Ennen ja nyt: Historian tietosanomat https://journal.fi/ennenjanyt <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> fi-FI <p>Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy&nbsp;<a href="https://journal.fi/ennenjanyt/about/contract">sähköisen kustannussopimuksen</a>&nbsp;(avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen&nbsp;<em>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat</em>&nbsp;-lehden verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti&nbsp;<strong>Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä</strong>&nbsp;[<a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/</a>].&nbsp;Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa&nbsp;<a href="http://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a>&nbsp;sivuilta.</p> <p><em>Ennen ja nyt</em>&nbsp;on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa&nbsp;lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla</p> <p>Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).</p> <p>Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:</p> <p><a href="https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa">https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa</a>&nbsp;</p> <p><a href="https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit">https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit</a>&nbsp;</p> owklee@utu.fi (Olli Kleemola) taneli.hiltunen1@gmail.com (Taneli Hiltunen) ti, 12 maalis 2024 09:03:40 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Pohdintoja laskennallisten ja digitaalisten ihmistieteiden suhteesta https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143567 <p>Kokoomateos “Information flows across the Baltic Sea” herättää lukijassa kysymyksen digitaalisen ja laskennallisen tutkimusorientaation välisestä suhteesta historiantutkimuksen piirissä. Vaikka näitä käsitteitä tunnutaan käytettävän usein synonyymeinä, niiden välillä on sekä paradigmaattinen että metodologinen ero, jolla on olennainen vaikutus tutkimusprosessiin. Siinä missä digitaalisuus on eräälainen sateenvarjokäsite, laskennallisuus paradigmana pyrkii tuottamaan parempaa ymmärrystä monimutkaisesta maailmasta informaatiota mallintamalla ja prosessoimalla. Digitaalisen ja laskennallisen välisen eron korostaminen ei siten ole akateemista hiustenhalkomista, koska tällä jaottelulla on perustavanlaatuinen merkitys sille, millaista tutkimusprosessia tutkija tutkimansa aiheen ympärille aikoo rakentaa.</p> Kimmo Elo Copyright (c) 2024 Kimmo Elo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143567 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Epäluotettavia, ansioituneita ja vietteleviä? https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/136009 <p>Sukupuoleen liitetyt aikalaiskäsitykset ja ennakkoluulot vaikuttivat pitkälle kylmään sotaan asti turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten tapaan palkata naisia lähinnä toimistotehtäviin. Naisvakoojia puolestaan tarkasteltiin usein vaarallisen viettelevinä toimijoina. Tässä artikkelissa käsittelen, miten tällaiset käsitykset vaikuttivat Suomen valtiollisen poliisin (Etsivä Keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi) toiminnassa vuosien 1919–1944 välillä. Kolmen esimerkkihenkilön kautta piirtyy kuva siitä, miten naiset näkyivät ja toimivat valtiollisen poliisin valvonnan arjessa. Orvokkia (s. 1912), Selmaa (s. 1889) ja Sylviä (s. 1907) erottaa heidän sijoittumisensa vakoilun, vastavakoilun ja valtiollisen valvonnan eri puolille, mutta miestoimijat tarkastelivat heitä jossain määrin samanlaisten käsitysten läpi. Käsitykset olivat kuitenkin ristiriitaisia. Nainen saattoi ennakkoluuloista huolimatta toimia valtiollisen poliisin arvostamana tiedustelijana, mutta samanaikaisesti miesetsiviä varoitettiin naistiedustelijoihin ihastumisen vaaroista. Viranomainen salli yksittäisille sen palveluksessa olleille naisille heidän tehtäväkuvaansa laajemman roolin valtiopetoksellisen toiminnan jäljittämisessä, mutta ylläpiti muuten tiukkaa rajaa nais- ja miestyöntekijöiden välillä. Valvontaviranomaiset eivät juuri saaneet näyttöä, että vakoilusta kiinni jääneet naiset olisivat pyrkineet seksuaalisuutensa avulla hankkimaan – tai saaneet hankituksi – valtiosalaisuuksia.