Asuinrakennustypologian kehitys ja vero-kerrosneliöindeksi
Tapaustutkimus Espoosta
DOI:
https://doi.org/10.61198/fl.177919Avainsanat:
kaupunkirakenne, asuinrakennustypologia, vero-kerrosneliöindeksi, kestävä kehitys, EspooAbstrakti
Kaupunkisuunnittelun ja -talouden tutkimus käsittelee kaupungin fyysistä rakennetta useimmiten abstrahoiden, rakennustypologioiden ja kaupunkiympäristön laadullisen tarkastelun jäädessä taka-alalle. Tutkimus tarkastelee Espoon asuinrakennustypologian kehitystä 1960-luvulta nykypäivään ja painottaa viimeaikaista, finanssikriisin jälkeistä muutosta. Analyysi yhdistää ensin kaupunkimorfologista tarkastelua, tilastollisia menetelmiä ja sosioekonomisia aineistoja, joiden avulla arvioidaan rakentamisen kehitystä. Tutkimukseen kehitetty vero-kerrosneliöindeksi tuo uuden välineen asuinrakentamisen kaupunkirakenteelliseen tehokkuusajatteluun. Tulokset osoittavat, että 2020-luvun asuntotuotannossa on tapahtunut selviä muutoksia rakennusten massoissa, korkeudessa ja asukasrakenteessa. Vero-kerrosneliöindeksi auttaa jäsentämään, kuinka nämä muutokset heijastuvat kaupunkitaloudelliseen kaupunkirakenteen tehokkuusajatteluun. Kokonaisuutena tutkimus hahmottaa Espoon kaupunkirakenteen pitkän aikavälin muutoksia ja tunnistaa piirteitä, jotka voivat vaikuttaa alueiden väliseen tasapainoon ja asumisen rakenteellisiin kehityssuuntiin. Tutkimus osoittaa, että rakennustypologialla on merkitystä, kun pyritään kestävään kehitykseen ja nostetaan keskiöön kunnan näkökulma.
Lähdeviitteet
Aalbers, M. B. (2016). The financialization of housing: A political economy approach. Routledge.
Aalbers, M. B. & Haila, A. (2018). The Financialization of Housing: A Political Economy Approach. Urban Studies, 55(8), 1821–1835. https://doi.org/10.1177/0042098018759251
Ahlava, A., Harris, T., Hartiala, K. (Toim.), Nieminen, E., Saari, A., Seppälä, T., & Suominen, J. (2012). Uudistuva kaupunki: HOT–R-tutkimushankkeen loppuraportti. Aalto-yliopisto. ISBN 978-952-60-3618-2.
Antikainen, J., Laakso, S., Lönnqvist, H., & Pyykkönen, S. (2017). Asuntopolitiikan kehittämiskohteita. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2017. Helsinki: Eduskunta.
Arcadis. (2022). The Arcadis Sustainable Cities Index 2022: Prosperity beyond profit. Arcadis. Saatavissa https://www.arcadis.com/en/global/our-perspectives/sustainable-cities-index-2022
Batty, M. (2018). Inventing future cities. Cambridge, MA: MIT Press.
Berghauser Pont, M., Haupt, P., Berg, P., Alstäde, V., & Heyman, A. (2021). Systematic review and comparison of densification effects and planning motivations. Buildings and Cities, 2(1), 378–401. https://doi.org/10.5334/bc.125
Brueckner, J. K. (2011). Lectures on urban economics. Cambridge, MA: MIT Press.
Dublin City Council. (2020). Pre-Draft Plan Background Paper on Building Height and Density. Dublin City Council. Sivut 32–34. Haettu: https://www.dublincity.ie/sites/default/files/2021-01/pre-draft-plan-background-paper-on-building-height-and-density.pdf
Durrant, D., Lamker, C., & Rydin, Y. (2023). The Potential of Post-Growth Planning: Re-Tooling the Planning Profession for Moving beyond Growth. Planning Theory & Practice, 24(2), 287–295. https://doi.org/10.1080/14649357.2023.2198876
Espoon kaupunki, Kiinteistövirasto (1976). Ehdotus Espoon kaupungin maapoliittiseksi ohjelmaksi.
Espoon kaupunki (1990). Aluerakentaminen: Sopimukset. Kaupunginkanslia, Aluerakennusvalvonta.
Espoon kaupunki (2023). Asumisen ja maankäytön periaatteet.
Espoon kaupunki (2024). Rekisteriaineisto 2024. Espoon kaupungin tietokanta. Haettu 15.1.2024.
Fee, K., & Hartley, D. (2011). Urban Growth and Decline: The Role of Population Density at the City Core. Federal Reserve Bank of Cleveland.
Flinkman, K. J. (2024). Perception of Crowdedness and Urbanness: Exploring the Qualities of Population Density. University of Tokyo, Department of Urban Engineering
Fogelholm, K. (2003). Espoon Säterinmetsä: tutkimus yhteenkytkettyjen omakotitalojen rakentamisesta. Helsinki: Rakennustieto. ISBN 951-682-705-5.
