Kunnat uudistavan matkailun edistäjinä

Hankkeista kohti pysyviä käytäntöjä

Kirjoittajat

• Virpi Pakarinen Itä-Suomen Yliopisto https://orcid.org/0000-0002-8883-6309

DOI:

https://doi.org/10.61198/fl.176774

Avainsanat:

uudistava matkailu, projektifikaatio, kuntastrategia, digitalisaatio, yhteiskehittäminen

Abstrakti

Matkailu on merkittävä osa kuntien elinvoiman vahvistamista, erityisesti maaseutukunnissa. EU:n ja valtion rahoittama matkailuun liittyvä hanketoiminta on keskeinen väline harvaanasuttujen alueiden kehittämisessä. Tässä artikkelissa tarkastelen matkailun hanketoimintaa hallinnon ja paikallisten toimijoiden yhteiskehittämisen prosessina uudistavan matkailun näkökulmasta. Matkailuun kytkeytyvän tapaustutkimuksen ja vuosille 2004–2023 sijoittuvan hankeraporttiaineiston analyysin pohjalta tunnistan viisi toisiinsa kytkeytyvää tekijää, jotka voivat tukea kuntien pitkäjänteistä matkailun kehittämistyötä. Analyysi viittaa siihen, että hankkeiden vaikuttavuus rakentuu erityisesti suunnitelmallisuuden, kehittämisasenteiden, yhteistoiminnan ja koordinaation, osallistumisen muotojen sekä paikallisten perusresurssien varaan. Tulokset syventävät ymmärrystä yhteisölähtöisestä ja uudistumista tukevasta matkailukehittämisestä sekä tarjoavat käytännön näkökulmia kunta- ja aluetason elinvoimatyöhön. Tutkimus korostaa, että matkailuhankkeiden vaikuttavuus kytkeytyy ennen kaikkea perusresurssien vahvistumiseen, ei yksittäisiin hanketoimenpiteisiin, ja jäsentää hankkeiden roolia osana kuntien strategista kehittämistä.

Lähdeviitteet

Antikainen, J. ym. (2017). Smart Countryside: Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolis-taminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Bellato, L. ym. (2022). Transformative roles in tourism: adopting living systems' thinking for regenerative futures. Journal of Tourism Futures, 8(3), 312–329. https://doi.org/10.1108/JTF-11-2021-0256

Bellato, L., & Pollock, A. (2025). Regenerative tourism: a state-of-the-art review. Tourism Geographies, 27(3–4), 558–567. https://doi.org/10.1080/14616688.2023.2294366

Buckton, S. J. ym. (2023). The Regenerative Lens: A conceptual framework for regenerative social-ecological systems. One Earth, 6(7), 824–842. https://doi.org/10.1016/j.oneear.2023.06.006

Bui, H. T. ym. (2020). The adaptive resilience of living cultural heritage in a tourism destination. Journal of Sustainable Tourism, 28(7), 1022–1040 https://doi.org/10.1080/09669582.2020.1717503

Dredge, D. (2022). Regenerative tourism: transforming mindsets, systems and practices. Journal of Tourism Futures, 8(3), 269–281. https://doi.org/10.1108/JTF-01-2022-0015

Eriksson, P. & Koistinen, K. (2014). Monenlainen tapaustutkimus. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

Godenhjelm, S. ym. (2015). Projectification in the public sector – the case of the European Union. International Journal of Managing Projects in Business, Vol. 8 No. 2 pp. 324–348, doi: https://doi.org/10.1108/IJMPB-05-2014-0049

Goldstein, B. E., Schaepke, N., & Navarette, D. M. (2025). Transformative Earth Stewardship: Navigating Cycles of Inner and Outer Change. Earth Stewardship, 2(4), e70024. https://doi.org/10.1002/eas2.70024

Gunderson, L. H. & Holling, C. S. (2002). Panarchy: Understanding transformations in human and natural systems. Washington D.C.: Island Press.

