Kansalaisten osallistumista edistävä johtaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla

Kirjoittajat

• Johanna Stadius Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.61198/fl.162768

Avainsanat:

organisaatiokulttuuri, johtaminen, kunta, hyvinvointialue, kansalaisosallistuminen

Abstrakti

Tutkimus tarkastelee kansalaisten osallistumista edistäviä johtamisen osa-alueita paikallis- ja aluehallinnossa. Artikkeli kysyy, millaiset organisatoriset ja johtamiseen liitetyt tekijät vaikuttavat uudistuvien kuntien ja uusien hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumiseen ja sen johtamiseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijoiden, keskijohdon ja ylimmän johdon 66 haastattelusta toteutettu sisällönanalyysi osoittaa kuusi keskeistä kansalaisosallistumista edistävää organisatorista pääluokkaa: perusta- ja arvotekijät, toimintakulttuuriset tekijät, rakenne- ja resurssitekijät, toteutus- ja prosessitekijät, työntekijäkohtaiset tekijät sekä yhteiskunnalliset tekijät. Tutkimustulokset korostavat kansalaisosallistumista edistävien tekijöiden organisatorisesti laaja-alaista kokonaisuutta sekä johtamisen keskeistä roolia niiden toteutumisessa. Tutkimustulos korostaa 1) arvojohtajuuden ja esimerkillä toimimisen, 2) strategisen johtamisen ja verkostojohtamisen sekä 3) organisaation sisäisen toimintakulttuurin ja yhteistyön johtamisen merkitystä kansalaisosallistumisen edistämiseksi. Tutkimustulos osoittaa, että kansalaisosallistumista edistävässä johtamisessa korostuu arvoihin pohjautuva, strategiaan kytkeytyvä ja toimintakulttuuriin juurruttava johtajuus kunnissa ja hyvinvointialueilla. Tutkimus osoittaa, että henkilöstöosallistumisen ja kansalaisosallistumisen välillä on tiivis yhteys organisaatiokulttuurin näkökulmasta.

Lähdeviitteet

Aaltio, I. (2011). Organisaatiokulttuurin moniulotteisuus johtamisen näkökulmasta. Teoksessa

Puusa, A. & Reijonen, H. (toim.), Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Helsinki: UNIpress 2011.

Ayres, S. (2019). How can network leaders promote public value through soft metagovernance? Public Administration, 97(2), 279–295. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/padm.12555

Bennett, H., Escobar, O., Hill O’Connor, C., Plotnikova, E. & Steiner, A. (2022). Participation requests: a democratic innovation to unlock the door of public services? Administration and Society, 54(4), 605–628. https://doi.org/10.1177/00953997211037597

Bherer, L. (2010). Successful and Unsuccessful Participatory Arrangements: Why Is There a Participatory Movement at the Local Level? Journal of Urban Affairs, 32(3), 287–303. https://doi.org/10.1111/j.1467-9906.2010.00505.x

Bingham, L.B., Nabatchi, T. & O’Leary, R. (2005). The new governance: practices and proces-

ses for stakeholder and citizen participation in the work of government. Public Administration

Review, 65(5), 547–558. https://doi.org/10.1111/j.1540-6210.2005.00482.x

Boedeltje, M. & Cornips, J. (2004). Input and output legitimacy in interactive governance. https://repub.eur.nl/pub/1750/

61Stadius

Borg, S. (2013). Indikaattorikatsaukset. Teoksessa Borg, Sami (toim.) Demokratiaindikaattorit 2013 (s. 17–94). Helsinki: Oikeusministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-334-4

Bovaird, T. (2007). Beyond Engagement and Participation: User and Community Coproduction of Public Services. Public Administration Review, 67(5), 846–860. https://doi.org/10.1111/j.1540-6210.2007.00773.x

Bovens, M. (2007). Analysing and assessing accountability: A conceptual framework. European Law Review, 13(4), 447–468. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/j.1468-0386.2007.00378.x

Bryson, J.M., Quick, K.S., Slotterback, C.S. & Crosby, B.C. (2012). Designing public participation processes. Public Administration Review, (73)1, 23–34. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/j.1540-6210.2012.02678.x

Christensen, H. S. (2015). Process or Outcome? How the Citizens’ Initiative to Ban Fur Farming Affected Political Trust among Users of Avoin Ministeriö. Research on Finnish Society, 8, 61–71. https://doi.org/10.51815/fjsr.110733

