Kielitaitoa kielellisellä kierrätyksellä

Dialogisen toimijuuden analyysiä perintökielijapanissa

Authors

• Sachiko Sosa
• Riikka Länsisalmi

DOI:

https://doi.org/10.61197/fjl.156664

Keywords:

japani, perintökieli, dialoginen syntaksi, dialoginen toimijuus, resonanssi

Abstract

Analysoimme perhekeskusteluaineistossa, miten osallistujat hyödyntävät kierrätettäviä kielellisiä resursseja henkilökohtaisesti mielekkäässä kielellisessä kanssakäymisessä. Erityisesti tarkastelemme perintökielen lapsipuhujien vuorovaikutusta japaniksi, joka ei ole heidän elinympäristönsä valtakieli, suomi. Arkinen perhekeskustelu on kiinnostava aineisto monikielisten lasten kielellisen repertuaarin kartoittamiseksi, sillä siinä heidän on mahdollista käyttää koko repertuaariaan maksimaalisesti. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa lasten ja nuorten vuorovaikutuksesta perintökielijapanilla Suomessa. Pohdimme myös kielitaidon käsitteeseen liittyviä ideologioita, ja näemme perintökielen elinvoimaisena osana yksilön kielirepertuaaria.

Aineistolähtöisessä tutkimuksessamme tarkastelemme vuorovaikutusta kielellisten toimintojen kokoonpanona, soveltaen Du Bois’n (2014) dialogisen syntaksin teoriaa (DS). Analysoimme keskusteluaineistoa paitsi sosiaalisena myös kognitiivisena vuorovaikutustoimintana. Analyysimme keskittyy vuorovaikutuksen syntaksiin, erityisesti siihen, miten puhujat rakentavat keskustelua toistensa lausumien pohjalta. DS-teoria tarjoaa analyyttisen kehikon dialogisen toimijuuden ja osallisuuden kielellisen rakenteen kuvaamiselle diagraafien muodossa. Hahmotamme rakenteellisia, leksikaalisia, semanttisia ja pragmaattisen toiminnan paralleeleja, joista kielellisten elementtien välinen yhteenkuuluvuus, resonanssi, kumpuaa. Keskusteluesimerkkien avulla havainnollistamme DS-teorian käsittein perintökielijapanin puhujien vuorovaikutustaitoja, mikä on uusi näkökulma perintökielten tutkimuksessa.

Löydöksemme osoittavat, että lasten kielelliset skeemat aktivoituvat usein aikuisten lausumissa, mikä vahvistaa lasten roolia aktiivisina toimijoina. Perheen arkikeskustelussa paralleelien hyödyntäminen ja resonanssin muodostaminen näyttäytyvät vuorovaikutuksellisesti tärkeämpinä kuin oikeakielisyys. Lopuksi pohdimme kierrätettäviksi valikoituvia kielellisiä elementtejä ja muotoja dialogisen toimijuuden ja usein toistuvien kielellisten yksiköiden vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta.

References

Ahearn, Laura M. 2001. Language and Agency. Annual Review of Anthropology 30. 109–137.

Aiko, Mizue. 2017. Learning Japanese as a heritage language: the home school envi-ronment. European Journal of Foreign Language Teaching 2(3). 103–130. http://dx.doi.org/10.46827/ejfl.v0i0.1282

Al Zidjaly, Najma. 2009. Agency as an interactive achievement. Language in Society, 38(2). 177–200. https://doi.org/10.1017/S0047404509090320

Arita, Yuki. 2023. The practice of establishing common ground for backward-

and forward-oriented management of interaction. Journal of Pragmatics 212. 146–168. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2023.05.010

CEFR Expert Group. 2023: A Guide to Action-oriented, Plurilingual and Intercultural Education. Language Policy Programme. Education Policy Division. Education Department. Council of Europe. https://rm.coe.int/a-guide-to-action-oriented-plurilingual-and-intercultural-education/1680af9496

Clancy, Patricia M. 2009. Dialogic priming and the acquisition of argument marking in Korean. Teoksessa Guo, Jiansheng, Lieven, Elena, Budwig, Nancy, Ervin-Tripp, Susan, Nakamura, Keiko & Ozcaliskan, Seyda (toim.), Crosslinguistic Ap-proaches to the Psychology of Language: Research in the Tradition of Dan Isaac Slobin, 105–117. Psychology Press, Taylor & Francis Group.