Haapamäki, T., Harjunen, O., Kauhanen, A., Kuivalainen, V., Riukula, K., Valmari, N. & Väänänen, T. (2024). Kasautumisen vaikutus tuottavuuteen: Työpaikkojen välisen saavutettavuuden vaikutus toimipaikkoihin ja työntekijöihin. ETLA Raportti No 144. Retrieved from https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-144.pdf
Haila, A. (2016). Urban land rent. West Sussex, UK: John Wiley & Sons Ltd. ISBN 978-1-118-82768-0.
Harmaajärvi, I. (1992). Espoon kaupunkirakenteen kehitys. Osa 3, Kaupunkirakenneanalyysi. Espoo: Espoon kaupunki, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio.
Helsingin kaupunki (2017). Yleiskaavan toteuttamisohjelma. Retrieved from https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-13-17.pdf
Helsingin kaupunki. (2023). Helsingin asuntopoliittinen historiikki.
Henriksson, T. (2024). Suomalaisen kaupunkirakenteen finansialisaatio. Yhdyskuntasuunnittelu, 62(2–3), 67–73. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/143418Jama, T., Tenkanen, H., Lönnqvist, H., & Joutsiniemi, A. (2024). Compact city and urban planning: Correlation between density and local amenities. EPB: Urban Analytics and City Science, 0(0), 1–15. https://doi.org/10.1177/23998083241250264
Joutsiniemi, A. (2006). Ei-kenenkään Helsinki. Tampere, Finland: Vammalan kirjapaino. ISBN:952-15-1552-X
Joutsiniemi, A., & Lilius, J. (2022). Valepukuista liikennesuunnittelua. Yhdyskuntasuunnittelu, 60(4), 4–8. Saatavilla osoitteessa https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/128924/79140
Juhila, K. & Kröger, T. (toim.) (2016). Siirtymät ja valinnat asumispoluilla. Jyväskylän yliopisto.
Kaleva, H., Oikarinen, E. & Soutamo, M. (2017). Kiinteistösijoittaminen. Helsinki: KTI Kiinteistötieto Oy
Koski, K. (2008). Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (Suomen ympäristö 42). Helsinki: Ympäristöministeriö. ISBN 978-952-11-3257-5.
Kurunmäki, K. (2005). Partnerships in urban planning: “development area” in national and local contexts in Finland, Germany and Britain / Kimmo Kurunmäki. Department of Architecture, Tampere University of Technology.
Lahti, P. (2002). Matala ja tiivis kaupunki. Tampere: Rakennustieto.
Lehnerer, A. (2009). Grand Urban Rules. Rotterdam: 010 Publishers.
Lehtonen, H., Aaltojärvi, I., Hirvonen, J., Ilmavirta, T., Ilmonen, M., Krokfors, K., Lapinleimu, M., Mäenpää, P., Mäntysalo, R., Rantama, K., Norvasuo, M., Nupponen, T. & Puustinen, S. (2008). Asuttaisiinko toisin? Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95.
Maisala, P. (2008). Espoo - oma lukunsa: Kaupunkisuunnittelun, kaupunkirakentamisen ja kaavoitushallinnon kehitys vuoteen 2000. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.
MAL-sopimus. (2020, Lokakuu 8). Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020–31. Ympäristöministeriö.
Manninen, U. (1992). Espoon kaupunkirakenteen kehitys: Osa 1, Historia-analyysi. Espoo: Espoon kaupunki, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio.
Martin, L. (1972). The grid as generator. In L. Martin & L. March (Eds.), Urban space and structures (pp. 6–27). Cambridge University Press.
Mattarocci, G., & Scimone, X. (2022). The New Era of Real Estate: An Analysis of Business Models in the Proptech Industry. 1st ed. 2022. Springer International Publishing. ISBN 9783031167300.
MDI (2024). Suomi 2040: Asunto-, sivistys- ja hoivakiinteistökannan tulevaisuus. Saatavilla osoitteessa https://www.mdi.fi/wp-content/uploads/2024/02/Suomi-2040-asunto-sivistys-ja-hoivakiinteistokannan-tulevaisuus-loppuraportti.pdf.
Norvasuo, M. (Toim.), H. Lehtonen, E. Hasu, J. Hirvonen, M. Ilmonen, J. Kangasoja, A. Korpivaara, K. Krokfors, M. Lankinen, A. Mäkeläinen, M. Mälkki, M. Norvasuo, T. Nupponen, S. Puustinen, M. Rask & J. Väliniemi. (2010). Asutaan urbaanisti. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus.
Parolek, D. (2020). Missing Middle Housing. Washington: Island Press.
Penttilä, H. (2022). Maasta ja metropolista. Helsinki: Taitto ja paino Oy Nord Print Ab.
Pomponi, F., Saint, R., Arehart, J., Gharavi, N., & D'Amico, B. (2021). Decoupling density from tallness in analysing the life cycle greenhouse gas emissions of cities. npj Urban Sustainability, 1. https://doi.org/10.1038/s42949-021-00034-w.
