Asiakirjat tiedonmuodostuksen välineinä sosiaalihuollossa
Omaishoidon sopimusten ja suunnitelmien funktiot
DOI:
https://doi.org/10.61198/fl.157357Avainsanat:
asiakirjat, omaishoito, sosiaalihuolto, sopimus, tietoAbstrakti
Tutkimuksessa tarkastelemme omaishoitosopimuksia ja -suunnitelmia osana omaishoidon käytäntöjä. Tutkimme, mitä tietoa asiakirjoihin muodostetaan ja millaisia funktioita niillä on omaishoidossa. Aineistomme koostuu tyhjistä omaishoitosopimuksen ja omaishoidon tuen suunnitelman lomakepohjista, omaishoitajilta saaduista täytetyistä asiakirjoista sekä hyvinvointialueilla ja Omaishoitajaliitossa työskentelevien omaishoidon työntekijöiden pari- ja ryhmähaastatteluista. Analyysin perusteella asiakirjoilla on kolme keskeistä funktiota: 1) sitoutumista ja vastuita heijastava funktio, 2) omaishoidettavan palvelukokonaisuutta kuvaava funktio sekä 3) omaishoidettavan toimintakykyä korostava funktio. Työntekijät tulkitsevat ja valikoivat dokumentoitavaa tietoa. Omaishoidettavan avun ja tuen tarvetta dokumentoidaan usein työntekijöiden näkökulmasta. Omaishoitajien ja omaishoidettavien tuottama tieto nähtiin kokemuksellisena, ei objektiivisena tietona. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää julkishallinnon sopimuskäytäntöjen kehittämisessä.
Lähdeviitteet
Aaltio, I., & Puusa, A. (2020). Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon? Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmä. Gadeamus: Helsinki.
Bressan V., Visintini C., & Palese A. (2020). What do family caregivers of people with dementia need? A mixed-method systematic review. Health Soc Care Community 28(6),1942-1960. https://doi.org/10.1111/hsc.13048
Bronstein J. & Solomon Y. (2021). Exploring the information practices of lawyers.
Journal of Documentation 77(4), 1003-1021. https://doi.org/10.1108/JD-02-
2022-0044
Cash, B., Hodgkin, S., & Warburton, J. (2016). Practitioners’ Perspectives on Choice for Older Spousal Caregivers in Rural Areas. Australian Social Work, 69(3), 283–296. https://doi.org/10.1080/0312407X.2015.1074258
De Witte, J., Declercq, A., & Hermans, K. (2016). Street-Level Strategies of Child Welfare Social Workers in Flanders: The Use of Electronic Client Records in Practice. The British Journal of Social Work, 46(5), 1249–1265. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcv076
Drew P., Heritage J. (1992). Analyzing talk at work: An introduction. Teoksessa P. Drew a & J. Heritage (toim.) Talk at Work: Interaction in Institutional Settings (ss. 3–65). Cambridge: University Press.
Elo S., Kajula O., Tohmola A. & Kääriäinen M. (2022). Laa¬dullisen sisällönanalyysin vaiheet ja ete¬neminen. Hoitotiede 34(4), 215–225.
Eskola J. & Suoranta J. (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. (2010). Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat: Laadullisen aineiston analyysi vai vaiheelta. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (ss.180–200). Jyväskylä: PS-kustannus.
Garfinkel H. (1967). Studies in Ethnomethodology. Englewood Cliffs, N.J.: Prentice Hall.
Gadamer H.-G. (2005) Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Valikoinut ja suomentanut Ismo Nikander. Tampere: Vastapaino.
Gillingham P. (2013). The development of electronic information systems for the future: Practitioners, ‘embodied structures’ and ‘technologies-in-prac-tice’. British Journal of Social Work 43(3), 430–445. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcr20
Gillingham, P. (2014). Technology configuring the user: Implications for the redesign of electronic information systems in social work. British Journal of Social Work (46), 1–12. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcu14
Günther K. & Raitakari S. (2012). Mielenterveyskuntoutusta avoimen ja yksityiskohtaisen suunnitelmalomakkeen ohjaamana. Teoksessa V. Heikkinen, E. Voutilainen, P. Lauerma, U. Tiililä & M. Lounela (toim.) Genreanalyysi–tekstilajitutkimuksen käytäntöä (ss. 101-128). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.