Haukioja, T. Pohjola, T. & Grönman J. (2023). Maaseutualueet ja datatalous tuulenhalkojina – miten digitaaliset kaksoset voivat tukea vihreää siirtymää? Teoksessa K. Purhonen (toim.), Maaseudun yritykset tietotaloudessa – Mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita (s. 23–32). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-513-0

Haley, M. (2023). Host Communities: The Foundation of Regenerative Tourism, Journal of Sustainability and Resilience: 3(2),4. https://digitalcommons.usf.edu/jsr/vol3/iss2/4

Hellström, E. (2023). Kohti Uusintavaa taloutta. Tavoitteena luonnon ja ihmisten elinvoima. Sitran selvityksiä 235. Sitra. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2023/08/sitra_kohti_uusinta-vaa_taloutta_310823.pdf

Honkaniemi, T. & Luoto, I. (2021). Sitovan ja siltaavan sosiaalisen pääoman merkitys maaseudun valokuiturakentamisessa. Maaseutututkimus, 29(2), 8–31, https://doi.org/10.51807/maaseutututkimus.109001

Hussain, A. & Haley, M. (2022). Regenerative tourism model: challenges of adapting concepts from natural science to tourism industry. Journal of Sustainability and Resilience, 2(1), 4.

Hyyryläinen, T., Rantanen, M., Pylkkänen, P., Hytinkoski, P., Kahila, P. & Saukkonen, P. (2020). Kunnat monipaikkaisessa kehittämishankkeessa. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.

Hyyryläinen, T. & Tuisku, S. (2016). Sosiaalisesta mediasta ratkaisuja paikalliseen vaikuttamiseen. Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Jacobsson, M. & Jałocha, B. (2021). Four images of projectification: an integrative review. International Journal of Managing Projects in Business, Vol. 14 No. 7 pp. 1583–1604 https://doi.org/10.1108/IJMPB-12-2020-0381

Jäntti, A. & Peltomaa, J. (2024). Kestävyys kuntajohtamisessa: Analyysi Suomen 21 suurimman kaupungin kuntastrategioista. Focus Localis, 52(1). https://journal.fi/focuslocalis/arti-cle/view/136148

Kattilakoski, M., Kervinen, K., Harilahti Juola, V. & Kurikka, P. (2022). Hyvä elämä maaseutukunnissa: Osallisuuden ja yhteiskehittämisen avaamia näköaloja kestävään hyvinvointiin ja kuntien älykkääseen uudistumiseen. Focus Localis, 50(4). https://journal.fi/focuslocalis/arti-cle/view/120919

Korhonen, T., Jääskeläinen, A., Laine, T. & Saukkonen, N. (2023). How performance measurement can support achieving success in project-based operations. International Journal of Project Management, 41(1). https://doi.org/10.1016/j.ijproman.2022.11.002

Kuhmonen, T. & Kuhmonen, I. (2023). Suomalaisen ruokajärjestelmän resilienssi, kriisit ja uusiutuminen. Maaseutututkimus, 31, 19–53. https://doi.org/10.51807/maaseutututkimus.119984

Kuura, A. (2020). 25 Years of projectification research. PM World Journal, 9(8). https://pmworldjournal.com/article/25-years-of-projectification-research

Lovett, Y., Abraham, T. & Jung, J. (2023). Seven recommendations for managing projectification. Business Horizons. https://doi.org/10.1016/j.bushor.2023.10.001

Lehtonen, O., Voutilainen O. & Kallioniemi M. K. (2024). Manner-Suomen kuntastrategiat ja vapaa-ajan monipaikkaisuus – analyysi tekstilouhinnan, mobiilidatan ja kyselytulosten pohjalta. Focus Localis, 52(4), 24–48. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/143735

Lundin, R. A. Arvidsson, N., Brady, T., Ekstedt, E., Midler, C. & Sydow, J. (2015). Trends and theory implications. Teoksessa Lundin, R.A., Arvidsson, N., Brady, T., Ekstedt, E., Midler, C. & Sydow, J. Managing and Working in Project Society: Institutional Challenges of Temporary Organizations, s. 199–230. Cambridge University Press.