</p> Piia Vuorinen Copyright (c) 2024 Piia Vuorinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/136009 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 ”Korkea peli” https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/137077 <p>Suojelupoliisi tutki yöpakkaskriisin päivinä emigrantti Vadim Björkelundin suurta, poikkeuksellisen monihaaraista vakoilujuttua. Selväksi tuli, että maanpetoksellinen toiminta oli saanut alkunsa pian jatkosodan jälkeen, mutta tuomiota siitä ei koskaan annettu. Miksi syytettä ei nostettu? Mitä tapaus kertoo vuosien 1944–1959 Suomesta? Venäläisemigranttien ja eri maiden tiedustelu-upseerien ristikkäistä maailmaa on tutkittu melko hyvin vuosien 1917–1939 osalta, mutta myöhempi tilanne on monessa suhteessa tuntematon. Artikkelissa päähuomio kiinnittyy vuosien 1944–47, 1953 ja 1958–59 taitekohtiin. Ensimmäinen avaa portit Neuvostoliiton tiedustelulle, toinen nostaa Suomen vastavakoilun näkyvämmin esiin ja kolmas mullistaa vielä kerran eri tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden valtasuhteet. Lähdepohja rakentuu erityisesti Suojelupoliisin arkiston ja sen agenttitietoja paljastavien, sensuroimattomien osien varaan.</p> <p>In 1958, the Finnish security police discovered a major espionage case related to a Russian emigrant Vadim Björkelund. It became clear that Björkelund, a Finnish citizen, had worked as an agent for the KGB since the beginning of 1945. However, he was never charged with espionage. How is this possible, since evidence for a treason case was indisputable? And what does this reveal about Finland's international position and relations with the Soviet Union? Connections of Russian emigrants to the security and intelligence services during 1917–1939 have been studied quite a lot, but the years after that are largely unknown. This article focuses on the years 1944–47, 1953 and 1958–59, that are all turning points in the Finnish-Soviet relations, as changes in relations during these years also greatly affected Björkelund’s role as a trator and eventually dictated his destiny. Materials of the archives of the Finnish Security Police serve as main sources of this article.</p> Aleksi Mainio Copyright (c) 2024 Aleksi Mainio https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/137077 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Suojelupoliisin poliittinen kontrolli ja julkisuus 1969–1982 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/136837 <div> <p>Artikkeli käsittelee suojelupoliisin poliittista kontrollia ja julkisuutta vuosina 1969–1982. Aikajakson alkupäätä on kuvailtu suojelupoliisin historiassa suojelupoliisin kriisiksi ja loppupäässä tapahtui suojelupoliisin toiminnassa tärkeä ennaltaehkäisevän turvallisuustyön omaksuminen. Yhtenä johtopäätöksenä on, että hyvin epäilyttävänä nähty suojelupoliisi joutui miettimään uudelleen suhtautumistaan julkisuuteen ja valtionhallintoon 1970- ja 80-luvuilla. Tänä aikana tapahtuneet muutokset olivat avainasemassa suojelupoliisin kehittämisessä ja tulevassa kehityksessä. Yhteiskuntasuhteita ei kuitenkaan hoidettu yleistä informaatiota ja tiedotusta lisäämällä, vaan päinvastoin tiedon ja tiedottamisen entistä tarkemmalla rajaamisella ja suuntaamisella sen kannalta ensiarvoisille valtionhallinnon toimijoille sekä ennen kaikkea henkilökohtaisten suhdeverkostojen avulla. Artikkelissa todetaan, että suojelupoliisin suhde erityisesti SDP:hen ja toisaalta myös presidenttiin olivat avainasemassa suojelupoliisia kohtaan tunnetun luottamuksen kasvussa, joka näkyi 1980-luvun mittaan tapahtuneissa uudistuksissa. Aihetta käsitellään suojelupoliisin, eduskunnan, SDP:n ja lehdistön kautta.</p> <p>The article deals with the political control and publicity of the Finnish Security Police (Suojelupoliisi, Supo) between 1969 and 1982. The early part of the period is described in Supo's history as a crisis, while the latter part of the period saw the introduction of preventive security work, which was important in Supo's activities. One conclusion is that the dubious view of the Supo forced it to rethink its approach to the public and the government in the 1970s and 1980s. The changes that took place during this period were key to its future development. However, public relations was not managed by increasing general information and communication but, on the contrary, by more precisely limiting and targeting information and communication to key actors in the state administration and, above all, through personal networks of contacts. The article concludes that the relationship between the Supo, the Social Democratic Party (SDP) and the President played a key role in the growth of confidence in the Supo, which was reflected in the reforms of the 1980s. The issue is discussed from the perspective of the Supo, Parliament, the SDP and the press.