Günther K., Raitakari S. & Juhila K. (2015). From plan meetings to care plans: Genre chains and the intertextual relations of text and talk. Discourse & Communication 9(1), 65–79. https://doi.org/10.1177/1750481314555265
Günther, K. (2012) Asiakassuunnitelmien ammatilliset kehykset. Mielenterveyskuntoutus
asiakassuunnitelmien kuvaamana. Janus, 20(1), 15–31.
Günther, K. (2015). Asiakasdokumentaatio arviointina mielenterveystyön arjessa. Tutkimus ammatillisesta kirjaamisesta. Tampere: Tampereen yliopisto.
Günther K. & Räsänen J-M. (2022). The reported responsibilities of mental health workers and clients. Communication & Medicine 17(3), 230–242. https://doi.org/10.1558/cam.21587
Günther, K. & Oja O. (2023) Valvotun vaihdon säännöt -sarjakuvasopimus multimodaalisena genrenä asiakkaan ja työntekijän väistä toimintaa tuottamassa. Lähivertailuja (33), 11–46. https://doi.org/10.5128/LV33.01
Günther, K., Ekqvist, E. & Kuusisto, K. (2024). Documentation as part of substance use rehabilitation: how workers account for the significance of documentation during interviews. Journal of Documentation, 80(7), 346-363. https://doi.org/10.1108/JD-09-2023-01884
Grönfors, M. (1982). Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Porvoo: WSOY.
Hujanen K., Kinnunen U-M., Ailio E. & Koivumäki L. (2021) Sosiaalityön laadukas rakenteinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden kuvaamana. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 13(4).
Huuskonen S. (2014). Recording and use of information in a client information system in child protection work. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1387. Tampere: Tampere University Press.
Hämeenaho P. (2016). Tieto, valta ja vastuu erityislasten hoidossa. Elore, 23(2). https://doi.org/10.30666/elore.79256
Ilmarinen, K., Lindström, E. Neijonen, A., Honkanen, S. & Kehusmaa, S. (2024) Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024: Hyvinvointialueiden myöntämisperusteet, toimintakäytänteet ja omaishoidon tuen menot. Työpaperi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.
Isah, E.E. & Byström K. (2017). Enacting workplace information practices: the diverse roles of physicians in a health care team. Proceedings of the Ninth International Conference on Conceptions of Library and Information Science, Uppsala, Sweden, June 27-29, 2016. Information Research, 22(1), CoLIS paper 1650. http://InformationR.net/ir/22-1/colis/colis1650.html
Juhila K. (2018) Aika paikka ja sosiaalityö. Tampere: Vastapaino.
Kalliomaa-Puha L. (2005). Ennakoiva ajattelu vanhustenhuollossa: yksilöllinen omaishoitosopimus ennakoinnin välineenä. Teoksessa Pohjonen S. (toim.) Ex ante – ennakoiva oikeus (ss. 168-193). Helsinki: Talentum.
Kalliomaa-Puha L. (2007). Vanhoille ja sairaille sopivaa? Omaishoitosopimus hoivan instrumenttina. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.
Kivistö, M. & Hautala, S. (2020). Dokumentoitu asiakaslähtöisyys? Vammaissosiaalityön prosessit asiakasdokumenttien kuvaamana. Janus, 28(3) 254–272. https://doi.org/10.30668/janus.77648
Kröger, T. (2019). Looking for the Easy Way Out: Demographic Panic and the Twists and Turns of Long-Term Care Policy in Finland. Teoksessa T.-K. Jing, S. Kuhnle, Y. Pan, & S. Chen (toim.), Aging Welfare and Social Policy: China and the Nordic Countries in Comparative Perspective (ss. 91-104). Springer International Publishing. International Perspectives on Aging, 20.
Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Elo, S. (2020). The Trustworthiness of Content Analysis. In: Kyngäs, H., Mikkonen, K., Kääriäinen, M. (toim.) The Application of Content Analysis in Nursing Science Research. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-30199-6_5
Kääriäinen, A. (2016). Sosiaalityön dokumentointi: suhde tietoon ja toimintaan. Teoksessa M. Törrönen, K. Hänninen, P. Jouttimäki, T. Lehto-Lundén, P. Salovaara, & M. Veistilä (toim.), Vastavuoroinen sosiaalityö. Tampere: Gaudeamus.
Laihonen, H., Kork, A. A., & Sinervo, L-M. (2023)- Advancing public sector knowledge management: towards an understanding of knowledge formation in public administration. Knowledge Management Research & Practice, 22(3), 223–233. https://doi.org/10.1080/14778238.2023.2187719
Lehmuskoski, A., Palm, N., Suhonen, M., Korhonen, K. (2024). Sosmeta-palvelu. Teoksessa A. Lehmuskoski, N. Palm, M. Suhonen, K. Korhonen (toim.), . Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.
Leskelä R.-L., Haavisto I., Jääskeläinen A., Sillanpää V., Helander N., Laasonen V., Ranta T., Torkki P. (2019) Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 42. Valtioneuvosto.
Lintula H., Hotti V. & Leinonen P. (2013). Sosiaalihuollon avoin asiakastietomalli ja sen kehittämisessä ja soveltamisessa käytetyt standardit. FinJeHeW, 5(2‐3), 94-105.
Nolan A, Aaltonen K, Danielsbacka M. (2024). The Effect of Informal Caregiving on Depression: An Asymmetric Panel Fixed-Effects Analysis of In-Home and Out-Of-Home Caregivers Across Europe. J Aging Soc Policy, 37(5), 705-723. https://doi.org/10.1080/08959420.2024.2348968
Nonaka, I. & Takeuchi, H. (1995/2005). The Knowledge-Creating Company. How Japanese
Companies Create the Dynamics of Innovations. Oxford: University Press.
Pohjola A., Kemppainen T., Niskala A. & Peronius toim. (2019). Yhteiskunnallisen paikkansa ottava sosiaalityö. Tampere: Vastapaino.
Ring, M. (2021) Psykologinen sopimus omaishoidon sopimuksellisuuden ilmentäjänä. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.
Ring, M., Laulainen, S. & Rissanen, S. (2021). Omaishoidontuen järjestelmä sopimuksellisuuspuheena. Janus 29(1), 21–36. https://doi.org/10.30668/janus.77316
Ring M., Kaarakainen M., Laulainen S. & Rissanen S. (2024) Family carers as service producers – insights into psychological contracts. Educational Gerontology, 1–13. https://doi.org/10.1080/03601277.2024.2401734
Räsänen, J.-M. (2012). Producing norm talk of fact-based case recording in interviews with emergency social workers. Qualitative Social Work, 11(1), 6-22. https://doi.org/10.1177/1473325011400482
Räsänen, J-M. (2014). Tietotekniikkaan pohjautuva asiakastiedon käyttö sosiaalipäivystyksessä: etnometodologinen puheen ja vuorovaikutuksen tutkimus. Tampere: Tampereen yliopisto.
Räsänen, J.-M., & Günther, K. (2018) Inter-organisational use of the electronic health record in mental health. Communication and medicine, 15(1), 65–76. https://doi.org/10.1558/cam.32398
Räsänen, J.-M. (2022) Kotiin kietoutuva tiedon keruu aikuissosiaalityössä. Teoksessa S. Raitakari, K. Günther & Räsänen J.-M. (toim.) Koti ja haavoittuvuus: Instituutionaalisia kohtaamisia, kokemuksia ja käytäntöjä (ss. 216-247). Tampere: Tampere University Press.
Salmi-Tolonen, T. (2014). Sopimus ja kieli. Teoksessa H. Haapio, M. Järvinen (toim.), Yritysten sopimus- ja vastuuketjut: Sopimusten hallinta käytännössä (ss. 317-335). Helsinki: Tietosanoma.
