Voglerin Hoosiannan vakiintuminen adventin suosikkilauluksi 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla
Avainsanat:
Hoosianna, Vogler, 1800-luku, Suomi, kirkkomusiikki, kuoromusiikki, jumalanpalvelus, hengelliset laulut, kansakoulu, Georg Joseph, InkerinmaaAbstrakti
Saksalaisen Georg Joseph Voglerin 1700-luvun lopun Tukholmassa säveltämän Hoosianna-hymnin suosion vuoksi ensimmäinen adventtisunnuntai on tänäkin päivänä yksi suosituimpia juhlapyhiä Suomessa. Alun perin palmusunnuntain kuorolauluksi tarkoitettu sävellys vakiintui 1800-luvulla Ruotsissa, Suomessa ja Inkerinmaalla osaksi adventinviettoa. Alkuun sitä esittivät Suomen kirkoissa koululaiset, mutta vähitellen alettiin varta vasten koota kuoroja sen laulamiseksi. Tapa lähti liikkeelle koulukaupungeista, mutta levisi jo varhain myös ruotsinkieliselle maaseudulle. Vielä 1800-luvulla Hoosianna liittyi myös muihin kirkollisiin juhlatilaisuuksiin, kuten uusien kirkkojen vihkiäisiin. Säätyläiskodeissa sitä esitettiin myös piano- tai huilukappaleena. Suomenkielisille alueille ja Inkerinmaalle Hoosianna alkoi levitä 1870-luvulla. Kansakoulujen yleistyessä se saavutti myös paikan koulujen adventin- ja joulunvietossa. Hoosiannaa alettiin julkaista 1800-luvun jälkipuoliskolla monissa kuorokokoelmissa, moniäänisissä koululaulukirjoissa sekä messusävelmistöjen ja koraalikirjojen lopussa. Vähitellen se yleistyi myös yhteislauluun tarkoitetuissa laulukirjoissa, mutta löysi tiensä virsikirjaan vasta vuonna 1986. Hoosiannan suosiota selittää paljolti sen tarttuva melodia, joka poikkesi voimakkaasti oman aikansa muun jumalanpalvelusmusiikin tyylistä ja ihanteista. Tämän melodian pohjalta muokattiin 1800-luvun aikana myös ainakin kolme ehtoollisjumalanpalveluksen Pyhä-hymnin sävelmää, joista Fredrik August Ehrströmin tekemä oli käytössä vuoteen 2000 asti.
Georg Joseph Vogler’s Hosanna from late-eighteenth-century Stockholm is the reason why the First Advent Sunday is one of the most popular Sundays in Finland. Hosanna, originally a choral song for Palm Sunday, became established in nineteenth-century Sweden, Finland, and Ingria as part of the celebration of Advent. At first, it was performed by schoolchildren, but gradually choirs began to be assembled to sing it. The tradition started in the school towns and spread to the countryside. Hosanna was also performed in other celebrations, such as the inaugurations of new churches, and as an instrumental piece. It gained an irreplaceable place in the Advent and Christmas celebrations of primary schools. Hosanna began to be published in many choral collections, school songbooks, collections of liturgical melodies, and chorale books. Gradually, it also became common in songbooks intended for community singing but did not find its way into the Hymnal until in 1986. Hosanna’s popularity is predominantly explained by its catchy melody, which strongly differed from the style and ideals of liturgical music of its own time. Based on this melody, during the nineteenth century, at least three melodies of the Sanctus for the Communion Service were formed.
Julkaistu
Copyright (c) 2023 Samuli Korkalainen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.