Pursiainen, H. (2021, July 2). Kaupungistumisen kolme koulukuntaa – markkinatalous, suunnitelmatalous vai filosofikuninkaiden valta? MustRead. https://www.mustread.fi/blogit/kaupungistumisen-kolme-koulukuntaa-markkinatalous-suunnitelmatalous-vai-filosofikuninkaiden-valta/
Rajaniemi, J. (2006). Kasvun kaavoitus. Oulu: Oulun Yliopistopaino.
Rosengren, K., Kauppinen, T. M., Lilius, J., Rasinkangas, J. & Ruonavaara, H. (2024). Conflicting regional policy goals: accessibility and segregation in the Helsinki metropolitan area. Urban, Planning and Transport Research, 12(1), Article 2301063. https://doi.org/10.1080/21650020.2023.2301063
Rönkä, K. (1992). Espoon kaupunkirakenteen kehitys. Osa 2, Strategiset päätökset: Espoo, omaelämänkerta: haastatteluraportti. Espoo: Espoon kaupunki, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio.
Sim, D. (2019). Soft City: Building Density for Everyday Life. Island Press. ISBN: 9781642830187
Sisäasiainministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. (1979). Asuntoalueiden kaavoitus ja rakentamiskustannukset. Helsinki: Suomen Sisäasiainministeriö. ISBN 951463893X.
Smith, D. A. (2022). World Population Density [Interaktiivinen kartta]. Saatavilla EC JRC & CIESIN kautta: https://luminocity3d.org/WorldPopDen/#10/53.3182/-6.0741
Soules, M. (2021). Icebergs, Zombies, and the Ultra Thin: Architecture and Capitalism in the Twenty-First Century. Princeton Architectural Press. ISBN 9781616899462.
Speare A. Jr. & White M. J. (1990, October). Optimal city size and population density for the 21st century. NPG Forum Ser. PMID: 12227316
Suomen Kuntaliitto ry. (2025). Verotus. https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/verotus
Suomen ympäristökeskus. (2024). Liiteri-tietopalvelu: yhdyskuntarakenteen seurantatiedot. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Haettu 15.3.2024. https://liiteri.ymparisto.fi
Tavares, A. F. & Carr, J. B. (2013). So Close, Yet so Far Away? the Effects of City Size, Density and Growth on Local Civic Participation. Journal of Urban Affairs, 35(3), 283–302.
Tervo, A. (2021). Domestic Space for Solo Living: Changing Patterns in the Helsinki Metropolitan Area, Finland. Aalto University.
Tuunela, I. (1989). Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1959–1985 projektin osaraportti 1. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus.
Tilastokeskus. (2024). StatFin-tietokanta. Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 16.1.2024.
Uudenmaan liitto. (2022). "Honkain keskellä mökkini seisoo?" Asumisen maankäyttötarpeisiin liittyviä tarkasteluita. Helsinki: Uudenmaanliitto.
Vaattovaara, M., Joutsiniemi, A., Airaksinen, J., & Wilenius, M. (2021). Kaupunki politiikassa. Tampere: Vastapaino.
Vaattovaara, M., Joutsiniemi, A., & Jama, T. (2022). Pientalot kaupungissa: Asuntopolitiikan ja kaavoituksen käyttämätön resurssi. Rakennusteollisuus RT ry. https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2022-10/Pientalot%20kaupungissa%20–%20Asuntopolitiikan%20ja%20kaavoituksen%20käyttämätön%20resurssi%202022.pdf
Vaattovaara, M. & Vuori, P. (2023a). Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015–2021. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut. ISSN 2954-2189, ISBN 978-952-386-284-5.
Vaattovaara, M., Joutsiniemi, A., Bernelius, V., Page, M., Rönnberg, O., Stjernberg, M., Iltanen, S., Ramos Lobato, I., & Jama, T. (2023b). Lähiöiden segregaatiohaaste ja tulevaisuus. ISBN 978-952-64-9637-5 (electronic). https://doi.org/10.31885/9789526496375
Vaattovaara, M. (2023c). Kodit, kadut ja korttelit - avaimia kestävän kehityksen haasteisiin. Teoksessa A. Värtö (Toim.), Avaimia kestävään kaupunkikehitykseen - Tutkijoiden puheenvuoroja (sivut merkitsemättä). Helsinki: Suomen ympäristöministeriö
Vanhanen, T. (2002). Espoon kaupunkirakennetypologia: Asuinalueet. Tampereen teknillinen korkeakoulu/Arkkitehtuurin osasto/Ympäristösuunnittelun laitos.
Vantaan kaupunki (2023). Vantaan maa- ja asuntopoliittiset linjaukset.
Virtanen, P. V. (1993). Maankäytön ja kaavoituksen etiikka. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. ISBN 951-22-1401-6.
Virtanen, P. V. (2003). Yhdyskuntasuunnittelun haasteita: Mikä meni pieleen - vai menikö mikään? Rakennustieto.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2026-08-28 (2)
- 2026-06-03 (1)