Oppimisen ja koulunkäynnin tuen paikallinen järjestäminen viranhaltijoiden jäsentämänä
DOI:
https://doi.org/10.61198/fl.178061Avainsanat:
kuntien palvelujärjestelmät, oppimisen ja koulunkäynnin tuki, inklusiivinen koulu, diskurssianalyysiAbstrakti
Lakisääteisen oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarjonnassa ja käytännöissä on kuntien välisiä eroja. Yksi keskeinen syy tähän voi olla tuen jäsentäminen ja ymmärtäminen kunnissa eri tavoin. Diskursiivisessa tutkimuksessamme tarkastelimme tulkintarepertuaareja, joiden kautta tuen rakenteita ja käytäntöjä perusteltiin. Tutkimusaineisto koostui 13 kunnan tuesta vastaavan viranhaltijan haastattelusta. Edustettuina olivat tilastollisen kuntaryhmityksen mukaisesti kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Kuntien valinnassa huomioimme maantieteellisen variaation. Analyysissä keskityimme puheen retoriikkaan ja erityisesti siihen, miten haastateltavat legitimoivat kuntiensa tuen järjestämisen. Tulosten mukaan paikallista tuen järjestämistä jäsennettiin yksilökeskeisyyden, yhteiskunnallisuuden, talouden ja paikallisuuden näkökulmista. Kuntien eriytyminen näkyi erityisesti yksilökeskeisessä puheessa oppilaan edusta, johon viitattiin kaikissa haastatteluissa, mutta joka sai erilaisia merkityksiä erilaisissa kunnissa. Talouspuheella oikeutettiin pääsääntöisesti keskitettyjä tukipalveluita vaihtoehdottomuuteen vedoten, kun taas yhteiskunnan etuun viitattiin hajautettuja oppimisen tuen palveluja perusteltaessa. Yhteiskunnallinen repertuaari jäi kuitenkin heikoksi suhteessa muihin repertuaareihin.
Lähdeviitteet
Alvesson, M. & Kärreman, D. (2011). Decolonializing discourse: Critical reflections on organization-al discourse analysis. Human Relations (New York), 64(9), 1121–1146. https://doi.org/10.1177/0018726711408629
Aro, T. & Aro, R. (2023). Väestönkehitys Suomessa: tutkitut taustat ja arvioidut vaikutukset. Teokses-sa R. Aro, T. Aro, P. Hongisto, S-S. Kaarakainen, M, Kalland, A. Kyösti, J. Puumalainen, V. Salovaara, J. Varjo & S. Volmari (toim.), Väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen. Kansalliset ja kansainväliset kokemukset, seu-rantaindikaattorit sekä lasten ja nuorten kuulemisen laatukriteeristö, 13–17. Opetus- ja kult-tuuriministeriön julkaisuja 2023:52. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-961-5
Atjonen, P. (2019). Arviointi oppimisen ja pedagogisen kehittämisen välineenä. Teoksessa P. Atjonen, H. Laivamaa, A. Levonen, S. Orell, M. Saari, K. Sulonen, M. Tamm, P. Kamppi, N. Rum-pu, R. Hietala & J. Immonen (toim.),”Että tietää missä on menossa”. Oppimisen ja osaami-sen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, 27–52. Kansallinen koulutuksen arvi-ointikeskus. Julkaisut 7:2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/karvi_07191.pdf
Ball, S. J. (2021). The education debate (Fourth edition.). Policy Press. https://andor.tuni.fi/permalink/358FIN_TAMPO/1qude8j/alma9911554216605973
Berhanu, G. (2011). Inclusive Education in Sweden: Responses, Challenges and Prospects. Interna-tional Journal of Special Education, 26(2), 128-148. https://andor.tuni.fi/permalink/358FIN_TAMPO/1kaf56q/edi_eric_primary_EJ937181
Fjällström, S., Karila, K. & Paananen, M. (2020). A matter of universalism? Rationalizing early child-hood education and care in the local context: a case study of Finnish municipalities. Teo-ksessa M. Alasuutari, K. Repo & K. Karila (toim.). The Policies of Childcare and Early Childhood Education. 152—171. Edward Elgar Publishing. https://andor.tuni.fi/permalink/358FIN_TAMPO/1j3mh4m/alma9911752355805973