Crosby, B. C. & Bryson, J. M. (2010). Integrative leadership and the creation and maintenance of cross-sector collaboration. Leadership Quarterly, 21(2), 211–230. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2010.01.003

Cuthill, M. & Fien, J. (2005). Capacity building: facilitating citizen participation in local governance. Australian Journal of Public Administration, (64)4, 63–80. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/j.1467-8500.2005.00465a.x

Denhard, R.B & Denhard, J.V. (2000). The New Public Service: Serving Rather than Steering. Public Administration Review. 60(9), 488–604. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/00333352.00117

Denis, J.-L., Langley, A. & Sergi, V. (2012). Leadership in the plural. The Academy of Management Annals, 6(1), 211–283. https://doi.org/10.1080/19416520.2012.667612

Ebdon, C. & Franklin, A. L. (2006). Citizen participation in budgeting theory. Public Administration Review, 66(3), 437–447. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/j.1540-6210.2006.00600.x

Edelenbos, J. (2005). Institutional implications of interactive governance: Insights from Dutch practice. Governance, 18(1), 111–134. https://doi.org/10.1111/j.1468-0491.2004.00268.x

Font, J., Smith, G., Galais, C. & Alarcon, P. (2017). Cherry-picking participation: Explaining the fate of proposals from participatory processes. European Journal of Political Research. 57(3),561–780. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/1475-6765.12248

Fung, A. (2006). Varieties of participation in complex governance. Public Administration Review, 66(1), 66–75. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/j.1540-6210.2006.00667.x

Harisalo, R. (2009). Organisaatioteoriat. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.

Hendriks, C. (2016). Coupling Citizens and Elites in Deliberative Systems: The Role of Institutional

Design. European Journal of Political Research, 55(1), 43–60. https://doi.org/10.1111/14756765.12123

Irvin, R.A. & Stansbury, J. (2004). Citizen participation in decision-making: is it worth the effort? Public Administration Review, 64(1), 55–65. https://doi.org/10.1111/j.1540-6210.2004.00346.x

Juuti, P. (2006). Organisaatiokäyttäytyminen. Helsinki: Otava.

Jäntti, A. (2016). Kunta, muutos ja kuntamuutos. Acta Universitati Tamperensis. Tampere: Tampere University Press. Akateeminen väitöskirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0238-2

Jäntti, A., Airaksinen, J. & Haveri, A. (2017). Osallistuminen julkishallinnon legitimiteettikysymyksenä. Teoksessa Bäcklund, Pia, Häkli, Jouni & Schulman, Harry (toim.), Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (s. 34–57). Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0623-6

Jäntti, A. & Kurkela, K. (2021). How municipalities can enhance citizen participation? – Exploring the views of participants and non-participants. Scandinavian Journal of Public Administration, 25 (1), 23–42. http://dx.doi.org/10.58235/sjpa.v25i1.7126

62FOCUS LOCALIS 4/2025

Jäntti, A., Kurkela, K., Leponiemi, U., Paananen, H. & Sinervo, L.-M. (2021). Osallistumismalleista kohti vuorovaikutteista kaupunkiorganisaatiota. Teoksessa Jäntti, A., Haveri, A. & Rannisto, P. (toim.), Tehokasta ja demokraattista kaupunkihallintaa? Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen akateeminen kokonaisarviointitutkimus (s. 76–97). Tutkimuksia 2021:3. http://dx.doi.org/10.13140/

RG.2.2.32297.06241

Jäntti, A., Paananen, H., Kork, A-A & Kurkela, K. (2023). Towards Interactive Governance: Embedding Citizen Participation in Local Government. Administration & Society 55(8), 15291554. https://doi.org/10.1177/00953997231177220

Kathi, P. C. & Cooper, T. L. (2005). Democratizing the administrative state: Connecting neighborhood councils and city agencies. Public Administration Review, 65(5), 559–567. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/j.1540-6210.2005.00483.x

Kurkela, K. (2022). Demokratian murros ja kuntien avautuva hallinta. Tampereen yliopisto, Johtamisen ja talouden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2547-3

Kurkela, K., Kork, A-A, Jäntti, A. & Paananen, H. (2024). Citizen Participation as an Organisational Challenge in Local Government. International Journal of Public Sector Management, Vol. 37(1), 124–140. https://doi.org/10.1108/IJPSM-08-2022-0179

Ladkin, D. M. (2010). Rethinking leadership: A new look at old leadership questions. Edward Elgar.

