Osallisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät yksin asuvien ikääntyneiden kuvauksissa
DOI:
https://doi.org/10.61198/fl.176098Avainsanat:
Osallisuus, Ikääntyminen, Toimintakyky, Merkityksellisyys, Sosiaalinen tukiAbstrakti
Ikääntyneiden osallisuuden vahvistaminen on määritelty tärkeäksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi, mutta ikääntyneiden omista osallisuuteen liittyvistä näkemyksistä ja kokemuksista tiedetään vähän. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaista on yksin kotona asuvien ikääntyneiden osallisuus ja millaisia tekijöitä osallisuuteen liittyy. Tutkimusaineistona käytettiin ryhmäkeskusteluja (n=4), joihin osallistui yhteensä 19 yksin asuvaa yli 65-vuotiasta henkilöä. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä. Tutkimustulokset osoittavat osallisuuden olevan monimuotoinen kokemus, joka kytkeytyy yksin kotona asuvien ikääntyneiden kuvauksissa toimintakyvyn säilymiseen ja omannäköiseen arkeen, yhteisölliseen toimintaan ja mielekkääseen tekemiseen, arvostuksen tunteeseen ja elämän merkityksellisyyteen sekä riittävään sosiaaliseen tukeen. Tulokset lisäävät ymmärrystä ikääntyneiden osallisuuden kokemuksista ja niitä voidaan hyödyntää osana ikääntyvien hyvinvoinnin edistämistä sekä ikääntyville suunnattujen palvelujen kehittämistä.
Lähdeviitteet
Aaltonen, K., Tervola, J. & Heino, P. (2023). Analysing the Effects of Healthcare Payment Policies on Poverty: A Microsimulation Study with Real-World Healthcare Data. International Journal of Mic-rosimulation, 16(1); 89–107. doi:10.34196/ijm.00276.
Ahosola, P., Tuominen, K., Tiainen, K., Jylhä, M. & Jolanki, O. (2021). Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana. Gerontologia, 35(4), 342–355. doi:10.23989/gerontologia.103376.
Allardt, E. (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.
Bajenescu, T-M. (2023). Social ageing. Journal of Social Sciences, 6(2), 99–109. doi:10.52326/jss.utm.2023.6(2).09.
Braun, V. & Clarke, V. (2021). One size fits all? What counts as quality practice in (reflexive) thematic analysis? Qualitative Research in Psychology, 18(3), 328–352. doi:10.1080/14780887.2020.1769238.
Francés-García, F., Ramos-Feijóo, C., & Lillo-Beneyto, A. (2025). The Social and Citizen Par-ticipation of Older People as a Factor for Social Inclusion: Determinants and Challenges According to a Technical Expert Panel. Societies, 15(7), 185. doi:10.3390/soc15070185.
Halonen, U., Eskola, P., Aaltonen, M. & Van Aerschot, L. (2025). Kokemuksellista ja tuettua: Osallisuus muistisairaiden kokemana. Yhteiskuntapolitiikka, 90 (4), 355–366. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091095195.
Heikkilä, R., Lammintakanen, J., Laulainen, S. & Noro, A. (2022). Asiakaslähtöisyyden toteu-tuminen asiakas- ja palveluohjauksen eri vaiheissa. Focus Localis, 50(1), 5–23. doi:10.61198/fl.115341.
Hoppania, H-K., Vilkko, A. & Topo P. (2019). Elämänote-tutkimus on käynnistynyt: mukana iäkkäitä kanssatutkijoita. Gerontologia, 33 (2), 86- 91.
Howrey, BT. & Hand, CL. (2019). Measuring Social Participation in the Health and Retirement Study. Gerontologist, 59(5), e415-e423. doi:10.1093/geront/gny094.
Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi A. (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Helsinki: Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, Työpaperi 33/2017.
Jolanki, O., Lampio, T., Rantala, A., Valkama, O., Lukka, J. & Maununaho, K. (2025). SE-NORA Senioriasumisen yhteisöllinen tulevaisuus – tutkimushanke 5/2024–4/2025. Tampereen yli-opisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta & Rakennetun ympäristön tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4002-5.
Kangassalo, R. & Teeri, S. (2017). Yksinäisyys kotona asuvien iäkkäiden elämässä. Gerontolo-gia, 31(4), 278–290. doi:10.23989/gerontologia.63106.