Danjo, Chisato. 2018. Making sense of family language policy: Japanese-English bi-lingual children’s creative and strategic translingual practices. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism 24(2). 292–304. https://doi.org/10.1080/13670050.2018.1460302

DiBello Takeuchi, Jae. 2023. Language ideologies and L2 speaker legitimacy. Multi-lingual Matters.

Doerr, Neriko Musha & Lee, Kiri. 2013. Constructing the Heritage Language Learner: Knowledge, power, and new subjectivities. De Gruyter Mouton.

Du Bois, John W. 2014. Towards a dialogic syntax. Cognitive Linguistics 25(3). 359–410. https://doi.org/10.1515/cog-2014-0024

Du Bois, John W & Giora, Rachel. 2014. From cognitive-functional linguistics to dia-logic syntax. Cognitive Linguistics 25(3). 351–357. https://doi.org/10.1515/cog-2014-0023

Dufva, Hannele, Aro, Mari, Suni, Minna & Salo, Olli-Pekka. 2011. Onko kieltä ole-massa? Teoreettinen kielitiede, soveltava kielitiede ja kielen oppimisen tutkimus. Teoksessa Lehtinen, Esa, Aaltonen, Sirkku, Koskela, Merja, Nevasaari, Elina & Skog-Södersved, Mariann (toim.), AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2011/3. 22–34.

Dufva, Hannele. 2014. Vieraasta kielestä omiksi sanoiksi: Mitä Vološinov sanoi kielen oppimisesta ja opettamisesta? Kieli, koulutus ja yhteiskunta 5(1). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2014/vieraasta-kielesta-omiksi-sanoiksi-mita-volosinov-sanoi-kielen-oppimisesta-ja-opettamisesta

Familia ry. 2021. Mother tongue instruction. https://www.familiary.fi/mother-tongue-instruction.html (Viitattu 15.3.2023).

Fox, Barbara A. 2007. Principles shaping grammatical practices: an exploration. Dis-course Studies 9(3). 299–419. https://doi.org/10.1177/1461445607076201

García, Ofelia, Makar, Carmina, Starcevic, Maia & Terry, Ali. 2011. Translanguaging of Latino kindergarteners. Teoksessa Potowski, Kim ja Rothman, Jason. (toim.), Bilingual Youth: Spanish in English speaking societies, 33–55. John Benjamins.

Gyogi, Eiko. 2013. Children’s agency in language choice: a case study of two Japanese-English bilingual children in London. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism 18(6). 749–764.

Harjunpää, Katariina, Niemi, Jarkko & Sorjonen, Marja-Leena. 2020. Keskustelun-analyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka. Teoksessa Luodopää-Manni, Milla, Ha-munen, Markus, Konstenius, Reetta, Miestamo, Matti, Nikanne, Urpo & Sinne-mäki, Kaius (toim.), Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV. 896–941. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Haryu, Etsuko & Kajikawa, Sachiyo. 2016. Use of bound morphemes (noun particles) in word segmentation by Japanese-learning infants. Journal of Memory and Language 88. 18–27.

Hasegawa, Yoko. 2015. Japanese. A linguistic introduction. Cambridge University Press.

Hayashi, Makoto. 2010. An overview of the question–response system in Japanese. Journal of Pragmatics 42. 2685–2702. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2010.04.006

Herushinki nihongo hoshūgakkō/ヘルシンキ日本語補習学校 2019. ヘルシンキ日本語補習学校 学校案内. 2019. https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=aG9zaHVrby5pbmZvfGhvbWV8Z3g6NjIzMWFkZTUyNThhODI4Mg (Viitattu 21.9.2020).

Hiratsuka, Akiko & Pennycook, Alistair. 2020. Translingual family repertoires: ‘no, Morci is itaiitai panzita, amor’. Journal of Multilingual and Multicultural Devel-opment 41(9). 749–763. https://doi.org/10.1080/01434632.2019.1645145

Hollebeke, Ily, Struys, Esli & Agirdad, Orhan. 2023. Can family language policy pre-dict linguistic, socio-emotional and cognitive child and adult outcomes? A sys-tematic review. Journal of Multilingual and Multicultural Development 44(10). 1044–1075. https://doi.org/10.1080/01434632.2020.1858302

Honko, Mari & Mustonen, Sanna. 2022. Lasten monikielisyyden tukemisesta. Kieli-viesti 1. 13–17. https://www.isof.se/sidor-pa-nationella-minoritetssprak/suomi/kieliviesti/kieliviesti/2022-06-09-lasten-monikielisyyden-tukemisesta. (Viitattu 25.4.2023).