Gergen, K. J. (2015). An Invitation to Social Construction (3. painos). SAGE Publications Ltd. https://doi.org/10.4135/9781473921276
Gergen, K. J. & Thatchenkery, T. J. (2004). Organization Science as Social Construction: Postmodern Potentials. The Journal of Applied Behavioral Science, 40(2), 228–249. https://doi.org/10.1177/0021886304263860
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi [HE]. 114/2024 vp. https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2024/114
Heracleous, L. Th. (2004). Interpretivist Approaches to Organizational Discourse. Teoksessa D. Grant, C, Hardy, C. Oswick & L. Putnam. The SAGE handbook of organizational dis-course. Sage Publications, 175–192. https://andor.tuni.fi/permalink/358FIN_TAMPO/1j3mh4m/alma9911225980305973
Honkasilta, J., Ahtiainen, R., Hienonen, N., & Jahnukainen, M. (2019). Inclusive and Special Educa-tion and the Question of Equity in Education: The Case of Finland. Teoksessa M J Schuelka, CJ Johnstone, G Thomas & A J Artiles (toim.), The SAGE Handbook on Inclusion and Di-versity in Education. Sage Publications, London, 481–495. https://doi.org/10.4135/9781526470430
Jahnukainen, M. (2021). Erityisopetus ja oppivelvollisuus kansakoulun marginaalista yleisopetuksen yhteyteen. Koulu ja menneisyys : Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja 2021 (58), 38–65. https://doi.org/10.51811/km.100380
Jokinen, A. & Juhila, K. (2016). Valtasuhteiden analysoiminen. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila, E. Suoninen & Ellibs. (2016). Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Vastapaino. https:/andor.tuni.fipermalink/358FIN_TAMPO/1qudc8jalma999858024205973
Karila, K., Eerola, P., Alasuutari, M., Kuukka, A. & Siippainen, A. (2017). Varhaiskasvatuksen järjes-tämisen puhekehykset kunnissa. Yhteiskuntapolitiikka 4: 82, 377–391. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102450267
Karila, K., Alasuutari, M., Lammi-Taskula, J., Repo, K. & Eerola, P. (2022). Lastenhoidon ja var-haiskasvatuksen monet polut: toteutuuko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Teoksessa M. Ala-suutari, P. Eerola, K. Karila, J. Lammi-Taskula & K. Repo, Lastenhoidon ja varhaiskasva-tuksen monet polut : lasten, perheiden ja politiikan näkökulmia. Gaudeamus. https://andor.tuni.fi/permalink/358FIN_TAMPO/1j3mh4m/alma9911332516805973
Kestilä, L. & Martelin, T. (2019). Suomen väestörakenne ja sen kehitys. Indikaattorikatsaus. Teokses-sa L. Kestilä & S. Karvonen, (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2018. 26–45. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7
Kivimäki, M., Karila, K. & Alasuutari, M. (2021). Perhepäivähoito- ja päiväkoti-instituutio varhais-kasvatuksen kunnallisten viranhaltijoiden puheessa. Kasvatus, 52(2), 180–193. https://doi.org/10.33348/kvt.111438
Kyösti, A., Kaarakainen, S-S. & Wallenius, T. (2023). Väestönmuutos kuntatasolla. Teoksessa A. Kyösti, S-S. Kaarakainen & M. Merikukka (toim.), Väliraportti: Muuttuva väestö -väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Itlan ra-portit ja selvitykset 2023:1. 34–41. https://itla.fi/wp-content/uploads/2024/01/Navigaattori-2023-1-Muuttuva-vaesto.pdf
Lintuvuori, M. & Rämä, I. (2022). Oppimisen ja koulunkäynnin tuki: Selvitys opetuksen järjestäjien näkemyksistä tuen järjestelyistä kunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:6. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203152543
Lintuvuori, M., Hienonen, N., Kilpi, N., Oinas, S., Asikainen, M. & Jahnukainen, M. (2024). Erityis-tä tukea saavien oppilaiden osaaminen tuen eri toteutuspaikoissa yleisopetuksesta erityis-luokkaan. Kasvatus, 55(5), 473–490. https://doi.org/10.33348/kvt.154618
