Ennen ja nyt: Historian tietosanomat https://journal.fi/ennenjanyt <p><strong>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat </strong><span style="font-weight: 400;">on voittoa tavoittelematon täysin avoin vertaisarvioitu aikakauskirja, joka perustettiin vuonna 2001. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.&nbsp;</span></p> fi-FI <p>Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy&nbsp;<a href="https://journal.fi/ennenjanyt/about/contract">sähköisen kustannussopimuksen</a>&nbsp;(avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen&nbsp;<em>Ennen ja nyt: Historian tietosanomat</em>&nbsp;-lehden verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti&nbsp;<strong>Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä</strong>&nbsp;[<a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/</a>].&nbsp;Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa&nbsp;<a href="http://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a>&nbsp;sivuilta.</p> <p><em>Ennen ja nyt</em>&nbsp;on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa&nbsp;lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla</p> <p>Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).</p> <p>Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:</p> <p><a href="https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa">https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa</a>&nbsp;</p> <p><a href="https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit">https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit</a>&nbsp;</p> lokesk@utu.fi (Lauri Keskinen) taneli.hiltunen1@gmail.com (Taneli Hiltunen) ma, 21 syys 2020 08:11:50 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Jatkuvasti kehittyvä lehti https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/98271 <p>-</p> Lauri Keskinen Copyright (c) 2020 Lauri Keskinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/98271 ma, 21 syys 2020 07:32:22 +0300 Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94378 <p>Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa.</p> <p>Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilanteeseen johtaneen kehityksen kolmeen aikakauteen, jotka kiinnitämme suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen, liikuntakulttuurin muutokseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön murrokseen.</p> <p>Jääkiekko ja jalkapallo kehittyivät ensimmäisessä vaiheessa 1960-luvulle asti samantyylisesti ja lajien toiminta oli monilta osin hapuilevaa ja vaatimatonta. Jääkiekon irtiotto muihin lajeihin ajoittui kahteen toisen maailmansodan jälkeisen Suomen isoon rakennemuutokseen. 1960- ja 1970-luvuilla jääkiekko hyödynsi teollistumisen ja palveluistumisen, vaurastumisen, kaupungistumisen sekä kulutusyhteiskuntaan siirtymisen luoman uuden urheilukulttuurisen potentiaalin parhaiten. Se kehitti harrastusoloja, ammattimaisti ennakkoluulottomasti toimintaansa ja loi modernisoituvaan yhteiskuntaan sopineen konseptin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Näin jääkiekko oli hyvässä kunnossa, kun vanhojen rakenteiden purkautuminen ja markkinallistuminen muuttivat Suomea 1990-luvulta lähtien. Lajin toimintamekanismit vastasivat jo monelta osin uuden ajan vaatimuksia. Lisäksi urheilun järjestökentän sekasorto ja kansainvälinen menestys vahvistivat jääkiekon asemaa. Näin laji onnistui toistamiseen hyödyntämään yhteiskunnallisen muutoksen luoman uudenlaisen tilanteen ja tekemään eroa muihin lajeihin, myös jalkapalloon.</p> Arto Nevala, Kimmo Isotalo, Hannu Itkonen Copyright (c) 2020 Arto Nevala, Kimmo Isotalo, Hannu Itkonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94378 ma, 21 syys 2020 07:33:19 +0300 Poikien, äitien ja isien toimijuus https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/88656 <p>Artikkelissa tarkastellaan, miten perheenjäsenet reagoivat, kun poikaa syytettiin esiaviollisesta suhteesta 1600-luvun Ruotsissa. Tutkitut tapaukset osoittavat, että poikien, äitien ja isien toimijuus määrittyi sukupuolen, iän ja sen suhteen, mikä heidän asemansa oli perheessä. Lisäksi heidän toimijuuteensa vaikutti sääty ja perheen asema säädyn sisällä. Poikien toimijuus ja argumentointi tuomioistuimessa rakentuivat patriarkaaliselle kuuliaisuudelle vanhempia ja Jumalaa kohtaan. Nuoruus elämänvaiheena loi näiden miesten toimijuudelle raamit, jota he hyödynsivät parhaalla mahdollisella tavalla.