Yhteensovittavan johtamisen käsite sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa
DOI:
https://doi.org/10.61198/fl.162823Avainsanat:
yhteensovittava johtaminen, julkinen johtaminen, sosiaali- ja terveydenhuolto, hybridinen käsiteanalyysimalliAbstrakti
Yhteensovittavan johtamisen tarve korostuu nykyisin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluista integroidaan asiakaslähtöisiä kokonaisuuksia. Artikkelissa yhteensovittavan johtamisen käsitettä jäsennettiin Schwartz-Barcottin ja Kimin (1993) kolmivaiheista hybridistä käsiteanalyysimallia soveltaen. Analyysin teoreettisessa vaiheessa yhteensovittavan johtamisen käsitteelle tunnistettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen (N=13) avulla neljä ominaispiirrettä: kokonaisvaltaisuus, verkostomaisuus, yhdistävyys ja päämäärätietoisuus. Empiirisessä vaiheessa em. ominaispiirteitä tarkasteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa sosiaalihuollon johtajien yksilöhaastattelujen (n= 37) pohjalta. Analyyttisessa vaiheessa tulokset yhdistettiin synteesiksi. Analyyttisen vaiheen perusteella yhteensovittavan johtamisen käsitteen
määrittelyä täsmennettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa seuraavasti: Yhteensovittava johtaminen on kokonaisvaltaista, rajat ylittävää verkostomaista johtamista, jossa johtajilla on aktiivinen rooli yhdistettäessä niukkoja voimavaroja monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi kohti asiakaslähtöisiä palveluja.
Lähdeviitteet
Alban-Metcalfe, J. & Alimo-Metcalfe, B. (2010). Integrative Leadership, Partnership Working and Wicked Problems: A Conceptual Analysis. The International Journal of Leadership in Public Ser-vices, 6(3), 3–13. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.5042/ijlps.2010.0512
*Anderson, M. H. & Sun, P. Y. T. (2017). Reviewing Leadership Styles: Overlaps and The Need For a New ‘Full-Range’ Theory. International Journal of Management Reviews, 19(1), 76–96. https://doi.org/10.1111/ijmr.12082
Braun, V. & Clarke, V. (2006). Using Thematic Analysis in Psychology. Qualitative Research in Psychology, 3(2), 77–101. https://doi.org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1191/1478088706qp063oa
Bryson, J. M., Crosby, B. & Bloomberg, L. (2014). Public Value Governance: Moving Beyond Traditional Public Administration and The New Public Management. Public Administration Review, 74(4), 445–456. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1111/puar.12238
*Cepiku, D. & Mastrodacia, M. (2019). Leadership and Performance in Intermunicipal Net-works. Journal of Public Budgeting, Accounting & Financial Management, 32(2), 177–196. https://doi.org/10.1108/JPBAFM-02-2019-0019
*Crosby, B. & Bryson, J. M. (2010). Integrative Leadership and The Creation and Maintenance of Cross-sector Collaborations. The Leadership Quarterly, 21(2), 211−230. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2010.01.003
Crosby, B. & Bryson, J. M. (2018). Why Leadership of Public Leadership Research Matters: And What to Do About It. Public Management Review, 20(9), 1265−1286. https://doi.org/10.1080/14719037.2017.1348731
Eva, N., Howard, J. L., Liden, R. C., Morin, A. & Schwarz, G. (2025). An Inconvenient Truth: A Comprehensive Examination of The Added Value (or Lack Thereof) of Leadership Measures. Journal of Management Studies, 62(7), 3072–3117. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1111/joms.13156
*Fernandez, S., Cho, Y. J. & Perry, J. L. (2010). Exploring The Link Between Integrated Lead-ership and Public Sector Performance. The Leadership Quarterly, 21(2), 308–323. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2010.01.009
Haveri, A. (2002). Uusi julkisjohtaminen kunnallishallinnon reformeissa. Hallinnon tutkimus, 21(1), 4–19.
Hujala, A., Martikainen, J. & Taskinen, H. (2022). Sote-johtajien välinen yhteistyö – Sosiaalis-ten representaatioiden näkökulma. Hallinnon tutkimus, 41(4), 329–343. https://doi.org/10.37450/ht.109084
Hujala, A., Mustonen, E., Klinga, C., Lammintakanen, J., Laulainen, S. & Taskinen, H. (2020a). Integroiva johtaminen. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala, 131–150. Tampere: Tampere University Press.
