Hyvä elämä maaseutukunnissa

Osallisuuden ja yhteiskehittämisen avaamia näköaloja kestävään hyvinvointiin ja kuntien älykkääseen uudistumiseen

Abstrakti

Tarvetta hyvinvointikäsityksen päivittämiseen sekä hyvinvointia ja elinvoimaa koskevien mittareiden kehittämiseen on tunnistettu laajalti. Ennen kaikkea tähän haastaa kestävän kehityksen tavoitteet, mutta myös hyvinvointitutkijat, jotka peräänkuuluttavat kansalaisten vahvempaa osallisuutta hyvinvointia koskevan tiedon tuottamisessa ja hyvinvointikäsityksen uudelleen jäsentämisessä.

Tarkastelemme artikkelissa, mistä hyvän elämän koetaan muodostuvan ja kuinka koettu hyvinvointi jäsentyy suhteessa kestävän hyvinvoinnin paradigmaan. Analysoimme myös kansalaisten näkemyksiä kuntien pito- ja vetovoimatekijöistä ja kuinka nämä haastavat tulevaisuuden kuntien elinvoimatyötä. Tutkimuksen aineisto on kerättä Posiolta, Ilomantsista, Viitasaarelta, Karvialta ja Tammelasta soveltaen osallistavan toimintatutkimuksen lähestymistapaa.

Tutkimus osoittaa kuinka osallisuus, jaettu asiantuntijuus ja yhteistoiminnallinen tiedontuotanto jäsentävät hyvinvointia ja elinvoimaa nykyistä moniulotteisemmin, ja että kansalaisten näkemykset hyvästä elämästä kytkeytyvät luontevasti osaksi kestävän kehityksen paradigmaa. Tutkimus avaa uusia näköaloja niin hyvinvointi- ja elinvoimaindikaattoreiden kehittämiseen kuin väestöön menettävien kuntien pyrkimyksiin hahmottaa uusia polkuja tulevaisuuteen.