MDI Public Oy. (2024). MDI:n väestöennuste 2024–2040. FCG Finnish Consulting Group. mdi.fi https://www.mdi.fi/vaestoennuste/
Mingione, E. & Oberti, M. (2003). The Struggle against Social Exclusion at the Local Level: Diversi-ty and Convergence in European Cities. European Journal of Spatial Development, 1(1), 1–23. https://doi.org/10.5281/zenodo.5121831
Myllymäki, I. & Ratia, E. (2022). Koulutus palveluna – verkostoprojektin loppuraportti. Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2148-koulutus-palveluna-verkostoprojektin-loppuraportti
Opettajien Ammattijärjestö [OAJ]. (2021). Kantelu Opetushallituksen neuvonnasta ja ohjauksesta sekä määräyksistä koskien perusopetuksen erityistä tukea. https://www.oaj.fi/contentassets/aab979b54bb7465f96be0163d7d02834/oaj-kantelu-oikeusasiamiehelle-opetushallituksen-ohjauksesta-ja-maarayksista.dotx
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Määräykset ja ohjeet 2014:96). oph.fi https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Paananen, M., Kuukka, A. & Alasuutari, M. (2019). Assembled policies: the Finnish case of restricted entitlement to early childhood education and care. Journal of Early Childhood Education Research, 8(2), 252–272. https://journal.fi/jecer/article/view/114115
Paananen, M., Alasuutari, M., Karila, K. & Siippainen, A. (2020). Epistemic governance in local pol-icy debates: The case of entitlement to early childhood education and care in Finland. Euro-pean Journal of Cultural and Political Sociology, 7(1). 52-74. https://doi.org/10.1080/23254823.2019.1650651
Pölönen, Kreeta. (2022). Oppimisen tuen sääntely esi- ja perusopetuksessa – yhdenvertaisuutta, mutta mitä, miten ja kenelle? Oikeus, 51(2). 225–254. https://www.edilex.fi/oikeus/100070
Rautiainen, P. & Ahonen, K. (2025). Jo varhain on valittava polku työelämään tai eläkkeelle: Vaikeas-ti aisti- tai liikuntavammaisten ihmisten koulutuspolut. Nuorisotutkimus, 43(2), 20–39. https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9162887
Reyes, A. (2011). Strategies of legitimization in political discourse: From words to actions. Discourse & Society, 22(6), 781–807. https://doi.org/10.1177/0957926511419927
Sirkko, R., Takala, M. & Muukkonen, H. (2020). Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen. Kasva-tus & Aika [Verkkolehti], 14(1), 26–43. https://doi.org/10.33350/ka.79918
Tilastokeskus (2018). Oppimisen tuki (Suomen virallinen tilasto). stat.fi https://stat.fi/til/erop/2018/erop_2018_2019-06-19_tie_001_fi.html
Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea (2016). Yleiskommentti nro 4 (2016) oikeudesta inklusii-viseen koulutukseen (CRPD/C/CG/4). Yhdistyneet Kansakunnat. https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/2016/27
Varjo, J. & Kalalahti, M. (2022). Kansallisesta yhdenmukaisuudesta kunnallisiin perusopetuksen jär-jestämisen malleihin. Focus Localis, 49(4), 44–58. https://doi.org/10.61198/fl.113408
Valtiovarainministeriö (2020. Peruspalvelujen tila 2020. Ikä- ja aluerakenteen muutoksessa, kysynnän ja kustannusten paineessa. Valtiovarainministeriön julkaisuja, 2020:26. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-316-8
Wetherell, M. & Potter, J. (1988). Discourse analysis and the identification of interpretative reper-toires. Teoksessa C. Antaki (toim.) Analysing everyday explanation: A casebook of methods. Newbury Park, CA: Sage. 168–183.
Wood, L. A. & Kroger, R.O. (2000). Language, Discourse, and Discourse Analysis. Teoksessa L.A. Wood & R.O. Kroger Doing discourse analysis: methods for studying action in talk and text (First edition). Sage Publications, Incorporation. https://doi.org/10.4135/9781452233291