Leino, H. (2006). Kansalaisosallistuminen ja kaupunkisuunnittelun dynamiikka: Tutkimus Tampereen

Vuoreksesta. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampere University Press. https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6566-0

Lämsä, A-M. & Päivike, T. (2013). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki: Edita Oppiminen Oy.

Lönnqvist, A., Kujansivu, P. & Antola, J. (2005). Aineettoman pääoman johtaminen. Oitmäki: JTO-palvelut Oy.

Michels, A. (2012). Citizen Participation in Local Policy Making: Design and Democracy.

International Journal of Public Administration, 35(4), 285–292. https://doi.org/10.1080/019006

92.2012.661301

Michels, A. & De Graaf, L. (2010). Examining Citizen Participation: Local Participatory Policy Making and Democracy. Local Government Studies, 36(4), 477–491. https://doi.org/10.1080/03003930.2010.494101.

Moyson, S., Van de Walle, S. & Groeneveld, S. (2016). What do public officials think about citizens? The role of public officials’ trust and their perceptions of citizens’ trustworthiness in interactive governance. Teoksessa J. Edelenbos & I. Van Meerkerk (toim.), Critical Reflections on

Interactive Governance. (s. 189–208). Cheltenham: Edward Elgar. http://dx.doi.org/10.4337/9781783479078.00014

Mäkinen, K. 2019. Taidetta ja kohtaamisia: osallistujien kokemuksia EU:n osallistavasta hallinnasta. Politiikka, 61(3), 223–246. https://journal.fi/politiikka/article/view/82547

Nabatchi, T. (2012). Putting the “public” back in public values research: Designing public participation to identify and respond to public values. Public Administration Review, 72(5), 699–708. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/j.1540-6210.2012.02544.x

Nabatchi, T. & Amsler, L. (2014). Direct public engagement in local government. The American Review of Public Administration, 44(4), 63–88. https://doi.org/10.1177/0275074013519702

Osborne, S. P. (2006). The new public governance? Public Management Review, 8(3), 377–387. https://doi.org/10.1080/14719030600853022

Paananen, H., Jäntti A., Haveri A., Sinervo L-M. & Sinkkonen J. (2024). Havaintoja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä ja suhteesta kuntiin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024(27). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-235-0

63Stadius

Pekola-Sjöblom, M. (2011). Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 9. Acta nro 229.: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2011/1428-kuntalaiset-uudistuvissa-kunnissa-paras-arttu-ohjelman-tutkimuksia-nro-9-acta

Schein, E.H. (1987). Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Espoo: Weilin & Göös.

Schein, E. (2009). Yrityskulttuuri – selviytymisopas. Tietoa ja luuloa kulttuurimuutoksesta. Espoo: Suomen Laatukeskus Oy.

Sinkkonen, J, Jäntti, A., Kurkela, K. ja Tiensuu, A. (2024). Kuntien demokratiarooli muutoksessa. Vanhusneuvostojen muuttuva rooli kuntien demokratiamuutoksen heijastumana. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu nro 122. Helsinki: KAKS. https://kaks.fi/julkaisut/24995-2/

Thomas J. C. (2013). Citizen, customer, partner: Rethinking the place of the public in public management. Public Administration Review, 73(6), 786–796. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1111/puar.12109

Torfing, J., Sørensen, E. & Røiseland, A. (2019). Transforming the public sector into an arena for co-creation: barriers, drivers, benefits, and ways forward. Administration and Society, 51(5), 795–825. https://doi.org/10.1177/0095399716680057

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 8. uudistettu painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Tuurnas, S. (2015). Learning to co-produce? The perspective of public service professionals. International Journal of Public Sector Management, 28(7), 583–598. https://doi.org/10.1108/IJPSM-04-2015-0073

Virtainlahti, S. (2011). Hiljainen tietämys ja aineeton pääoma organisaation voimavarana. Teoksessa: Puusa, A. & Reijonen, H. (toim.), Aineeton pääoma organisaation voimavarana (40–42). Helsinki: UNIpress.

Värttö, M. & Rapeli, L. (2019). Viranhaltijoiden suhtautuminen kuntalaisosallistumiseen. Hallinnon Tutkimus, 38 (2), 110–124. https://doi.org/10.37450/ht.97989

Yang, K. & Pandey, S.K. (2011). Further dissecting the black box of citizen participation: when does citizen involvement lead to good outcomes? Public Administration Review, Vol. 71(6), 880–892.