Inokuma, Sakumi. 2012. Redundant hito, polite kata, and derogative yatsu in Japanese: human-denoting light nouns as a window into noun phrase structure. Linguistic Research 28. 75–110. https://doi.org/10.15083/00039139

Iwasaki, Shoichi. 2013 (uudistettu painos). Japanese. John Benjamins.

Iwasaki, Shoichi & Ono, Tsuyoshi. 2002. ‘Sentence’ in spontaneous spoken Japanese discourse. Teoksessa Bybee, Joan L. & Noonan, Michael (toim.), Complex Sen-tences in Grammar and Discourse: Essays in Honor of Sandra A. Thompson, 175–202. John Benjamins.

Jousmäki, Henna, Kinossalo, Maiju & Intke-Hernandez, Minna. 2022. Monikielinen lukutaito identiteettityön ja osallisuuden tukena. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 13(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/monikielinen-lukutaito-identiteettityon-ja-osallisuuden-tukena (Viitattu 17.5.2023).

Jucker, Andreas H, Smith, Sara W & Lüdke, Tanja. 2003. Interactive aspects of vague-ness in conversation. Journal of Pragmatics 35. 1737–1769. https://doi.org/10.1016/S0378-2166(02)00188-1

Khary, Ali. 2020. Arabian kielen opettajien opetuksen haasteet helsinkiläisissä peruskouluissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316749

King, Lid. 2018. The impact of multilingualism on global education and language learning, Cambridge English Perspectives. Cambridge English Language As-sessment, 1–46.

Kondo-Brown, Kimi & Brown, James Dean (toim.). 2007. Teaching Chinese, Japanese, and Korean heritage language students. Curriculum needs, materials, and assessment. Routledge.

Kotimaisten kielten keskus, päiväämätön. Perintökieli. https://www.kotus.fi/julkaisut/kielipolitiikkajulkaisut/kielen_asemaan_liittyvat_termit_hallinnossamme_-sanasto/perintokieli (Viitattu 25.5.2023).

Kubota, Maki, Matsuoka, Yuko & Rothman, Jason. 2025. The acquisition of the se-mantics of Japanese numeral classifiers: The methodological value of nonsense. Journal of Child Language 52. 218–243.

Kuokkanen, Katja. 2020. Täällä Helsingin vieraskieliset todellisuudessa asuvat. Helsingin Sanomat, 26.9.2020, A32–33.

Kyratzis, Amy. 2009. “He take one of my tools!” vs. “I’m building”: Transitivity and the grammar of accusing, commanding, and perspective-sharing in toddlers’ peer disputes. Teoksessa Guo, Jiansheng, Lieven, Elena, Budwig, Nancy, Ervin-Tripp, Susan, Nakamura, Keiko & Ozcaliskan, Seyda (toim.), Crosslinguistic approach-es to the psychology of language: Research in the tradition of Dan Isaac Slobin, 41–67. New York & Lontoo: Psychology Press, Taylor and Francis Group.

Kärkkäinen, Elise. 2002. Asennoituminen keskustelun osanottajien yhteistoimintana. Teoksessa Mauranen, Anna & Tiittula, Liisa (toim.), Kieli yhteiskunnassa – Yhteiskunta kielessä. AFinLAn vuosikirja 2002. Suomen soveltavan kielitieteen Yhdistyksen julkaisuja 60. 85–100.

Köymen, Bahar & Kyratzis, Amy. 2014. Dialogic syntax and complement construc-tions in toddlers’ peer interaction. Cognitive Linguistics 25(3). 497–521. https://doi.org/10.1515/cog-2014-0028

Laleko, Oksana & Polinsky, Maria. 2013. Marking topic or marking case: a compara-tive investigation of heritage Japanese and heritage Korean. Heritage Language Journal 10(2). 178–202. https://doi.org/10.46538/hlj.10.2.3

Latomaa, Sirkku (toim.). 2007. Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetuk-seen, 36–40. Opetushallitus. http://www.duoduo.fi/uploads/1/6/8/8/16885322/kir-oma-kieli-kullan-kallis.pdf (Viitattu 15.9.2022).

Laury, Ritva. 1996. SEn kategoriasta – Onko suomessa jo artikkeli? Virittäjä 2. 162–181.

