Ennen ja nyt: Historian tietosanomat https://journal.fi/ennenjanyt <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> fi-FI <p>Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy&nbsp;<a href="https://journal.fi/ennenjanyt/about/contract">sähköisen kustannussopimuksen</a>&nbsp;(avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen&nbsp;<em>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat</em>&nbsp;-lehden verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti&nbsp;<strong>Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä</strong>&nbsp;[<a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/</a>].&nbsp;Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa&nbsp;<a href="http://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a>&nbsp;sivuilta.</p> <p><em>Ennen ja nyt</em>&nbsp;on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa&nbsp;lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla</p> <p>Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).</p> <p>Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:</p> <p><a href="https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa">https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa</a>&nbsp;</p> <p><a href="https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit">https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit</a>&nbsp;</p> owklee@utu.fi (Olli Kleemola) taneli.hiltunen1@gmail.com (Taneli Hiltunen) pe, 10 maalis 2023 09:09:40 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Jotain vanhaa, jotakin uutta… https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/126997 <p>&nbsp; &nbsp;</p> Olli Kleemola Copyright (c) 2023 Olli Kleemola https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/126997 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Kapteenien vaimojen kokemus elämästä laivayhteisössä yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla 1840-1870 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/124804 Emilia Syväsalmi Copyright (c) 2023 Emilia Syväsalmi https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/124804 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Julkisuus kaksiteräisenä miekkana https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/126994 Aleksi Ahtola Copyright (c) 2023 Aleksi Ahtola https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/126994 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Armotonta menoa! Työttömät ja joutilaat miehet 1990-luvun lama-ajan suomalaisessa komediaviihteessä https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/126227 Noora Kallioniemi Copyright (c) 2023 Noora Kallioniemi https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/126227 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Elementtien yhtymäkohdassa https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/127354 <p>-</p> Sirpa Kähkönen Copyright (c) 2023 Sirpa Kähkönen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/127354 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Miten Suomesta tuli Suomi? https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/120962 <p>Ei abstraktia, teksti on tarkoitettu Katsauksia ja näkökulmia -osastolle.</p> Olli Antero Poropudas Copyright (c) 2023 Olli Antero Poropudas https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/120962 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Haaksirikkoja ja riskinhallintaa 1700-luvun Suomenlahdella https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/119636 <p>Artikkeli tarkastelee haaksirikkoja 1700-luvun Suomenlahdella pääasiassa Helsingin kaupunginarkistossa säilytettävien ja kapteenien antamien meriselitysten perusteella. Muina lähteinä on käytetty ns. sukellusraportteja, huutokauppapöytäkirjoja ja karttoja. Vuonna 1703 perustetun Pietarin jälkeen laivaliikenne Suomenlahdella kasvoi merkittävästi, ja vuosisadan lopulla idän suuntaan meni jo noin tuhat laivaa vuodessa. Haaksirikoilta ei vältytty. Heikkoja tulimajakoita oli vain muutama ja nekin Hiidenmaan Kõpua lukuun ottamatta itäisellä Suomenlahdella. Merenkulun