The influence of copying notes verbatim – learning outcomes and opinions of students

Authors

• Elina Palola Oulun yliopisto
• Miikka Mattila

Abstract

Tutkimme muistiinpanojen kopiointia oppitunnilla sekä sen vaikutusta oppimistuloksiin. Selvitämme oppilaiden käsityksiä muistiinpanojen kopioimisen merkityksestä ja pohdimme hyödyllistä ajankäyttöä oppitunnilla. Tutkimusaineisto on kerätty matematiikan digitaalisessa ympäristössä opiskelevien oppilaiden kahden kokeen tuloksista sekä kahdella kyselytutkimuksella.  Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi ja teoreettisena taustana mielekäs oppiminen. Tulosten perusteella parempiin oppimistuloksiin päästään käyttämällä kopiointiin menevä aika laskemiseen. Ennen tutkimusjaksoa oppilaat pitivät kopiointia hyödyllisenä oman oppimisen näkökulmasta, mutta käsitys muuttui tutkimusjaksolla. Kopiointi ei palvele kaikkien oppimista eikä ole mielekkään oppimisen näkökulmasta paras mahdollinen menetelmä. 

References

Aiken, E. G., Thomas, G. S., & Shennum, W. A. (1975). Memory for a lecture: Effects of notes, lecture rate, and informational density. Journal of Educational Psychology, 67(3), 439–444. https://doi.org/10.1037/h0076613

Alasuutari, P. (2001). Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Gaudeamus.

Amabile, T. M. (1987). The motivation to be creative. Teoksessa S. G. Isaksen (Toim.), Frontiers of creativity research. Beyond the basics (s. 223–254). Bearly Limited.

Aragón-Mendizábal, E., Delgado-Casas, C., Navarro-Guzmán, J., Menacho-Jiménez, I., & Romero-Oliva, M. (2016). A comparative study of handwriting and computer typing in note-taking by university students. Comunicar, 24(48), 101–107. https://doi.org/10.3916/C48-2016-10

Armbruster, B. B. (2009). Notetaking from lectures. Teoksessa R. F. Flippo, & D. C. Caverly (Toim.), Handbook of college reading and study strategy research (2. painos, s. 220–248). Routledge.

Askvik, E. O., van der Weel, F. R. & van der Meer, A. L. H. (2020). The importance of cursive handwriting over typewriting for learning in the classroom: a high-density EEG study of 12-year-old children and young adults. Frontiers in Psychology 11. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.01810

Ausubel, D. P. (1968). Educational psychology: A cognitive view. Holt, Rinehart & Winston.

Bransford, J.D., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (Toim.) (2000). How People Learn: Brain, Mind, Experience, and School (laajennettu painos). National Academy Press. https://doi.org/10.17226/9853

Burton, L. (1984). Mathematical thinking: The struggle for meaning. Journal for Research in Mathematics Education, 15(1), 35–49.

Csikszenmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience. Harper & Row.

Dunkel, P., Mishra, S. & Berliner, D. (1989). Effects of Note Taking, Memory, and Language Proficiency on Lecture Learning for Native and Nonnative Speakers of English. TESOL Quarterly, 23(3), 543–549. https://doi.org/10.2307/3586929

Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J. & Willingham, D. T. (2013). Improving students’ learning with effective learning techniques: Promising directions from cognitive and educational psychology. Psychological Science in the Public Interest, 14(1), 4–58. https://doi.org/10.1177/1529100612453266

Fernandes, M. A., Wammes, J. D. & Meade, M. E. (2018). The Surprisingly Pow-erful Influence of Drawing on Memory. Current Directions in Psychological Science, 27(5), 302–308. https://doi.org/10.1177/0963721418755385

Fiorella, L. & Mayer, R. E. (2017). Spontaneous spatial strategy use in learning from scientific text. Contemporary Educational Psychology, 49, 66–79. https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2017.01.002

Galperin, P. J. (1957). An experimental study in the formation of mental actions. (Kääntänyt N. Parsons). Teoksessa B. Simon (Toim.), Psychology in the Soviet Union (s. 213–225). Routledge and Kegan Paul.

Greeno, J. G. (1991). Number sense as situated knowing in a conceptual domain. Journal for Research in Mathematics Education, 22(3), 170–218.

Hiebert, J., & Wearne, D. (1992). Links between teaching and learning place value with understanding in first grade. Journal for Research in Mathematics Education, 23(2), 98–122.

Hiltunen, J., Ahonen, A., Hienonen, N., Kauppinen, H., Kotila, J., Lehtola, P., Leino, K., Lintuvuori, M., Nissinen, K., Puhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M.-P., & Vettenranta, J. (2023). PISA 2022 ensituloksia. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön julkaisuja 2023:49. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-949-3

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2005). Tutki ja kirjoita. Tammi.

Joutsenlahti, J. (2003). Kielentäminen matematiikan opiskelussa. Teoksessa A. Virta & O. Marttila (Toim.), Opettaja, asiantuntijuus ja yhteiskunta. Ainedidaktinen symposium 7.2.2003 (s. 188–196). Turun opettajankoulutuslaitos. Turun yli-opiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:72.