Hujala, A., Laulainen, S., Taskinen, H., Aunola, A. & Martikainen, J. (2020b). Sote-johtajien yhteistyö: Neljä näkökulmaa integroivaan johtamiseen. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio: Grano Oy.
Ikola-Norrbacka, R. & Lähdesmäki, K. (2011). New Public Management - Näkökulmia julkis-johtamiseen ja hyvään hallintoon. Teoksessa T. Virtanen, P. Ahonen, A. Syväjärvi, P. Vartiainen, J. Vartola & J. Vuori (toim.). Suomalainen Hallinnon tutkimus. Mistä, mitä, minne?, 244–272. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print.
Jalonen, H. (2020). Sote-uudistus – kompleksisuusteoreettinen tulkinta. Hallinnon tutkimus, 39(4), 302–309. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/102254/59586
Jäntti, A., Leponiemi, U., Parkkinen, J. & Airaksinen, J. (2023). Ylimmän johdon päätökset jul-kishallinnon paradigmojen ja kuntajohtamisen heijastumina. Hallinnon tutkimus, 42(1), 21–37. https://doi.org/10.37450/ht.112237
Kekäläinen, U., Lammintakanen, J. & Laulainen, S. (2025). Yhteensovittava johtaminen sosiaa-lihuollon monialaisessa yhteistyössä. Teoksessa Pehkonen, A., Kääriäinen, A., Kinni, R-L. & Puuru-nen, P. (toim). Vaativa sosiaalityö, 233–251. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Jyväskylä: SoPhi. https://www.sosiaalityontutkimuksenseura.fi/julkaisutoiminta/sosiaalityon-tutkimuksen-vuosikirja/
Keränen, A., Malmi, K., Nätti, S. & Ulkuniemi, P. (2023). Developing Identity of Conscientious Business-to-Business Organizations Through Integrative Leadership. Industrial Marketing Manage-ment, 109, 188–203. https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2023.01.007
Kinnunen, E. (2019). Yhdistävä viestintä. Viestinnän rakentuminen sosiaali- ja terveysjohtami-sen rajapinnoilla. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.
Kärkkäinen, S. & Hakala, P. (2024). Hyvin johdettu perhekeskus tuottaa säästöjä sekä yhdistää lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Yhteiskuntapolitiikka, 89(5–6), 563–569. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112797170
Lammintakanen, J., Kivinen, T., Kylmä, J. & Kinnunen, J. (2008). Käsiteanalyyttisen tutkimuk-sen soveltaminen terveyshallintotieteessä – esimerkkinä Rodgersin käsiteanalyysimenetelmä. Hallin-non tutkimus 27(4), 1–11. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/100654/58176
Lammintakanen, J., Rissanen, S., Peronmaa-Hanska, E., Joensuu, M. & Ruottu, T. (2016). Joh-taminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Monialaisen ja ammattiryhmäkohtaisen toi-minnan käytännöt ja rakenteet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 68.
Laulainen, S., Zitting, J. & Niiranen, V. (2020). Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.). Uudistuva sosiaali- ja ter-veysala. 151–177. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
Lehtonen, O-P., Saarni, S. Kinnunen, J. & Kinnunen, M. (2023). Johtaminen hyvinvointialueella. Miten ratkaista henkilöstöpula? Helsinki: Alma Talent.
Leponiemi, U. (2019). Kollektiivinen kapasiteetti. Yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.
Maguire, M. & Delahunt, B. (2017). Doing a Thematic Analysis: A Practical, Step-by-Step Guide for Learning and Teaching Scholars. All Ireland Journal of Teaching and Learning in Higher Education (AISHE-J), 8(3), 3351–3359.
*Malin, J. R. & Hackmann, D. G. (2019). Integrative Leadership and Cross-Sector Reforms: High School Career Academy Implementation in an Urban District. Educational Administration Quarterly, 55(2), 189–224. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1177/0013161X18785870
Miller, R., Kaehne, A. & Glasby, J. (2023). The Contribution of Leadership to The Effective In-tegration of Care. Teoksessa N. Chambers (toim.), Research handbook on leadership in healthcare (s. 132–148). Cheltenham: Edward Elgar Publishing.