</p> <p>Vanhempien toiminta poikien esiaviollisten suhteiden selvittämisessä oli kytköksissä sekä sukupuoleen että säätyyn. Papistoon ja ylempään porvaristoon kuuluneet naiset toimivat aktiivisesti tuomioistuimen ulkopuolella ja heidän miehensä ottivat asian hoitoonsa, kun se siirtyi oikeuteen. Miehille oli tyypillistä toimia tuomioistuimissa patriarkaalisen hierarkian edellyttämällä tavalla. Samaan aikaan alemman porvariston naiset toimivat aktiivisesti sekä tuomioistuimissa että niiden ulkopuolella. Meidän tulisikin analysoida uuden ajan alun toimijuutta intersektionaalisesti ja ottaa huomioon henkilön ikä, aviosääty, asema kotitaloudessa sekä sääty ja asema säädyn sisällä.</p> Mari Välimäki Copyright (c) 2020 Mari Välimäki https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/88656 ma, 21 syys 2020 07:35:29 +0300 Vastakertomuksia karkotuksista https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/90761 <p><span lang="fi">Artikkelini tavoite on tutkia inkerinsuomalaisen muistitietoa omasta ja ryhmänsä pakkosiirrosta</span><span lang="fi">&nbsp;Leningradin piirityksestä eri puolille Siperiaa toisen maailmansodan aikana. Kysyn, millaisia olivat muistitiedon kertomukset pakkosiirrosta.</span><span lang="fi">&nbsp;</span><span lang="fi">Aineistonani käytän kahdenkymmenen vuosina 1941–1942 karkotetun inkerinsuomalaisen henkilöhistoriallista haastattelua. Analysoin kertomuksia vastakertomuksen käsitteen avulla. Esitän ensiksi, että pakkosiirrettyjen inkerinsuomalaisten haastateltujen kertomukset pakkosiirrosta olivat usein vastakertomuksina neuvostovallan toimia vastaan, jotka leimasivat suomalaiset vihollisiksi ja toteuttivat epäinhimillisellä tavalla suomalaisten pakkosiirrot kaukaisiin paikkoihin alkeellisiin oloihin. Karkotetut kärsivät syrjinnästä, nälästä, sairauksista, pakkotyöstä ja surkeista elinoloista kuolleisuuden ollessa korkea. Toiseksi esitän, että inkerinsuomalaisten muistitieto sisälsi myös myönteisiä kertomuksia Siperiassa eletystä ajasta vastoin inkerinsuomalaisten hallitsevaa kärsimyskertomusta tai tutkijoiden luomaa kuvaa siitä. Paikallisten ihmisten apu ja paikoin parempi ruokatilanne pelastivat monen hengen. Muistitieto nosti esille neuvostoarjen kohenemisen monissa karkotuspaikoissa 1940-luvun kuluessa, mutta samalla haastateltavat kuvasivat totalitaristisen neuvostojärjestelmän edelleen ongelmalliseksi.</span></p> Anni Reuter Copyright (c) 2020 Anni Reuter https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/90761 ma, 21 syys 2020 07:37:33 +0300 Esihistorian moderni luomus https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91528 <p>Kirja-arvio teoksista&nbsp;Rémi Labrusse, <em>Prehistoire: l’envers du temps</em>. Paris: Éditions Hazan, 2019. 240 sivua. &amp;&nbsp;Cécile Debray, Rémi Labrusse &amp; Maria Stavrinaki, dir. <em>Préhistoire: une énigme moderne</em>, Paris: Éditions du Centre Pompidou, 2019. 304 sivua.</p> Roni Grén Copyright (c) 2020 Roni Grén https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91528 ma, 21 syys 2020 08:06:08 +0300 "Itäistä kelvottomuutta vastaan" Suomen ruotsinkielisten diskursiiviset mielikuvat suomalaisista 1896-1924 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94358 Meri Arni-Kauttu Copyright (c) 2020 Meri Arni-Kauttu https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94358 ma, 21 syys 2020 08:07:39 +0300 Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94480 Kirsi Laine Copyright (c) 2020 Kirsi Laine https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94480 ma, 21 syys 2020 08:08:34 +0300 Kirjallisuuteen kietoutunut käsite: Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen 1924-1987 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/95049 Matti Mieskonen Copyright (c) 2020 Matti Mieskonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/95049 ma, 21 syys 2020 08:09:30 +0300