The perspectives of experts by experience on their participation in political decision-making related to mental health services
DOI:
https://doi.org/10.61198/fl.173196Avainsanat:
mielenterveys, kokemusasiantuntijuus, osallistuminen, poliittinen päätöksenteko, maakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymäAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä mielenterveyspalveluista ja heidän roolistaan poliittisessa päätöksenteossa kolmen maakunnallisen sote-kuntayhtymän alueella. Aineisto koostuu vuonna 2022 toteutetuista puolistrukturoiduista haastatteluista, joihin osallistui kahdeksan koulutettua kokemusasiantuntijaa. Haastateltavat kokivat, että viimeaikaiset poliittiset päätökset ovat heikentäneet palvelujen saatavuutta. Etä- ja digipalvelujen lisääntymisestä huolimatta henkilökohtaisen kontaktin vähentyminen nähtiin ongelmana. Vaikuttavan hoidon koettiin edellyttävän pitkäaikaista ja luottamuksellista hoitosuhdetta, kun taas lyhytterapiat eivät edistä hoidon jatkuvuutta. Psykoterapia nousi tehokkaimmaksi hoitomuodoksi niiden keskuudessa, jotka olivat sitä saaneet. Avun hakemisen kynnys koettiin edelleen korkeaksi stigman vuoksi, ja omaisten parempaa huomioimista pidettiin tarpeellisena. Poliittinen päätöksenteko näyttäytyi etäisenä, eikä päättäjiin koettu olevan toimivia yhteyksiä. Kokemusasiantuntijat toivoivat päättäjille lisää tietoa heidän työstään ja kokemustiedon rohkeampaa hyödyntämistä päätöksenteossa sekä kritisoivat kustannussäästöjen korostumista mielenterveyshäiriöiden suuren taloudellisen vaikutuksen rinnalla.
Lähdeviitteet
Ahonen, K. (2020). Suomalainen mielenterveyspolitiikka: Julkisen vallan ohjaus mielenter-veyden häiriöön sairastuneiden ihmisoikeuksien turvaamiseksi. University of Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/307820.
Anderson, C. J., Hagemann, S. & Klemmensen, R. (2021). Wellbeing, and Democratic Citi-zenship: A Review and Research Agenda. LSE Public Policy Review. 2(2): 7, (1–11). https://doi.org/10.31389/lseppr.50.
Anderson, C. J., Hagemann, S. & Klemmensen, R. (2022). Health, Wellbeing, and Demo-cratic Citizenship: A Review and Research Agenda. Besley, Timothy and Bucelli, Irene. (eds.) Wellbeing: Alternative Policy Perspectives. London: LSE Press. https://doi.org/10.31389/lsepress.well.
de Freitas, C. & Martin, G. (2015). Inclusive public participation in health: Policy, practice and theoretical contributions to promote the involvement of marginalised groups in healthcare. Social Science & Medicine. Volume 135. 31-39. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2015.04.019.
Elo S., Kajula, O., Tohmola A. & Kääriäinen, M. (2022). Laadullisen sisällönanalyysin vai-heet ja eteneminen. Hoitotiede; 34 (4): 215–225.
Hipp, K., Vaajoki, A., Kangasniemi M. & Kuosmanen, L. (2016). Kokemusasiantuntijan osallisuus mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Hoitotiede; 28 (4), 286–297.
Joensuu, M. (2024). Poliittista tilaa rakentamassa. Rakenteet, toimijat ja toimijuus kunnalli-sen viranhaltijan ja luottamushenkilön välisessä suhteessa. Kuopio: University of Eastern Fin-land. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Busi-ness Studies; 343.
Jurmu, L. (2020). Miten kuntalaisten kokemustiedon hyödyntäminen nähdään kuntien uudis-tamisessa? Hallinnon tutkimus; 39 (3): 156–172.
Kapanen, H. (2025). Mielenterveystoipumisen rakentuminen puheena. Rovaniemi: Universi-ty of Lapland. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 422. ISBN 978-952-337-518-5, ISSN 1796-6310.
Kirjavainen, P. (2024). Haavoittuvassa asemassa olevan osallisuuden kokemuksen muodos-tuminen: kohtaamisia julkisessa palvelujärjestelmässä. Vaasa: University of Vaasa. Acta Wasaen-sia 544. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-166-2.
Kivistö, M., Martin, M., Hautala, S. & Soronen, K. (2023). Facilitators and Challenges of In-tegrating Experts by Experience Activity in Mental Health Services: Experiences from Finland. Community Mental Health Journal; 59: 540–551. https://doi.org/10.1007/s10597-022-01039-0.