</p> </div> Jukka Pesu Copyright (c) 2024 Jukka Pesu https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/136837 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Turvallisuuspoliisista turvallisuuspalveluksi. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/136406 <p>Suojelupoliisia ja sen toimintaa tarkasteltaessa keskitytään yleensä vastavakoiluun ja terrorismin torjuntaan. Tässä artikkelissa suojelupoliisin historiaa tarkastellaan organisaation strategisen kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta. Tarkasteluajanjaksona on Seppo Tiitisen päällikkökausi 1978–1990, jolloin tavoitteena oli viraston kehittäminen pohjoismaisten turvallisuuspoliisien tasolle. Tuon tavoitteen voi sanoa toteutuneen hyvin. Samalla normalisoitui viraston yhteiskunnallinen asema ja merkitys osana Suomen kokonaisturvallisuudesta vastaavaa viranomaiskenttää. Selkeimmät epäonnistumiset olivat sen sijaan viraston sisäisiä. Toteutumatta jäivät niin toiveet organisaatiokulttuurin muutoksesta kuin valtiojohdon päätöksentekoa tukevasta analyysitoiminnasta.</p> <p class="p1">The usual topics that interest historians of Finnish Security Police (SUPO) are counter espionage and counter terrorism. In this article, the viewpoint is however that of organizational development and management on strategic level. The article covers the directorship of Seppo Tiitinen (1978−1990), when the aim was set to bring SUPO to the same level as its Nordic partners. That aim was realised quite well. At the same time SUPO’s status and significance in Finnish society was normalized – it became one authority among others in charge of national security. The most evident failure was the inability to achieve change in organisational culture. In addition, providing significant intelligence for the government didn’t come to realization as intended.<em><br /></em></p> Mari Luukkonen Copyright (c) 2024 Mari Luukkonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/136406 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/136513 <p>Ulkomaalaisia on käsitelty Suomessa turvallisuuskysymyksenä usean vuosisadan ajan. Tässä katsausartikkelissa tarkastellaan, millä eri tavoilla suomalaiset viranomaiset ovat nähneet ulkomaalaiset uhkana 1800-luvulta 2000-luvulle ulottuvana aikana ja minkälaiseen viranomaistoimintaan tämä on johtanut. Päähuomio keskittyy turvallisuuspoliisin, eli Etsivän keskuspoliisin (1919–1937), Valtiollisen poliisin (1938–1948) ja Suojelupoliisin (1949–) toimintaan, ulkomaalaisvalvonnan kehitykseen ja kolmeen turvallistamisen, eli ulkomaalaisiin liitettyjen uhkakuvien toistuvaan aihealueeseen: poliittisiin uhkakuviin, tautien leviämisen uhkakuviin ja rikollisuuden uhkakuviin. Katsausartikkelissa hyödynnetään pääasiassa aiempaa tutkimusta ja jonkin verran turvallisuuspoliisin tuottamaa alkuperäisaineistoa. Viranomaiset ovat nostaneet uhkakuvia esille erityisesti Suomen sisäisten ja lähialueiden kon-fliktien ja sotien yhteydessä, mutta myös rauhan aikana. Uhkakuvat ovat kohdistuneet Suomen itsenäistymisestä lähtien etenkin venäläisiin ja neuvostoliittolaisiin sekä 1970-luvulta lähtien islaminuskoisiin ihmisiin. Ulkomaalaisten käsittely uhkakuvien kautta tuottaa institutionaalista epäluuloa, joka kanavoituu yleisiin puhe- ja ajattelutapoihin ja tätä kautta politiikkaan, lainsäädäntöön ja viranomaistoimintaan. Uhkakuvien korostamisella on oikeutettu pakkokeinojen käyttöä sekä ulkomaalaisten eriarvoista kohtelua suhteessa Suomen kansalaisiin. Se on myös edistänyt ihmisten jakoa kahteen eriarvoiseen ryhmään – luotettaviin suomalaisiin ja epäluotettaviin ulkomaalaisiin.