Salovaara, S. (2024). Tietojärjestelmät osana sosiaalityön tiedonmuodostusta. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Salovaara, S. & Ylönen, K. (2022). Client information systems support for case-based social work: experiences of Finnish social workers”. Nordic Social Work Research 12(3), 364-378. https://doi.org/10.1080/2156857X.2021.1999847
Salovaara, S., Surakka, A., Silén, M., & Lääveri, T. (2023) Tietojärjestelmät ja sosiaalipalveluiden tiedolla johtaminen. Focus Localis, 51(2). https://journal.fi/focuslocalis/article/view/122193
Smith, D. E. (1990). Texts, facts, and femininity: Exploring the relations of ruling. London: Routledge.
Sointu, L. (2022). Koskevia ja tuntuvia vastuita: omaishoivaa sidosten ehdoilla. Teoksessa M.-L. Honkasalo, L. Jylhänkangas, & A. Leppo (toim.), Haavoittuva toimijuus: Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla (ss. 257–285). Tampere: Vastapaino.
Sosmeta/ omaishoidon tuen suunnitelma/ asiakirjarakenne määrittely https://sosmeta.thl.fi/document-definitions/4b689f54-e220-49d5-9cba-179eaff6b4a9/definition (30.6.2025).
Sosiaali- ja terveysministeriö (2025). Omaishoito. https://stm.fi/omaishoito (30.6.2025).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023) Tiedonhallinta sosiaali-ja terveysalalla Sosmeta. https://thl.fi/aiheet/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/koodistopalvelu/jakelualustat/sosmeta (30.6.2025).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024a). Tietoa RAI- järjestelmästä. https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta (30.6.2025).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024b). THL:n määräys sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 1/2024 https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/maaraykset-ja-maarittelyt/maaraykset (30.6.2025).
Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sopimus (13.2.2025).
Tikkanen, U. (2022). Omaishoitajat pakottavuuksien vietävänä – huokoisesta kiinnittävän hoivan arkeen. Teoksessa M-L. Honkasalo, L. Jylhänkangas & A. Leppo (toim.) Haavoittuva toimijuus. Sairastuminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla (ss. 189-221). Tampere: Vastapaino.
Trevithick, P. (2008) Revisiting the knowledge base of social work: A framework for practice. British Journal of Social Work, 38(6), 1212–1237.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.
Uccheddu. D., Gauthier, A-H., Steverink, N., & Emery T. (2019) The pains and reliefs of the transitions into and out of spousal caregiving. A cross-national comparison of the health consequences of caregiving by gender. Soc Sci Med. 240. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2019.112517
Valtioneuvosto (2023). Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 58. Helsinki: Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8 (30.6.2025) (30.6.2025).
Van, Aerschot, L., Kadi, S., Rodrigues, R., Hrast, M. F., Hlebec, V., & Aaltonen, M. (2022). Community-dwelling older adults and their informal carers call for more attention to psychosocial needs: Interview study on unmet care needs in three European countries. Archives of Gerontology and Geriatrics, 101. https://doi.org/10.1016/j.archger.2022.104672
Vasara, P. (2023) Paikoillaan vanhenemisen varjopuolia. Teoksessa T. Sihto & P. Vasara (toim.), Hoivan pimeä puoli (ss. 81-147). Helsinki: Gaudeamus.
Ylönen, K. (2024) Tietojärjestelmien tarjoumat ja rajoitteet sosiaalityön dokumentoinnissa. Janus, 32(2), 189–208. https://doi.org/10.30668/janus.130339
Zechner, M. (2016). Omaishoitosopimus, velvoite vai merkityksetön paperi? Teoksessa A. Halmetoja, P. Koistinen & Ojala S. (toim.) Sosiaalipolitiikan lumo (ss. 54–64). Tampere: Tampereen yliopisto.
Zhong, H., Han, Z. & Hansen, P. (2023). A systematic review of information practices research. Journal of Documentation, 79(1), 245-267. https://doi.org/10.1108/JD-02-2022-0044