Khan, T. M., Hassali, M. A. & Rasool, S. T. (2012). A study assessing the impact of different teachingmodalities for pharmacy students in a Cardio-Pulmonary Resuscitation (CPR) course. Saudi Pharmaceutical Journal 21(4), 375–378. https://doi.org/10.1016/j.jsps.2012.11.002

Kiewra, K. A. (1985). Investigating Notetaking and Review: A Depth of Pro-cessing Alternative. Educational Psychologist, 20(1), 23–32. https://doi.org/10.1207/s15326985ep2001_4

Kiewra, K. A., Benton, S. L., Kim, S-I., Risch, N. & Christensen, M. (1995). Effects of note-taking format and study technique on recall and relational performance. Contemporary Educational Psychology, 20, 172–187. https://doi.org/10.1006/ceps.1995.1011

Koskinen R., (2016). Mielekäs oppiminen matematiikan opetuksen lähtökohtana. Sys-temaattinen analyysi Journal for Research in Mathematics Education aikakauslehden artikkelien pohjalta. [Väitöskirja]. Tutkimuksia / Helsingin yliopisto, käyttäy-tymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1136-4

Kostiainen, E., Ukskoski, T., Ruohotie-Lyhty, M., Kauppinen, M., Kainulainen, J., & Mäkinen, T. (2018). Meaningful learning in teacher education. Teaching and Teacher Education, 71, 66–77.

Kyngäs, H., Elo, S., Pölkki, T., Kääriäinen, M. & Kanste, O. (2011). Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede, 23, 138–148.

Kyngäs, H. & Vanhanen, L. (1999). Sisällön analyysi. Hoitotiede, 2, 3–11.

van der Meer, A. & van der Weel, F. (2017). Only Three Fingers Write, but the Whole Brain Works: A High-Density EEG Study Showing Advantages of Drawing Over Typing for Learning. Frontiers in Psychology, 8, 706. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2017.00706

Lakka, J. (2014). Yhteen- ja vähennyslaskustrategioiden rakentaminen alkuopetuksen matematiikassa. Yhden luokan oppilaiden erilaiset oppimispolut tehokkaisiin strategi-oihin. [Väitöskirja]. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 358.

Metsämuuronen, J. (Toim.) (2013). Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten pitkittäisarviointi vuosina 2005–2012. Koulutuksen seurantaraportit 2013:4. Opetushallitus.

Middleton, J. A. (1995). A study of intrinsic motivation in the mathematics classroom: Apersonal constructs approach. Journal for Research in Mathematics Education, 26(3), 254–279.

Middleton, J. A. & Spanias P. A. (1999). Motivation for achievement in mathe-matics: Findings, generalizations, and criticisms of the research. Journal for Research in Mathematics Education, 30(1), 65–88. National Council of Teachers of Mathematics. https://doi.org/10.2307/749630

Mueller, P. A. & Oppenheimer, D. M. (2014). The Pen Is Mightier Than the Keyboard: Advantages of Longhand Over Laptop Note Taking. Psychological Science 25(6), 1159–1168. https://doi.org/10.1177/0956797614524581

Nevgi, A. & Tirri, K. (2003). Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-oppimisympäristöissä – opiskelijoiden kokemukset ja opettajien arviot. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia – Re-search in Educational Sciences 15.

Pashler, H., Kang, S. H. K. & Ip, R. Y. (2013). Does Multitasking Impair Studying?

Depends on Timing. Applied Cognitive Psychology, 27(5), 593–599. https://doi.org/10.1002/acp.2919

Quade, A. M. (1996). An Assessment of Retention and Depth of Processing Associated with Notetaking Using Traditional Pencil and Paper and an On-line Notepad during Computer-Delivered Instruction.

Rogers, C. R. (1969). Freedom to Learn. Merrill.

Rothbart, M. K. & Posner, M. I. (2015). The developing brain in a multitasking world. Developmental Review, 35, 42-63. https://doi.org/10.1016/j.dr.2014.12.006

Ruokamo, H. & Pohjolainen, S. (2002). Distance learning in a multimedia net-works project: main results. British Journal of Educational Technology, 31(2), 117-125.

Salo, U.-M. (2015). Simsalabim, sisällönanalyysi ja koodaamisen haasteet. Teok-sessa S. Aaltonen, & R. Högbacka (Toim.), Umpikujasta oivallukseen. Refleksii-visyys empiirisessä tutkimuksessa (s. 166–190). Tampereen yliopistopaino.

Saviniemi, M. (2015). On noloa, jos ammattilaiset tekevät tökeröitä kielioppivirheitä: toimitushenkilökunnan kielenhuoltotiedot, -käytännöt ja -diskurssit. [Väitöskirja]. Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora. Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526207773

Smith, J. P. III. (1996). Efficacy and teaching mathematics by telling: A challenge for reform. Journal for Research in Mathematics Education, 27(4), 387–402.

Stemler, S. (2001). An overview of content analysis. Practical Assessment, Research & Evaluation, 7(1), 17. https://doi.org/10.7275/z6fm-2e34

Tiittula, L., Rastas, A. & Ruusuvuori, J. (2005). Kasvokkaisesta vuorovaikutuk-sesta tietokonevälitteiseen viestintään. Virtuaalihaastattelun näkymiä. Teok-sessa Johanna Ruusuvuori & Liisa Tiittula (Toim.), Haastattelu. Tutkimus, ti-lanteet ja vuorovaikutus (s. 264–271). Vastapaino.

Tuomi, J., & Sarajärvi A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (uud. laitos). Tammi.

Umejima, K., Ibaraki, T., Yamazaki, T. & Sakai, K. L. (2021). Paper notebooks vs. mobile devices: Brain activation differences during memory retrieval. Frontiers in Behavioral Neuroscience 15(34). https://doi.org/10.3389/fnbeh.2021.634158

Vehkalahti, K. (2019). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Finn Lectura. http://doi.org/10.31885/9789515149817

Vilkka, H. (2007). Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Gummerus Kirjapaino Oy.

Voyer, D., Ronis, S. T., Byers, N. (2022). The effect of notetaking method on ac-ademic performance: A systematic review and meta-analysis. Contemporary Educational Psychology, 68, 0361-476X. https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2021.102025.