Karvonen, S., Kestilä, L. & Saikkonen, P. (toim). (2022). Suomalaisten hyvinvointi 2022. Hel-sinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-996-2.
Kestilä, L., Karvonen, S., Jauhiainen, S. & Mikkola, H. (toim.). (2023). Väestön terveys- ja hy-vinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työ-paperi 14/2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-072-9.
Kivinen, T., Vanjusov, H. & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tam-pere: Tampere University Press, 267–293. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9.
Koivusilta, M., Linnanmäki, E., Hammas, T., Marjanen, J. & Pennanen, M. (2025). Miten tukea iäkkäiden henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia aktiiviseen kansalaisuuteen ja elinikäiseen op-pimiseen. Havaintoja ja kehittämisehdotuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 11/2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-476-5.
Krueger, KR., Wilson, RS., Kamenetsky, JM., Barness, LL. & Bennett, DA. (2009). Social en-gagement and cognitive function in old age. Experimental Ageing Research, 35(1), 45–60. doi:10.1080/03610730802545028.
Kylmä, J. & Juvakka, T. (2007). Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita, 2007.
Leemann, L. & Hämäläinen, R-M. (2016). Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka, 81(5), 586–594. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102725606.
Leemann, L., Kuusio, H. & Hämäläinen, R.-M. (2015). Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen osal-lisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2015.
Levitas, R. (2004). Let´s Hear it for Humpty. Social Exclusion, the Third Way and Cultural Capital. Cultural Trends, 13(2), 41-56. doi:10.1080/0954896042000267143.
Min, J., Ailshire, J. & Crimmins, EM. (2016). Social engagement and depressive symptoms: Do baseline depression status and type of social activities make a difference? Age and Ageing, 45(6), 838–843. doi:10.1093/ageing/afw125.
Monteiro, JM., Gonçalves, R., Bastos, A. & Barbosa, MR. (2025). Social engagement and wellbeing in late life: a systematic review. Ageing and Society, 45(7), 1327–1354. doi:10.1017/S0144686X24000011.
Nikumaa, H. (2025). Muistisairaan ihmisen autonominen toimijuus. Gerontologia, 39(1), 79–83. doi: 10.23989/gerontologia.156931.
Nivala, E. & Ryynänen, S. (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipe-dagoginen aikakausikirja, 14, 9–41. doi:10.30675/sa.122317.
Nousiainen, M. (2021). Pienet onnistumistarinat ja osallisuuden kokeminen Yhteisissä keittiöis-sä. Yhteiskuntapolitiikka, 86 (2021): 2. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041510492.
Nousiainen, M. & Leemann, L. (2023). Realistic revaluation of social inclusion. Evaluati-on, 30(2), 288–305. doi:10.1177/13563890231210328.
OM (2021). Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020–2023: Perus- ja ihmis-oikeuksien toteuttamisen seurannan kehittäminen. Valtioneuvoston julkaisuja 2021: 59. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-630-3.
Paulamäki, J. & Kerminen, H. (2025). Ikääntyneen turvallinen lääkehoito vaatii moniammatillis-ta yhteistyötä. Gerontologia, 39(1), 1–3. doi:10.23989/gerontologia.157593.
Perustuslaki 731/1999
Pirhonen, J., Tuominen, K., Jolanki, O. & Jylhä, M. (2019). Hyvinvointi vanhuudessa – valmis-tautumista, sopeutumista, luopumista ja hyväksymistä. Gerontologia, 33 (3), 105–120. doi: 10.23989/gerontologia 79424.
Pitkälä, K., Routasalo, P., Kautiainen, H., Sintonen, H. & Tilvis, RS. (2011). Effects of socially stimulating group intervention on lonely, older people’s cognition: A randomized, controlled trial. American Journal of Geriatric Psychiatry, 19(7), 654-663. doi:10.1097/JGP.0b013e3181f7d8b0.
Raivio, H. & Karjalainen, J. (2013). Osallisuus ei ole keino tai väline – palvelut ovat. Teoksessa Taina Era (toim.). Osallisuus – oikeutta vai pakkoa? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2013.
Raivio, M. & Hartikainen, R. (2020). Ikääntyneen optimoitu lääkehoito perusterveydenhuollos-sa. Duodecim, 136(13), 1590-7.
Ristolainen, H., Forma, L. & Tiilikainen, E. (2024). Social exclusion among older people re-ceiving formal home care services in Finland: prevalence and associated factors. International Journal of Care and Caring (julkaistu verkossa 4.9.2024). doi: 10.1332/23978821Y2024D000000075.