Maa- ja metsätalousministeriö (2021). Maaseutupolitiikan asiakirja 2021–2027. Valtioneuvoston julkaisuja, 2021:12. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/163350/MMM_2021_12.pdf

Makkonen, T. & Kahila, P. (2021). Vitality policy as a tool for rural development in peripheral Fin-land. Growth and Change, 52(4), 1875–1891.

Midler, C. (1995). “Projectification” of the firm: The Renault case. Scandinavian Journal of Man-agement, 11(4), 363–375.

Nieuwland, S., Lavanga, M. & Koens, K. (2025). Using adaptive cycles and panarchy to understand processes of touristification and gentrification in Valencia, Spain. Tourism Management, 106, 105011. https://doi.org/10.1016/j.tourman.2024.105011

Nordling, N. (2020). Innovaatioekosysteemeillä kohti yhteistä arvonluontia: Ekosysteemit ja alustat tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan avautumisen työkaluina. Tampereen Yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1800-0

Pakarinen, V. (2006). Suomenniemi Eläköön -hankkeen loppuraportti. Suomenniemen kunnalle laadittu raportti. Saatavissa kirjoittajan arkistosta.

Pakarinen, V. (2014). Yhteenveto Yhteistyöllä lisää myyntiä (2010–2012) ja Blue Saimaa 2 -hankkeista (2012–2014). Savitaipaleen kunnalle laadittu raportti. Saatavissa kirjoittajan arkistosta.

Pakarinen, V. (2023). Satamahanke: Loppuraportti. Heinäveden kunnalle laadittu raportti. Saatavissa kirjoittajan arkistosta.

Raikas, T. (2025). Viranomaisten ja ympäristöjärjestöjen yhteistyömahdollisuudet alueellisella ja paikallisella tasolla. Focus Localis, 53(2), 66–89. https://journal.fi/focuslocalis/arti-cle/view/143864

Rantanen, M. (2024). Monipaikkaiset asukkaat aktiivisina aluekehittäjätoimijoina. Alue ja Ympäristö, 53 (2), 31–49. https://doi.org/10.30663/ay.144722

Röntynen, R. (2025). The Profile of the Finnish Rural Tourism Developer: An Unexplored Realm. Proceedings of the International Conference on Tourism Research, 8 (1), 253–261. https://doi.org/10.34190/ictr.8.1.3433

Saukkonen, P. (2023). Maaseudun yritykset kestävässä tietotaloudessa. In K. Purhonen (Ed.), Maaseudun yritykset tietotaloudessa – Mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita (s. 32–37). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-513-0

Stein, V. Pentzold, C., Peter, S., & Sterly, S. (2025). Digital political participation for rural development: Necessary conditions and cultures of participation. The Information Society, 41 (1), 18–32. https://doi.org/10.1080/01972243.2024.2407339

Stjernberg, M. & Salonen, M. (2022). MAP Position Paper – Finland: Digitalisation in rural areas. SHERPA – Sustainable Hub to Engage into Rural Policies with Actors. https://rural-interfa-ces.eu/wp-content/uploads/2022/10/MAP_PP-FI_final.pdf

Suopajärvi, L. (2013). Opas projektiarviointiin. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisuja C, Työpapereita 55. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61824/suo-paj%E4rvi+leena.pdf

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Vihma, P. & Wolf, S. A. (2023). Between autonomy and embeddedness: project interfaces and in-stitutional change in environmental governance. Critical Policy Studies, 17(2), 181–203. https://doi.org/10.1080/19460171.2022.2054841

Vuokila-Oikkonen, P. (2021). Ratkaisuja tuottava yhteiskehittäminen lähestymistapana ja menetelmänä. In E. Keskitalo & P. Vuokila-Oikkonen (Eds.), Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin (s. 23–32). Diak Työelämä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6

Yin, R. K. (2014). Case Study Research Design and Methods (5th ed.). Canadian Journal of Prog-ram Evaluation, 30 (1), 108–110. https://doi.org/10.3138/cjpe.30.1.108