Samoin sodan jälkeen punaisia kohtaan harjoitettiin vahvaa muistin politiikkaa. Hävinneitä ei kirjoitettu mukaan kansalliseen kertomukseen tasavertaisina kansalaisina ja myös heidän oikeuttaan harjoittaa julkista muistamista rajoitettiin. Historian käyttö oli selkeää vallan käyttöä.</p> <p>Sisällissodan jälkeen sodan julkista muistamista hallitsi voittajapuoli vuosikymmenten ajan ja häviäjien oli tyydyttävä muistelemaan omia menetyksiään yksityisesti, perheen, työyhteisön tai työväenliikkeen keskuudessa. Tänä päivänä tilanne on melkeinpä kääntynyt vastakkaiseksi. Valkoisten perintöä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä on edelleen olemassa useita kymmeniä, mutta vaikka punaisilla ei vastaavia järjestöjä enää ole, punaisten kokemusten käsittely on näkyvämpää kuin valkoisen puolen. Sisällissodan kokeneiden sukupolvi on kuollut, mutta ylisukupolvinen muistaminen jatkuu vahvana ja näkyy eri tavoin niin taiteissa kuin muissa yhteyksissä.</p> 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Tiina Lintunen, Anne Heimo https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/109529 Suojeluskuntaperinnetyön organisaatiot ja ulottuvuudet 1944–2021 2021-06-18T15:19:28+03:00 Olli Kleemola olli.kleemola@utu.fi <p class="p1">Suojeluskunnat lakkautettiin syksyllä 1944 Neuvostoliiton vaatimuksesta ja välirauhansopimuksen nojalla. Etenkin suojeluskunnissa toimineet kokivat lakkautuspäätöksen epäoikeudenmukaiseksi, ja syntyi halu ylläpitää suojeluskunta-, lotta- ja suojeluskuntiin kiinteästi liittyneen sotilaspoikajärjestön perinnettä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen tehtyä, suojeluskuntaperheen eri jäseniin liittyvää perinnetyötä eli järjestöihin liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä.</p> <p class="p1">Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella yhtäältä perinnekentän muotoutumista eli perinnetyön organisoitumista eri järjestöihin.&nbsp;Toisaalta tarkastelun kohteena ovat perinnetyön sisällöt eli se, mitä toimia perinnekentällä on tehty kulttuuriperinnön siirtämiseksi. Tutkimuksen kolmantena ulottuvuutena on perinnetyön aineellinen ulottuvuus, eli minkälaista esineistöä tai aineistoa perinnekentän toimijat ovat tuottaneet perinnekentän tarpeisiin. Näiden kolmen ulottuvuuden avulla pyritään luomaan kokonaiskuva perinnetyön kehityksestä sodanjälkeisistä ajoista nykypäivään. Tutkimuksen aikahorisontti ulottuu vuodesta 1944 eli suojeluskunta- ja lottajärjestön lakkauttamisesta nykypäivään.Tutkimus avaa merkittäviä näkökulmia kansallisen maanpuolustushistoriallisen yhdistyskentän muotoutumiseen ja maanpuolustushistoriallisen kiinnostuksen ja perinnetyön merkityksen kasvuun viime vuosikymmeninä sekä yleensä perinnetyön merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa.</p> 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Olli Kleemola https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/110579 Kotirintaman, rintaman ja valtiovallan ristipaineessa 2021-08-02T22:04:14+03:00 Anne Pitkänen adpitkanen@gmail.com <p><em> </em></p> 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Anne Pitkänen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/109579 Kollektiivisen muistin rakentajat ja ainekset 2021-06-21T13:01:51+03:00 Olli Kleemola olli.kleemola@utu.fi 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Olli Kleemola https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/107718 Luonnonjäiltä areenoille ja kansallislajiksi. 2021-05-08T12:15:40+03:00 Kimmo Isotalo kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kimmo Isotalo https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/109062 A Colonial Frontier: Interethnic Interaction, Indigenous Agency, and the Formation of Colonial Society in the Gobernación of Popayán, 1540–1615 2021-05-25T20:42:25+03:00 Lauri Uusitalo lauri.uusitalo@tuni.fi 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Lauri Uusitalo https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/107764 Rikotut Lupaukset. 2021-05-08T12:15:10+03:00 Mari Välimäki marivaz@utu.fi 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Mari Välimäki https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/110545 Sota jäi elämään naisen roolissa ja mentaliteetissa 2021-07-30T18:07:59+03:00 Sini-Emilia Asikainen sissi.asikainen@gmail.com <p>Talvi- ja jatkosota aiheuttivat radikaalin muutoksen ihmisten arkeen, rikkoen naisten ja miesten välisen työnjaon. Sota ja sitä seurannut jälleenrakennuskausi lisäsivät naisten vastuuta niin perheestä, kodista ja elannosta huolehtimisesta, mikä näkyy yhä nykypäivänä. Naisten tuli uhrata omat tarpeensa muiden hyvinvoinnin puolesta. Sodan jälkeen työtä riitti, ja tuon ajan lapset saivat pärjätä monesti omillaan. Pienemmistä sisaruksista huolehtimista odotettiin lähinnä isosiskoilta ja tytöt auttoivat arjen askareissa.</p> <p>Artikkelissa tarkastellaan talvi- ja jatkosodan ylisukupolvisia vaikutuksia naisen rooliin ja mentaliteettiin suurten ikäluokkien naisten muistitiedon kautta. Suurten ikäluokkien naisilla on nähtävissä huolehtijan ja vastuunkantajan rooleja sekä sinnikkyyden ja selviytymisen mentaliteettia. Hyvinvointivaltiokaudella Suomessa on ollut enemmän resursseja pohtia esimerkiksi lasten kasvatusta, ja millaisia ominaisuuksia omalla toiminnallaan voi ylisukupolvisesti siirtää. Kuitenkin vielä suurten ikäluokkien tyttäret ovat omaksuneet vastuuntunnon mentaliteetin, jota yhteiskunnalliset rakenteet pitävät yllä.</p> 2021-08-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Sini-Emilia Asikainen