Lankila, T., Laatikainen, T., Wikström, K., Linna, M. & Antikainen, H. (2022). Association of travel time with mental health service use in primary health care according to contact type — a register‑based study in Kainuu, Finland. BMC Health Services Research 22:1458. https://doi.org/10.1186/s12913-022-08815-4
Layard, R. (2022). Wellbeing as the Goal of Policy. Besley, Timothy and Bucelli, Irene. (eds.) Wellbeing: Alternative Policy Perspectives. London: LSE Press. https://doi.org/10.31389/lsepress.well.
Lindholm, C., Stevanovic, M. & Weiste, E. (2020). Joint decision-making in mental health: An interactional approach. (The language of mental health). Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1007/978-3-030-43531-8.
Mattila, M. (2022). Health and Disability Gaps in Political Engagement: A Short Review. (2022) Besley, Timothy and Bucelli, Irene. (eds.) Wellbeing: Alternative Policy Perspectives. London: LSE Press. https://doi.org/10.31389/lsepress.well.
Moring, J., Martins, A., Partanen, A., Bergman, V., Nordling, E. & Nevalainen, V. (edit.). (2011). Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. Toimeenpanosta käytäntöön 2010. Raportteja 6. Helsinki: Finnish Institute for Health and Welfare (FIHW). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085117.
Nevalainen V. (2010). Mielenterveyspalvelut. In the publication: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden arvioita peruspalvelujen tilasta. Peruspalvelujen tila 2010-raportin tausta-aineisto. 9/2010, 46–48. Helsinki: Finnish Institute for Health and Welfare (FIHW).
Nikula, K. & Heikkinen, S. (2025). Kokemusasiantuntijoiden osallisuuteen liittyviä sosiaa-lieettisiä teemoja kartoittava kirjallisuuskatsaus. Sosiaalipedagogiikka vol. 26, 1–33.
Palukka, H., Tiilikka, T. & Auvinen, P. (2019). Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päih-depalveluissa – osallisuuden mahdollistaja vai osallistumispolitiikan väline. Janus: Sosiaalipoli-tiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 27(1), 21–37. https://doi.org/10.30668/janus.66252.
Parikka S, Koskela T, Ikonen J, Kilpeläinen H, Hedman L, Koskinen S, & Lounamaa A. (2021). Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020. Finnish Institute for Health and Welfare (FIHW). thl.fi/finsote.
Pasanen T. P., Tamminen N., Martelin T. & Solin P. (2021). Positive Mental Health of Finn-ish People Living Alone: The Role of Circumstantial Factors and Leisure-Time Activities. Int. J. Environ. Res. Public Health, 18, 6735. https://doi.org/10.3390/ijerph18136735.
Rissanen, P. (2013) Mitä on kokemusasiantuntijuus? In the publication Falk, H., Kurki, M., Rissanen, P., Kankaanpää, S. & Sinkkonen, N. Kuntoutujasta toimijaksi – kokemus asiantuntijuu-deksi. Työpaperi 39. Helsinki: Finnish Institute for Health and Welfare (FIHW), 14–15. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-028-3.
Rissanen P. (edit.). (2019). Tiedosta arviointiin. Tavoitteena paremmat palvelut. Päätösten tueksi. 2/2019. Helsinki: Finnish Institute for Health and Welfare (FIHW). http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137729/URN_ISBN_978-952-343-298-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Soronen, K. (2024). Mielenterveyden kokemusasiantuntijuus. Kokemusasiantuntijuuden ra-kentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana. Rovaniemi: University of Lap-land. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 380.
Kansallinen terveysindeksi 2020–2022. Tilastoraportti 23/2024. (2024). Finnish Institute for Health and Welfare (FIHW).
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2009). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja ter-veysministeriön selvityksiä 2009:3. Ministry of Social Affairs and Health (MoSAH) Helsinki: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3382-8.
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2017). Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntou-tusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 41. Helsin-ki: Ministry of Social Affairs and Health (MoSAH). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3891-5.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2019). Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestö-ryhmittäin. Finnish Institute for Health and Welfare (FIHW) https://www.terveytemme.fi/.
Tuomi J. & Sarajärvi A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustan-nusosakeyhtiö Tammi.
Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. (2020). Kansallinen mielenterveysstrate-gia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Ministry of Social Affairs and Health (MoSAH).https://doi.org/10.1007/978-3-030-43531-8_1