historiassa riskiä on yritetty hallita monin keinoin. Periaatteena on ollut keskiajalta lähtien sen jakaminen eri tavoin. Alusten omistuksen ohella purjepinta-alaa alettiin jakaa 1450-luvulla useammalle mastolle. Haaksirikoista suurin osa sattui syksyllä, kun oli pimeää ja tuulista. Laivat joutuivat vastatuuleen luoviessaan vaikeuksiin ja ajoivat karille Suomenlahden uloimpien kivien kohdalla. Usein laivat joutuivat palaamaan takaisin pitkiä matkoja jopa lähtösatamaan. Haaksirikon jälkeen paikalle tullut sukelluskomppania lievensi toteutuneen riskin seurauksia ja oli näin samalla eräänlainen riskinottokynnystä alentava vakuutus. Kartat ja navigointivälineet kehittyivät 1700-luvun kuluessa. Riskiä pystyttiin vähentämään, mutta ylivoimaisille luonnonvoimille tai pimeydelle ei voitu mitään. Vasta viivasuoraan konevoimalla liikkuneet höyryaluksen lisäsivät vähitellen meriturvallisuutta. Höyrylaivoissakin oli kuitenkin vielä pitkään purjeet kaiken varalta.</p> <p> </p> <p>The article focuses on 18th century shipwrecks and risk management in the Gulf of Finland using sea protest (maritime declarations) as its primary sources. These documents, given by captains at the Magistrates court, are held in the Helsinki City Archives. Secondary sources are the diving reports, court records, auction protocols, and sea charts. The passage to St Petersburg (est. 1703) in the Gulf of Finland can be considered one of the most important crossroads of international shipping in the 18th century. The increase in the volume of shipping led to several shipwrecks per year. The level of infrastructure concerning sea safety was low, e.g there were very few lighthouses. Risk management was based on dividing up the ownership of the ship as well as increasing the number of masts (from one to three) and sails. Most shipwrecks took place in autumn when it was dark and stormy. Sailing close to a strong wind caused difficulties for captains and ships. When tacking many ships became stranded on the outermost skerries of the Finnish archipelago. Charts and navigational instruments improved during this century, but it was not until the arrival of steamships that sea safety significantly improved. However, even steamers had sails in the beginning – just in case.</p> Mikko Huhtamies Copyright (c) 2023 Mikko Huhtamies https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/119636 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Rentoja rekiviisuja ja kauniita kansallislauluja https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/122995 <p><em>Artikkelissa analysoidaan seuranäytelmiä, joita ajan kielenkäytössä kutsuttiin laulunsekaisiksi kansannäytelmiksi. Aineisto koostuu lähes kolmestakymmenestä suomenkielisestä teatterikappaleesta, jotka ovat ilmestyneet vuosien 1885 ja 1914 välisenä aikana. Varsinkin lyhyiden teatterikappaleiden kohdalla kysymys oli käyttökirjallisuudesta, jonka suhteen tekijöillä ei ollut suuria taiteellisia tavoitteita. Samantapaiset juonet, henkilöasetelmat ja laulut toistuvat tekstistä toiseen. Vaikka lehdistössä kritisoitiin suulliseen kulttuuriin kuuluneita, erityisesti nuorison suosimia rekilauluja, niillä oli näytelmissä useita funktioita. Laulujen avulla karakterisoitiin henkilöhahmoja, ilmaistiin tunteita ja kuvattiin nuorten seurustelukulttuuria. Artikkelin keskiössä on ”laulusekaisten kansannäytelmien” historiallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten kontekstien tarkastelu. Osa teksteistä sisältää isänmaata ja kotiseutua ylistäviä lauluja, mikä kertoo tekstien lomittumisesta kansanvalistuksen ja kansakunnan rakentamisen projekteihin.