Laury, Ritva. 2005. Dialogic syntax and the emergence of topics in interaction – an initial exploration. Revue Tranel (Travaux neuchâtelois de linguistique) 41. 165–189. https://www.revue-tranel.ch/article/download/2710/2414

Li, Wei. 2018. Translanguaging as a practical theory of language. Applied Linguistics 39(1). 9–30. https://doi.org/10.1093/applin/amx044

Lauwereyns, Shizuka. 2002. Hedges in Japanese conversation: The influence of age, sex, and formality. Language Variation and Change 14. 239–259. https://doi:10.1017/S0954394502142049

Länsisalmi, Riikka & Sosa, Sachiko. 2020. Pääkaupunkiseudun kielivarannon kirjoa: japani äidin-, koti- ja perintökielenä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta: Kieliverkoston verkkolehti 11(7). http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202012036915

Maynard, Senko K. 2011. Learning Japanese for Real. A Guide to Grammar, Use, and Genres of the Nihongo World. University of Hawai’i Press.

MEXT/Ministry of Education, Culture, Sports, Science and Technology/ Mombukagashō 文部科学省. 2020. 日本語教育の推進に関する施策を総合的かつ効果的 推進するための基本的な方針 概要. https://www.mext.go.jp/b_menu/houdou/2020/mext_00250.html & https://www.mext.go.jp/content/20210607-mxt_kyokoku-000015472-2.pdf (Vii-tattu 15.9.2022).

Nakajima, Kazuko/中島和子. 2017. 継承語ベースのマルチリテラシー教育― 米国・カナダ・EUのこれまでの歩みと日本の現状/Heritage-language-based multiliteracy education: looking back on US, Canada, EU and the current situa-tion in Japan. 母語・継承語・バイリンガル教育(MHB)研究 13. 1–31. https://mhb.jp/wp/wp-content/uploads/2019/03/MHB-13.pdf

Naruoka, Keiko. 2006. The interactional function of the Japanese demonstratives in conversation. Pragmatics 16(4). 475–512. https://doi.org/10.1075/prag.16.4.04nar

Niemi, Jarkko. 2013. Tiedon rajat ja vuorovaikutus. Toteamukseen tai vaihtoehtoky-symykseen vastaavat voi olla -rakenteet. Virittäjä 2/2013. 201–241.

Nishi, Hironori. 2023. Japanese no datta and no de atta in written discourse. Past forms of no da and no de aru. Pragmatics 33(2). 260–284. https://doi.org/10.1075/prag.20079.nis

Noguchi, Mary Goebel & Fotos, Sandra. 2001. Studies in Japanese Bilingualism. Mul-tilingual Matters.

Noyama, Hiroshi/野山 広, Yamamoto, Emi/山本 絵美 & Matsuo, Kaoru/松尾 馨. 2017.ヨーロッパで継承語としての日本語を教えることと学ぶことの意味を考える－それぞれの現場から－. 『ヨーロッパ日本語教育』/Japanese Language Education in Europe 22. 299–318. https://www.eaje.eu/media/0/myfiles/lisbon/full.pdf

Okamoto, Shigeko. 1996. Pragmaticization of meaning in some sentence-final particle in Japanese. Teoksessa Shibatani, Masayoshi & Thompson, Sandra A (toim.), Essays in semantics and pragmatics: In Honor of Charles J. Fillmore, Pragmatics & Beyond 32. 219–246. John Benjamins.

Ono Tsuyoshi & Suzuki, Ryoko. 2020. Exploration into a new understanding of ‘zero-anaphora’ in Japanese everyday talk. Teoksessa Laury, Ritva & Ono, Tsuyoshi (toim.), Fixed expressions: Building language structure and social action, 41–69. John Benjamins.

Otheguy, Ricard, García, Ofelia & Reid, Wallis. 2015. Clarifying translanguaging and deconstructing named languages: A perspective from linguistics. Applied Lin-guistics Review 6(3). 281–307. doi:10.1515/applirev-2015-0014

Piippo, Jarna. 2016. Línguas maternas no ensino básico: espanhol e português na área metropolitana de Helsínquia. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/168134

Piippo, Jarna. 2017. Näkökulmia oman äidinkielen opetukseen: opettajien olennainen osuus. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 8(4). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2017-1/nakokulmia-oman-aidinkielen-opetukseen-opettajien-olennainen-osuus

Piippo, Irina, Ahlholm, Maria & Portaankorva-Koivisto, Päivi. 2021. Lähtökohtia, ke-hityskulkuja ja tulevaisuuden näkymiä. Teoksessa Ahlholm, Maria, Piippo, Irina & Portaankorva-Koivisto, Päivi (toim.), Koulun monet kielet. AFinLA-e 13. 4–20. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry. https://journal.fi/afinla/issue/view/7883.