Moore, J., Elliott, I. C. & Hesselgreaves, H. (2023). Collaborative Leadership in Integrated Care Systems; Creating Leadership for the Common Good. Journal of Change Management, 23(4), 358–373. https://doi.org/10.1080/14697017.2023.2261126
*Morse, R. (2010). Integrative Public Leadership: Catalyzing Collaboration to Create Public Value. The Leadership Quarterly, 21(2), 231–245. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2010.01.004
*Moynihan, D. P & Ingraham, P. W. (2004). Integrative Leadership in The Public Sector. A Model of Performance-Information Use. Administration & Society, 36(4), 427–453. https://doi.org/10.1177/0095399704266748
Määttä, A., Harkko, J. & Kalm-Akubardia, M. (2019). Monialaisen yhteispalvelun johtamisjär-jestelmä ja yhteensovittavan johtamisen mahdollisuus. Teoksessa M. Rajavaara, A. Määttä, R-L Kok-ko, & L. Tarkiainen (toim.). Aktivointipolitiikkaa yhteisin palveluin. Näkökulmia työllistymistä edis-tävään monialaiseen yhteispalveluun, 88–101. Helsinki: Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050314102
Narathip, S., Misomnai, C., Metasuttirat, J. & Rajphaetyakhom, C. (2019). A Comparative Analysis of New Public Management, New Public Service and New Public Governance. Asian Politi-cal Science Review, 3(2), 32–39.
Osborne, S. P. (2006). The New Public Governance? Public Management Review, 8(3),
377–387. https://doi.org/10.1080/14719030600853022
Ospina, S., Foldy, E. G., Fairhurst, G. T. & Jackson, B. (2020). Collective Dimensions of Lead-ership: Connecting Theory and Method. Human Relations, 73(4), 441–463. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1177/0018726719899714
Paatela, S., Karreinen, S. & Tynkkynen, L-K (2024). Ylimmän johdon näkemyksiä integraation etenemisestä ja edellytyksistä hyvinvointialueilla. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2024. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Paatela, S. & Tynkkynen, L-K. (2025). Integraation johtaminen hyvinvointialueilla. Teoksessa L-K. Tynkkynen, S. Paatela, A-M. Aalto, I. Keskimäki, E. Nykänen, M. Peltola, T. Sinervo, T. Tammi & M. Viita-aho (toim.). Tilannekuvia hyvinvointialueilta – muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina, 44–51. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – Raportti 3/2025.
*Page, S. (2010). Integrative Leadership for Collaborative Governance: Civic Engagement in Seattle. The Leadership Quarterly, 21(2), 246–263. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2010.01.005
Parkkinen, J. (2024). Integrative Public Leadership: A Systematic Review. International
Journal of Public Sector Management, 38(4), 426–447. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1108/IJPSM-03-2024-0093
Parkkinen, J., Haveri, A. & Airaksinen, J. (2017). Yhdistävä johtajuus. Tutkimus kuntajohtajien osaamistarpeiden muutoksesta. Tampereen yliopisto. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
*Parkkinen, J., Haveri, A. & Airaksinen, J. (2022). Yhdistävä kuntajohtaja – Kuntajohtajien kompetenssit dynaamisessa ja kerrostuneesti rakentuvassa johtamisympäristössä. Focus Localis, 50(2), 5–24. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/113709
*Parkkinen, J., Paananen, H. & Kyösti, A. (2023). Ammattimainen luottamushenkilö yhdistävä-nä poliittisena johtajana. Hallinnon Tutkimus, 42(1), 6–20. https://doi.org/10.37450/ht.115497
Perälä, M-L., Salonen, A., Halme, N. & Nykänen, S. (2011). Miten lasten ja nuorten perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. Raportti 36/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print.
Perälä, M-L., Halme, N. & Nykänen, S. (2012). Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen-sovittava johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opas 19. Tampere: Juvenes Print.
Perälä, M-L. & Halme, N. (2014). Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava joh-taminen: näyttöön perustuva mallin kehittäminen. NMI-bulletin, 24(4), 49–58.