Rotkirch, A. (2020). Teoksessa Sorsa, T. (toim.), Kestävän väestönkehityksen Suomi. Helsinki: Väestöliiton väestöpoliittinen raportti 2020, 27–47.
Ruuskanen, A-M., Ristolainen, H., Tiilikainen, E., Topo, P. & Kankaanpää, E. (2023). Ikäänty-neiden ryhmätoiminnan taloudellinen arviointi ja vaikutukset osallisuuteen. Gerontologia 37(1), 36-52. doi:10.23989/gerontologia.115373.
Salminen, J., Lehtonen, P., Rikala, S., Kuusisto, A-K., Luoma-Halkola, H., Puumala, E., Soin-tu, L., Wallin, A. & Häikiö L. (2021). Osallisuuden kehät: Näkökulmia hyvinvoinnin muotoutumi-seen. Focus Localis, 49(3), 80–98.
Savonen, J., Issakainen, M., Nikumaa, H., Heimonen, S-L., Näkki, K. & Mäki-Petäjä-Leinonen, KE. (2026). Muistisairaiden ihmisten, heidän läheistensä ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset ohjauksesta ja neuvonnasta. Gerontologia, 40(1), 36–52. doi:10.23989/gerontologia.164357.
Scharf, T. & Keating, N. (2012). Social exclusion in later life: a global challenge. In: Scharf T, Keating N, eds. From exclusion to inclusion in old age: a global challenge. Bristol: The Policy Press, 1–16. doi:10.1332/policy press/9781847427731.003.0001.
Sihvo, S., Isola, A-M., Kivipelto, M., Linnanmäki, E., Lyytikäinen, M. & Sainio, S. (2018). Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muis-tioita 16/2018.
Silver, H. & Miller, S. (2002). Social exclusion: the European approach to social disadvantage. Poverty & Race, 11(5), 1–14.
STM (2014). Hyvinvointi on toimintakykyä ja osallisuutta: Sosiaali- ja terveysministeriön tule-vaisuuskatsaus 2014. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:13. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3522-8.
STM (2024). Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6.
Särkelä-Kukko, M. (2014). Osallisuuden eriarvoisuus ja eriarvoistuminen. Teoksessa Jämsèn, A. & Pyykkönen, A. (toim.) Osallisuuden jäljillä. Joensuu: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, 34–51.
Tamminen, O. & Pirhonen, J. (2021). Puheita ja tekoja – osallisuuden haasteet vanhuudessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 58(4), 384–395. doi:10.23990/sa.95177.
Tattari, M., Suhonen, R. & Stolt, M. (2021). Kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden koke-mukset fyysisen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä ylläpitämisestä. Gerontologia, 35(1), 51–62. doi:10.23989/gerontologia.87844.
TENK (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.
THL (2023). Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/2023. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoin-nin laitos, 2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-088-0.
Tilles-Tirkkonen, T., Mäki-Opas, T., Vaarama, M., Logren, A., Pentikäinen, S., Tiitinen, S., Ilomäki, S., Pihljamäki, J. & Laitinen, J. (2018). Uudet toimintamallit hyvinvoinnin ja terveyden edis-tämisessä. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 55(4), 364–369. doi:10.23990/sa.76541.
Tomaszewski, W. (2013). Living environment, social participation and wellbeing in older age: the relevance of housing and local area disadvantage. Journal of Population Ageing, 6 (1-2), 119-156. doi: 10.1007/s12062-012-9077-5.
Valkonen, T. & Lassila, J. (2021). Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset. Valtioneu-voston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:36. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-492-7.
Varjakoski, H. & Tiilikainen, E. (2025). Digitaalisten terveyspalveluiden käytön haasteet ja ra-joitteet 75 vuotta täyttäneiden kansalaisten kokemana. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 62(1), 153–165. doi:10.23990/sa.143514
Walsh, K., Scharf, T. & Keating, N. (2017). Social exclusion of older persons: a scoping re-view and conceptual framework. European Journal of Ageing, 14(1), 81–98. doi:10.1007/s10433-016-0398-8.
Zechner, M., Vaalavuo, M., Linnosmaa, I., Kyyrä, T. & Kauppinen, T. (2022). Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ikääntyvässä yhteiskunnassa. Gerontologia, 36(3), 317–324. doi:10.23989/gerontologia.117120.