</em></p> Anna Kuismin Copyright (c) 2023 Anna Kuismin https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/122995 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 - Saksalaisen taidehistorioitsija Gustav Paulin toiminta Suomessa 1920-luvulla https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/122016 <p>Tässä artikkelissa tarkoitukseni on pohtia suomalaissaksalaisia kulttuurisuhteita 1920-luvulta saksalaisen taidehistorioitsija Gustav Paulin (1866–1938) ja hänen toimiensa kautta. Pohdin muun muassa sitä, millainen vaikutus ja merkitys Paulin järjestämillä Ateneumin saksalaisen taiteen näyttelyllä lokakuussa 1922, Kalannin alttarikaapin osto- ja restaurointiaikeilla 1922–1925 sekä suunnitelmilla suomalaisesta taidenäyttelystä Saksassa 1926–1927 oli laajemmin Suomen ja Saksan välisille suhteille. Artikkelissa tarkastellaan ja analysoidaan Paulin ja suomalaisten välistä kirjeenvaihtoa, joissa käsitellään esimerkiksi saksalaisen taidenäyttelyn syntyprosessia ja siihen vaikuttaneita seikkoja, kuin myös Paulin mielikuvaa ja vaikutelmia vastaitsenäistyneestä Suomesta ulkomaalaisen silmin. Tarkoitukseni on osoittaa, miten Paulin toiminta Suomessa voidaan nähdä osana suomalaissaksalaisten suhteiden edistämistä ja positiivisen mielenlaadun osoittamista maalle, jolle suomalainen poliittinen eliitti koki olevansa kiitollisuuden velassa. </p> Tony Pyykkö Copyright (c) 2023 Tony Pyykkö https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/122016 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 ”Kustaa Aadolfin, hakkapeliittain ja vesisuihkujen päivä.” 1930-luvun ruotsalaisuuden päivän mellakat suomalaisessa lehdistössä https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/123013 <p>1930-luvulla suomen- ja ruotsinkielisten välinen kielikiista saavutti huippunsa. Samalla vuosikymmenellä kielikiistassa ajauduttiin myös väkivallankäyttöön. Tämä tapahtui vuosina 1933–1937 Helsingin keskustassa ruotsalaisuuden päivän yhteydessä syntyneissä mellakoissa. Artikkelissa kuvataan, mitä sanomalehdet mellakoista kirjoittivat. Erosivatko lehtien näkemykset mellakoiden syyllisistä ja miten? Artikkelin pääaineistona on käytetty Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä 1930-luvulta. Vaikka 1930-luvun kielitaistelusta on kirjoitettu lukuisia teoksia, tässä artikkelissa keskitytään ensimmäistä kertaa systemaattisesti juuri ruotsalaisuuden päivänä Helsingissä tapahtuneisiin mellakoihin ja siihen, kuinka suomalainen lehdistö niihin reagoi.</p> Janne Väistö Copyright (c) 2023 Janne Väistö https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/123013 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Suomalaiset siirtolaiset Pohjois-Amerikassa: Valokuvat ja empatia siltana nykyisyyteen https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/120997 <p>Tarkastelen tässä artikkelissa suomalaisten siirtolaisten elämää Michiganin ”Copper Countryn” alueella Pohjois-Amerikassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Arkistovalo-kuvat valottavat suomalaissiirtolaisten kokemuksia vieraassa maassa ja sitä, kuinka he ilmaisivat identiteettiään alueella. Käytetty teoria, proteesinen muisti, korostaa ensinnäkin teknologian, tässä tapauksessa valokuvien, tärkeyttä integraation välineenä. Toisaalta pro-teesinen muisti korostaa nykypäivänä teknologian, kuten juuri valokuvien, tärkeyttä työka-luna: valokuvat välittävät menneisyydestä tietoa empatiaa herättävällä tavalla. Siirto-laisuudessa on tiettyjä yleismaailmallisia piirteitä, joita esiintuomalla voitaisiin herättää hyödyllistä keskustelua tästä poliittisesti painavasta aiheesta. Empatian kautta voitaisiin luoda yhteyksiä myös nykysiirtolaisuuteen ja ymmärryksen lisäämiseen maahantulijoita kohtaan.</p> Tuuli Matila Copyright (c) 2023 Tuuli Matila https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/120997 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200 Suomalaisnaisten kohtaloita Neuvosto-Karjalassa https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/126041 <p>Maria Lähteenmäen tutkimuksella punapakolais(nais)ten elämästä ja kohtaloista Neuvosto-Karjalassa on sanottavaa myös meidän ajallemme, jossa olemme nähneet, kuinka syystä tai toisesta kotimaansa jättämään joutuneet pakolaiset&nbsp; pyrkivät löytämään itselleen uuden kotimaan, jossa löytää työtä ja toimeentuloa uuden elämän rakentamiseksi uusissa oloissa.</p> Kristiina Kalleinen Copyright (c) 2023 Kristiina Kalleinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/126041 pe, 10 maalis 2023 00:00:00 +0200