Puusa, A. (2008). Käsiteanalyysi tutkimusmenetelmänä. Premissi, 4, 36–42.
Salminen, A. (2023). Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja joihinkin hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston raportteja 40. Vaasa: Vaasan yliopisto: Johtamisen yksikkö, Julkisjohtaminen.
Schwartz-Barcott, D. & Kim, H. S. (1993). An Expansion and Elaboration of the Hybrid Model of Concept Development. Teoksessa Rodgers, B. L. & Knafl, K. A. Concept Development in Nursing. Foundations, Techniques and Applications, 107–134. Philadelphia: W.B Saunders Company.
Shea, B. J., Hamel, C., Wells, G. A., Bouter, L. M., Kristjansson, E., Grimshaw, J. H., David, A. & Boers, M. (2009). AMSTAR is a Reliable and Valid Measurement Tool to Assess the Methodologi-cal Quality of Systematic Reviews. Journal of Clinical Epidemiology, 62(10), 1013–1020. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1016/j.jclinepi.2008.10.009
*Silvia, C. & McGuire, M. (2010). Leading Public Sector Networks: An Empirical Examination of Integrative Leadership Behaviors. The Leadership Quarterly, 21(2), 264–277. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2010.01.006
Sinervo, T. & Keskimäki, I. (2019). Palveluintegraatiota käytännössä. Mikä edistää ja mikä es-tää integraatiota? Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 425–433. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091828759
Snyder, H. (2019). Literature Review as a Research Methodology: An Overview and Guidelines. Journal of Business Research, 104, 333–339. https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2019.07.039
Souza, M. G. S. D., Oriol, E.D.C. & Avellaneda, C. N. (2024). The Path Ahead for Integrative Public Leadership: A Systematic Review and Call for Future Research. International Journal of Pub-lic Leadership, 20(3-4), 308–329. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1108/IJPL-04-2024-0044
Stenvall, J. & Virtanen, P. (2021). Ihmiskeskeinen hallinnon uudistaminen. Hallintoreformien toteutus monimutkaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Tietosanoma, Art House Oy.
*Sumiyana, W., Darwin, M. & Hadna, A. H. (2022). Partnership Building Between NGOs and Indonesian Local Governments: A Case Study of Integrative Leadership Immersing Itself in Innova-tiveness. International Journal of Social Economics, 49(7), 1029–1048. https://doi.org/10.1108/IJSE-07-2021-0377
*Sun, P. Y. T. & Anders, M. H. (2012). Civic Capacity: Building on Transformational Leader-ship to Explain Successful Integrative Public Leadership. The Leadership Quarterly, 23(3), 309–323. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2011.05.018
Torraco, R. J. (2016). Writing Integrative Literature Reviews: Using the Past and Present to Ex-plore the Future. Human Resource Development Review, 15(4), 404–428. https://doi.org/10.1177/1534484316671606
Vaggers, J. & Anderson, E. (2021). An Essential Model for Leaders to Enable Integrated Work-ing to Flourish: A Qualitative Study Examining Leaders of Children’s Centers. Journal of Interpro-fessional Care, 5, 1–16. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1080/13561820.2021.1897553
Vartiainen, P., Raisio, H., Lundström, N. & Niskanen, V-P. (2020). Katsaus valtion ohjaustoi-minnan kehitykseen: Fokuksessa governance- ja kompleksisuuskirjallisuus. Helsinki: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.
Virtanen, P. & Stenvall, J. (2011). Julkinen johtaminen. Helsinki: Tietosanoma Oy.
Whittemore, R. & Knafl, K. (2005). The Integrative Review: Updated Methodology. Journal of ad-vanced Nursing, 52(2), 546–553. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2005.03621.x
Wilson-Brangley, A. & Olivier, J. (2016). Integrative Public Leadership in The Private Sector in South Africa. Development Southern Africa, 33(2), 258–271. https://doi.org/10.1080/0376835X.2015.1120653
Youn, S., Yang, M. G. M. & Hong, P. (2012). Integrative Leadership for Effective Supply Chain Implementation: An Empirical Study of Korean Firms. International Journal of Production Econom-ics, 139(1), 237–246. http://dx.doi.org/10.1016/j.ijpe.2012.04.013