</p> <p>Foreigners have been treated as a security issue in Finland for several centuries. This review article examines the different ways in which the Finnish authorities have seen foreigners as a threat during the period from the 19th century to the 21st century, and what kind of official action this has led to. The main focus is on the activities of the national security police organisations, i.e., Etsivä keskuspoliisi (1919–1937), Valtiollinen poliisi (1938–1948), and Suojelupoliisi (1949–), the development of foreigner surveillance and three themes of securitisation, i.e., the recurring threat images associated with foreigners: political threat images, disease transmission threat images, and crime threat images. The review article draws mainly on previous research and on some primary material produced by the security police. Threats have been highlighted by the authorities, particularly in the context of conflicts and wars within Finland and in the neighbouring regions, but also in peacetime. Since Finland's independence, these threat images have been focusing in particular at Russians and Soviets and, since the 1970s, at people of Islamic faith. Depicting foreigners’ presence through threat images generates institutional suspicion, which is channelled into wide-spread ways of speaking and thinking and, through this, into politics, legislation, and official action. The emphasis on threatening images has justified the use of coercive measures and the unequal treatment of foreigners in relation to Finnish citizens. It has also contributed to dividing people into two unequal groups, i.e., trustworthy Finns and untrustworthy foreigners.</p> Matti Välimäki Copyright (c) 2024 Matti Välimäki https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/136513 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Maailmanjärjestyksen iltahämärä? https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143780 <p> </p> Jussi Jalonen Copyright (c) 2024 Jussi Jalonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143780 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Kollaasi (inkerin)suomalaisten vainoista https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143363 <div><span lang="FI">Anni Reuterin sosiologian alan väitöskirja inkerinsuomalaisten kokemuksista Stalinin ajan vainoihin liittyen ja siihen pohjautuva tietokirja esittelevät väkivaltaa ja kärsimystä kokeneiden ihmisten muistitietoa ja kokemuksia monipuolisesti. Epätäsmällisyydestään huolimatta teokset todistavat väkivallan jäljistä ja seurauksista sekä vetoavat niiden muistamisen merkityksen ja velvollisuuden puolesta.</span></div> Ulla Savolainen Copyright (c) 2024 Ulla Savolainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143363 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Suomen turvallisuuspoliisin murrosten vuodet https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143662 Tiina Lintunen Copyright (c) 2024 Tiina Lintunen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143662 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Nainen paikallaan. Oululaisen säätyläisrouva Jeanette Snellmanin (1817–1878) elämäntapa. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/141995 Riikka Isoaho-Nousiainen Copyright (c) 2024 Riikka Isoaho-Nousiainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/141995 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Agrarismin aallonharjalla: J. E. Sunila maalaisliittolaisena poliitikkona ja pääministerinä https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/142018 <p> </p> <p> </p> Tuomas Rantala Copyright (c) 2024 Tuomas Rantala https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/142018 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 Sapenpurkua ja sanasotia. 1800-luvun lopun suomalaislehdistön ärtynyt tunne- ja keskustelukulttuuri https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143008 Satu Sorvali Copyright (c) 2024 Satu Sorvali https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143008 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200 The Power of Emotions: Sibling Relations in England in the Long 17th Century https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143050 Sara Ala-Hynnilä Copyright (c) 2024 Sara Ala-Hynnilä https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143050 ti, 12 maalis 2024 00:00:00 +0200