Piccard, Enrica. 2014. The impact of the CEFR on Canada’s linguistic plurality: A space for heritage language? Teoksessa Trifonas, Peter Percles & Aravossitas, Themistoklis (toim.), Rethinking heritage language education, 183–212. Cambridge University Press.

Rakhilina, Ekaterina, Vyrenkova, Anastasia & Polinsky, Maria. 2016. Linguistic crea-tivity in heritage speakers. Glossa: a journal of general linguistics 1(1): 43.1–29. https://doi.org/10.5334/gjgl.90

Sakita, Tomoko. 2006. Parallelism in conversation. Resonance, schematization, and extension from the perspective of dialogic syntax and cognitive linguistics. Pragmatics & Cognition 14(3). 467– 500. https://doi.org/10.1075/pc.14.3.03sak

Sakita, Tomoko/崎田智子. 2020. 認知言語学と談話分析. Teoksessa Ikegami, Yo-shihiko /池上嘉彦 & Yamanashi, Masaaki/ 山梨正明 (toim.),『認知言語学I』 言語研究の革新と継承 4/ Cognitive linguistics I. The innovation and inher-itance of language studies 4. 17–36. Hituzi.

Shirai, Junko, Shirai, Hidetoshi & Furuta, Yoshiteru. 2000. Acquisition of sentence-final particles in Japanese. Teoksessa Perkins, Michale & Howard, Sara (toim.), New directions in language development and disorders, 243–250. Springer. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-1-4615-4157-8_23

Smolander, Sini, Kunnari, Sari & Laasonen, Marja. 2016. Näkökulmia kielellisten tai-tojen arviointiin ja kielellisen vaikeuden tunnistamiseen monikielisellä lapsella. Puhe ja kieli 36(1). 57–75. https://journal.fi/pk/article/download/56011/18508/55112

Suomalainen, Karita. 2020. Kuka sinä on? Tutkimus yksikön 2. persoonan käytöstä ja käytön variaatiosta suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis C499. Turun yliopisto.

Suzuki, Ryoko. 1990. The role of particles in Japanese gossip. Proceedings of the 16th Annual Meeting of the Berkeley Linguistics Society, 315–324.

Takei, Noriko & Burdelski, Matthew. 2018. Shifting of “expert” and “novice” roles between/within two languages: Language socialization, identity, and epistemics in family dinnertime conversations. Multilingua 37(1). 83–117. https://doi.org/10.1515/multi-2016-0014

Tantucci, Vittorio & Wang, Aiqing. 2022. Resonance as an applied predictor of cross-cultural interaction: Constructional priming in Mandarin and Amerikan English interaction. Applied Linguistics 43(1). 115–146. https://doi.org/10.1093/applin/amab012

Thompson, Sandra A. 2002. “Object complements” and conversation: Towards a real-istic account. Studies in Language 26. 125–163. https://doi.org/10.1075/sl.26.1.05tho

Toyama-Bialke, Chisaki, Shibayama, Makoto, Takahashi, Noboru & Ikegami, Makiko/ビアルケ池千咲・柴山真琴・高橋登・池上摩希子. 2019. 継承日本語学習児における二言語の作文力の発達過程―ドイツの補習校に通う独日国際 児の事例からー(The process of Japanese-heritage language learners’ bilingual writing proficiency development: A case study of a German-Japanese child learning Japanese as a heritage language at a Japanese supplementary school in Germany). 日本語教育 172. 102–117.

Vygotsky, Lev. S. 1987. Thinking and speech. Teoksessa Rieber, Robert W. & Carton, Aaron S. (toim.), The collected works of L. S. Vygotsky 1. Problems of general pschology, 39–285. Plenum Press.

Vygotsky, Lev. S. 1997. The Historical Meaning of the Crisis in Psychology: A Meth-odological Investigation. Teoksessa Rieber, Robert W. & Wollock, Jeffrey (toim.), The Collected Works of L. S. Vygotsky. Vol. 3. Problems of the Theory and History of Psychology, 233–344. Plenum Press.

Wang, Zi. 2022. The role of language in the wellbeing of migrants: East Asian communities in Germany. Routledge.

Xu, Jun. 2021. An analysis of Japanese sentence-final particle yone: compare yone and ne in response. Dialogue & Discourse 12(2). 174–191. https://doi.org/10.5210/dad.2021.206

Yli-Jokipii, Maija, Aksinovits, Larissa, Salin, Riitta & Hautakoski, Tuulia. 2020. Oman äidinkielen osaaminen – hyödyntämätön resurssi. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 11(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/oman-aidinkielen-osaaminen-hyodyntamaton-resurssi